Älyteknologia tulee mullistamaan työnteon ja työpaikat. Miltä siis näyttää työelämä vuonna 2030? Lähde kanssamme matkalle tulevaisuuden kuvitteelliseen työpäivään ja lue millaisena asiantuntijat sen näkevät.
Teksti: Aurora Airaskorpi
Työelämä vuonna 2030
Maanantaiaamu sateisessa Helsingissä. Kahvinkeitin on herättänyt minut tuoksullaan, ja ensimmäiset uutiset on luettu jo sängyssä seinälle heijastetulta näytöltä. Olo on tahmea. Älykelloni näyttää, että yön nukutut tunnit ovat olleet hieman levottomia.
Aamiaisen jälkeen siirryn hissillä asuintaloni pohjakerrokseen. Siellä sijaitsevat asuinyhteisöni työtilat. Ne on rakennettu talon vanhassa kivijalassa aiemmin olleisiin liiketiloihin ja työkavereitani ovat kotitaloni erilaiset yksityisyrittäjät.
Tulevaisuudessa yhä useampi meistä työllistää itse itsensä. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2000−2013 välillä itsensätyöllistäjien määrä Suomessa kasvoi 32 000 ihmisellä, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Itsensä työllistämisen kasvu ja teknologian jatkuva kehittäminen tarkoittavat, että käsityksemme työtiloista muuttuu jatkuvasti. Monella alalla työtä ei enää tehdä työpaikan tiloissa eikä perinteiseen työaikaan. Jo tällä hetkellä yhä useampi yrittäjä ja freelancer tekee töitä kotona, kahvilassa tai yhteisöllisissä työtiloissa. Ja myös ne, jotka työskentelevät työnantajan palveluksessa, tekevät työtään yhä itsenäisemmin.
Seuraava askel kehityksessä on työtilojen tuominen osaksi asuintaloja, kertoo asumisen ja työnteon muutoksia ajatushautomo Demos Helsingissä tutkiva Leena Alanko. Englannissa rakennetaan paraikaa Lontooseen luoville yrittäjille suunnattuja asuintaloja, joissa työtilat on integroitu osaksi taloja ja asuinympäristöä.
Suomessa samanlaisia ratkaisuja mallinnetaan kohtuuhintaista vuokra-asumista tarjoavan M2-Kotien ja Demos Helsingin Uuras-projektissa. ”Vaikka muutumme aika- ja paikkariippumattomiksi, meillä on silti tarve olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Ihmisten ei kuitenkaan tarvitse olla saman työnantajan palveluksessa vaan uusia työyhteisöjä voi muodostua myös asuinnaapureista”, Alanko sanoo.
Keinoäly vahtii hyvinvointia
Aloitan päiväni asettamalla kevyet, silmälaseja muistuttavat älylasit ja langattomat korvanapit päähän, ja käyn läpi asiakkaideni ja yhteistyökumppaneideni lähettämät viestit yhteisessä viestipalvelussamme. Sähköposteista on luovuttu jo aikaa sitten ja nykyisin viestit ovat pääosin videopätkiä ja ääniraitoja, jotka palvelu tunnistaa ja koostaa eri aihealueiden ympärille.
Käyn nopean keskustelun kollegani kanssa, joka kiirehtii paraikaa junaan Shanghaissa. Olen saanut poikkeuksellisen paljon viestejä, ja korvanapeissa minua puhutteleva keinoälyni Liisa varoittaa minua stressitasojen nousemisesta. Menen hetkeksi meditaatiohuoneeseen, jossa teen minulle räätälöidyn hengitysharjoituksen.
Kun työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät, työn henkiseen ja fyysiseen kuormittavuuteen kehitetään jatkuvasti uusia työkaluja. Mindfullness, eli niin sanotut tietoisuustaidot saattavat hyvinkin olla osa tulevaisuuden työntekijän työpäivää, todetaan brittiläisen vakuutusyhtiö Unumin ja The Future Laboratoryn teettämässä raportissa.
Osalle ne ovat sitä jo nyt. Globaalit suuryritykset kuten Google ja Target järjestävät omia tietoisuustaitojen ja henkisen kehityksen kurssejaan. Lisäksi puettava teknologia mahdollistaa työntekijöiden stressitason seuraamisen reaaliajassa, jolloin työn kuormittavuutta voidaan säädellä helpommin. Tähän pystytään jo ilmankin puettavaa teknologiaa, esimerkkinä Rescue Time –sovellus, joka tarkkailee ruutuajan määrää ja varoittaa, jos suositukset alkavat paukkua.
Virtuaaliset sihteerit organisoivat
Meditointini aikana Liisa on koonnut minulle tehtävälistan viesteissä olleista asioista ja priorisoinut ne kiireellisyysjärjestykseen. Ulkona sade näyttää laantuneen. Siirryn työtilaan, ja aloitan työrupeamani listan ensimmäisestä asiasta. Kun rekisteröidyn työpisteelleni, pöytä ja istuin siirtyvät automaattisesti henkilökohtaisiin oletusasetuksiini ja työpisteen varustelu mukautuu ensimmäisen tehtävän mukaisesti.
Keinoälyn ennustetaan myös tukevan ihmisten tekemää työtä uudella tavalla. Puettava teknologia voi tehdä työpaikoistamme intuitiivisia. Erilaisilla mittausmenetelmillä voidaan kerätä tietoa työntekijän toiveista ja tottumuksista, ja täten työntekoa voidaan paremmin räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ennakoivaa työn ohjaamista tai valaistuksen ja työntekovälineiden automaattista järjestäytymistä.
Osa työpaikoista katoaa, uusia syntyy
Lounasaikaan lähden kävelemään asuintaloltani korttelin ravintola-alueelle. Suuntaan lempiravintolaani, johon olen tilannut henkilökohtaisten makutottumusteni ja ravintotarpeideni mukaan räätälöidyn lounaan valmiiksi klo 13. Ovella minut ottaa vastaan ravintolan palveluhenkilö, jonka kanssa vaihdamme kuulumiset. Hän tunnistaa minut älylaseillaan ravintolapalvelun käyttäjäprofiilistani ja tarjoaa minulle aiempien käyntieni perusteella merkittyä vakiopöytääni ravintolasta. Olen kuitenkin sopinut puolisoni kanssa virtuaalitreffit vartin yli yksi, joten valitsen lounaspaikakseni ravintolan puhelukopin, jossa voin heijastaa kumppanini kuvan seinälle.
Teknologian kehityksen ennustetaan tulevaisuudessa korvaavan osan töistä, joita nyt teemme. Suomen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennusti vuonna 2014, että kolmasosa suomalaisista työpaikoista katoaa automatisaation tieltä. ETLA:n ennustetta edeltäneen Oxfordin yliopiston mukaan Yhdysvalloissa uhattuna on jopa 47 prosenttia työpaikoista.
Automatisaatio vaikuttaa tutkimusten mukaan eniten ennustettaviin rutiineihin perustuviin ammatteihin, kuten kirjanpitoon, puhelinpalveluihin, palkanlaskentaan ja sihteerin töihin. Palveluammattien uskotaan kuitenkin säilyvän etenkin hoiva-, ravintola- ja hotellialalla. Parhaimmassa tapauksessa automatisaatio ja robotiikka voivat vapauttaa esimerkiksi sairaanhoitajien aikaa logistiikasta ja mittaamisesta suoraan potilastyöhön.
Vaikeammin ennakoitavia, asiantuntijuuteen ja ongelmanratkaisuun perustuvia työtehtäviä näyttäisi toistaiseksi riittävän myös ihmisille. Lisäksi rinnalle syntyy myös uusia töitä. ”Meidän on helppo nähdä ammatit jotka häviävät mutta vaikea arvata, mitä on tulossa. Esimerkiksi web-designerin ammattia tuskin kukaan osasi ennakoida vielä kymmenen vuotta sitten”, toteaa Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Digitalisaatio vähentää teknologiaa ja lisää inhimillisyyttä
Tapaamisen jälkeen katson älykellostani raportin päivän työtilanteesta. Sovin työkaverini kanssa huomisen projektitapaamisen kulusta. Haluamme työskennellä ilman sähköisiä välineitä, joten sovimme tehtävät, jotka pitää hoitaa vielä tänään. Keinoäly poimii ne keskustelusta automaattisesti tehtävälistalleni.
Mobiililaitteista tuskin päästään eroon vielä vähään aikaan, mutta uuden työn tutkimukset osoittavat, että erilaisten näyttöjen räplääminen jää pian historiaan ja älyratkaisuista tulee osa elinympäristöämme. Automatisaatio ja robotiikka mahdollistavat supertuottavuuden, jolloin yritykset kilpailevat keskenään siitä, ketkä hyödyntävät robotiikkaa parhaiten ihmistyön tukena. Jos digitalisaatio toteutuu hyvin, työntekijän arkeen jää vähemmän teknologiaa ja enemmän inhimillisiä kontakteja.
Tulevaisuuden työelämästä näkyy jo viitteitä Elisalla
Elisalla työn tekemistä ja toimitiloja on kehitetty kohti yhä joustavampaa työkulttuuria. Keskiössä on ihmisten tarpeisiin mukautuvat työympäristöt ja hyvät etätyömahdollisuudet. Elisan henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho kertoo, mihin muutokset perustuvat ja mitä niillä on jo saavutettu.
Teksti: Aurora Airaskorpi, kuvat: Paula Virta
Minkälaiseen ajatteluun Elisan työkulttuuri perustuu?
Elisalla on käytössä Ideal Work -niminen toimintatapa. Se tarkoittaa, että haluamme kehittää fiksuja työtapoja sekä niitä tukevia tiloja ja työvälineitä. Elisalla ihmiset saavat pääsääntöisesti valita työhönsä ja itselleen sopivan tavan ja paikan tehdä töitä. Jos liikenne on ruuhkaista tai sää huono, voi olla paras tehdä etäpäivä.
Toimistotyössä olemme luopuneet omista työpisteistä. Jokainen valitsee työskentelypaikkansa sen mukaan, millainen tila kulloinkin on omaan työhön sopiva. Ei ole myöskään järkevää ensisijaisesti valvoa työntekijöiden tekemiä tunteja tai fyysistä läsnäoloa. Työn tuloksellisuus on parempi mittari. Keskeistä on luottamus omaan henkilöstöön.
Elisan pääkonttorin remontti valmistui kesällä 2016. Mistä lähtökohdista työtiloja lähdettiin kehittämään?
Tilojen tulee palvella monenlaista tekemistä: itsenäistä, ryhmä- ja joustavaa etätyötä, jossa on mahdollisuus virtuaaliseen läsnäoloon. Monet elisalaiset työskentelevät osan viikosta etätoimistolta käsin ja osallistuvat myös kokouksiin etänä.
Virtuaalineuvottelut ovat normaalia työntekoa ja siksi kaikissa neuvottelutiloissa on nyt näytöt, joiden kautta etätyöskentelijät voivat osallistua kokouksiin. Ennen remonttia meille selvisi, että silloisten työtilojen käyttöaste oli vain 30 prosenttia. Selvitimme työntekijöille järjestettyjen työpajojen avulla, millaiset työpäivät olivat toivotuimpia ja tuloksellisimpia. Selvisi, että toimistolla tehdään paljon ryhmätyötä ja laadukkaille ryhmätyötiloille oli yhä enemmän tarvetta. Työhuoneista oli luovuttu jo 2007, nyt luovuttiin myös omista työpisteistä. Ajattelutyö tapahtuu entistä enemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja tämä on meillä huomioitu.
Miten uusi työkulttuuri vaikutti työtiloihin?
Kehitimme työtiloja, jotka sopivat monipuoliseen ryhmätyöskentelyyn ja joissa voi helposti vaihtaa työtilasta toiseen tarpeiden mukaan. Isossa kahvilassamme työntekijät voivat työskennellä rennosti yksin tai yhdessä keskustellen. Hiljaisissa tiloissa voi vetäytyä omaan rauhaan.
Yläkerran isompi tapahtumatila on jaettu niin, että sinne mahtuu useita ryhmiä erilaisiin avoimiin ja suljettuihin tiloihin. Kaikissa ryhmätyötiloissa on otettu huomioon etätyö. Tämä tarkoittaa, että kokouksiin voi osallistua etäyhteydessä videopalveluiden avulla. Fyysistä läsnäolopakkoa ei ole.
Myös liikkuminen ja tauottaminen pitkin päivää on tärkeää. Kolmen hehtaarin kokoisessa talossamme kävelyitä saa jo, kun siirtyy palaverista toiseen. Halutessaan töitä voi tehdä myös juoksumatolla kävellen.
Minkälaista ajattelua uudenlaisten työtilojen suunnittelu vaati?
Meidän piti kyseenalaistaa käsityksiä siitä, mitä työtilat voivat olla. Halusimme esimerkiksi ryhmätyötilan, joka pakottaisi ihmiset olemaan enemmän läsnä. Tilat, joissa ei käytetä mobiililaitteita vaan ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Kun tila poikkeaa totutusta ja innostaa tai ärsyttää, se rohkaisee läsnäoloon eri tavalla kuin perinteisessä kokoustilassa.
Päädyimme tekemään esimerkiksi tilan, jossa huoneen istuimilla on vaikea näpyttää läppäriä tai selailla sähköpostia samalla kun osallistuu ryhmätyöskentelyyn. Tuloksena syntyi huone nimeltä Kieppi, jossa istuimet ovat keinuhevosia, muovijäniksiä ja pyöriviä hyrriä.
Mitä vaikutuksia uudenlaisella työkulttuurilla ja työtilojen muutoksella on ollut?
Henkilöstötyytyväisyys on noussut jatkuvasti. Virtuaalineuvottelumahdollisuudet ovat lyhentäneet kokousten kestoa keskimäärin 19 minuuttia. Myös sairaspoissaolot ovat viimeisten viiden vuoden aikana laskeneet keskimäärin päivän vuodessa.
Etätyön lisääminen ja turhan matkustamisen minimoiminen on tuonut meille yli 10 miljoonan euron kustannussäästöt vuosittain ja keventänyt meidän ja asiakkaidemme hiilijalanjälkeä merkittävästi. Mittaamme myös tyytyväisyyttä tiloihin kvartaaleittain, ja se on kasvanut koko ajan, myös remontin aikana.
Toteuttaja: Elisa Oyj
Paikka: Elisan Pasilan konttori. Samoin periaattein on uudistettu myös Elisan muita konttoreita eri puolilla Suomea.
Tekoaika: Elisan Ideal Work -ajattelun työprosessi alkoi vuonna 2010. Pasilan konttorin muutostöiden remontti kesti 1,5 vuotta, ja tilat valmistuivat keväällä 2016.
Tätä on tulevaisuus -sarjassa kuvataan, miltä arki voisi näyttää vuonna 2030. Kerromme myös, miten uudet ajattelutavat ja innovaatiot ovat jo muuttaneet asioita.
Mikäli työ Elisalla tuntuu kiinnostavalta, käy lukemassa lisää Elisasta työpaikkana ja kurkkaa avoimet työpaikat täältä.
Lue myös:
Olemmeko valmiita tulevaisuuden työelämään?
Kaikki artikkelit