Yhä nuoremmat lapset ryhtyvät sosiaalisen median käyttäjiksi. Pitääkö ja voiko lasten somen käyttöä valvoa? Mitä vanhemman tulisi tietää, kun lapsi siirtyy someen?
Teksti: Elina Jäntti
WhatsApp, Snapchat, Kik – kuulostaako tutulta? Vanhempien on välillä vaikea pysyä lastensa somen käytön perässä, mutta lapsille sosiaalinen media on arkipäivää. Eri arvioiden mukaan suurin osa kouluikäisistä lapsista ja nuorista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin. Somen käyttäjiksi myös ryhdytään yhä nuorempina, sillä omilla älypuhelimilla palveluihin on helppo kirjautua.
Mitä vanhemman sitten tulisi tietää? Asiantuntijoiden mukaan ainakin nämä asiat:
1. Tutustu some-palveluihin
Some-palveluita on paljon ja niiden käyttötavat muuttuvat nopeasti. Tällä hetkellä lapset ja nuoret suosivat kuvien levittämiseen, videointiin ja pikaviestintään käytettäviä palveluita.
”Suomen suosituimpia sosiaalisen median palveluita nuorten keskuudessa ovat tällä hetkellä Youtube, Instagram, WhatsApp, Snapchat, Ask.fm ja Kik”, kertoo Pelastakaa lapset -järjestön yhteisömanageri Netta Vahteri.
13–15-vuotiaat käyttävät myös Facebookia. Alakouluikäisten lasten suosittuja ajanviettopaikkoja ovat pelilliset ympäristöt kuten Minecraft tai Facebook-tyylinen Momio, jonka kohderyhmänä ovat 7–13-vuotiaat. Sosiaalista mediaa ovat myös erilaiset blogit ja keskustelufoorumit.
Moni nuori myös vloggaa eli videobloggaa, mutta uudempi ilmiö on striimaus, jossa nuoret jakavat tapahtumia omasta elämästä videon välityksellä reaaliajassa. Tällä hetkellä nousussa olevia striimauspalveluita ovat esimerkiksi Periscope ja Bambuser.
2. Selvitä ikärajat
Lähes kaikissa sosiaalisen median palveluissa on ikärajat, jotka vaihtelevat palvelusta riippuen. Useissa suosituimmissa some-sovelluksissa ikäraja on 13 vuotta.
”Ikärajat perustuvat Yhdysvaltain lainsäädäntöön, joka kieltää yrityksiltä henkilökohtaisten tietojen keräämisen alle 13-vuotiaalta. Peruste on siis lapsen yksityisyyden suoja netissä”, sanoo suunnittelija Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.
Some-palvelut keräävät jatkuvasti tietoja käyttäjästä ja hänen nettitekemisistään, esimerkiksi tiedonhausta ja sijaintitiedoista. Näitä tietoja käytetään muun muassa kohdennettuun mainontaan. Ikärajoja noudattamalla voit rajoittaa lapsesi tietojen leviämistä.
Ikää kysytään yleensä palveluun kirjautuessa. Ikärajoja valvovat palvelun ylläpitäjät ja muut käyttäjät, mutta osa lapsista on liittynyt palveluihin kertoen väärän iän. Jotkut palvelut suhtautuvat rajoihin tiukemmin ja voivat poistaa palvelusta alaikäisen käyttäjän profiilin. Jotkut somepalvelut – esimerkiksi WhatsApp, jossa ikäraja on 16 vuotta – joustavat ikärajasta vanhemman suostumuksella. Jokaisen vanhemman ja perheen omassa harkinnassa on päättää, miten tiukasti ikärajoja noudatetaan.
Ennen kuin lapsi kirjautuu palveluihin, hänen kanssaan kannattaa keskustella ikärajoista ja tutustua käyttöehtoihin: onko lapsen vielä sopivaa mennä palveluun ja pystyykö hän käyttämään sovellusta vastuullisesti ja kriittisesti.
3. Keskustele somen säännöistä
Vanhemman kannattaa pohtia lapsen kanssa myös some-maailman käyttäytymissääntöjä, jotka ovat samat kuin fyysisessä maailmassa: lasta kannattaa esimerkiksi rohkaista huomioimaan toiset sosiaalisessa mediassa ja muistuttaa, että toisten tietoja ja kuvia ei saa jakaa ilman lupaa.
Monelle alakouluikäiselle kuvien, viestien ja tarrojen lähettely voi olla lähinnä hauskaa leikkiä, eikä hän välttämättä hahmota some-käyttäytymisen perusteita.
Muistuta lapselle, että omia yhteystietoja ei saa kertoa tuntemattomille, eikä omia salasanoja kenellekään. Jo puhelinnumero ja syntymäpäivä ovat tärkeitä henkilötietoja, joiden jakamista kannattaa rajoittaa. Vanhemman kanssa on syytä keskustella, ennen kuin sopii tapaamisia some-tuttujen kanssa.
4. Säädä yksityisyysrajoitukset sopiviksi
Mitä nuorempana lapsi alkaa käyttää some-palveluita, sitä tiukemmaksi palveluiden yksityisyysasetukset kannattaa laittaa. Yksityisyysasetuksilla käyttäjä määrittää, millaisia tietoja hän haluaa itsestään paljastaa. Palvelut ovat erilaisia yksityisyyden suhteen.
Lapselle on hyvä muistuttaa myös siitä, että somessa jaetut tiedot ja kuvat voivat levitä hyvin laajalle ja niitä on vaikea saada jälkikäteen pois.
5. Ole tietoinen lapsen tekemisistä
Vanhemman kannattaa olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi somessa puuhaa.
Toiset lapset seuraavat vain sisältöjä, toiset tuottavat materiaalia itse. Lapsille ja nuorille some on silti ensisijaisesti paikka, jossa ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Monen some-palvelun riskit liittyvät kiusaamiseen ja lapselle sopimattomiin sisältöihin. Kiusaamista voi olla esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä, sillä nuoret käyttävät kyseistä palvelua aktiivisesti esimerkiksi luokkakaverien välillä viestittelyyn. Riski on myös, että lapsi kertoo itsestään liian henkilökohtaisia asioita tuntemattomille tai julkaisee paljastavia kuvia harkitsematta.
”Lapselta on hyvä kysellä, missä palveluissa hän on, kenen kanssa hän juttelee ja kenen kanssa viettää aikaa netissä”, neuvoo erityissuunnittelija Satu Valkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
6. Pohtikaa, millaisia kuvia voi julkaista
Kuvaaminen on lasten ja nuorten tapa havainnoida maailmaa, tutkia omaa persoonaa ja saada vertaistukea. Kuvien ja videoiden avulla lapset kertovat asioita itsestään ja jakavat itselle tärkeitä asioita muiden kanssa.
Lapsen kanssa voi pohtia kuvien julkaisua: millaisia kuvia kannattaa jakaa ja kenen kanssa, mikä on kivointa kuvien jakamisessa ja voiko lapsi luottaa siihen, että muut eivät jaa yksityisiksi tarkoitettuja kuvia eteenpäin. Ennen jokaisen kuvan ja videon julkaisua pitäisi harkita, miten kaverit ja nettiyhteisö niihin suhtautuvat. Jos kuvassa tai videossa on muita ihmisiä, heiltä on kysyttävä lupa julkaisuun. Perheessä voidaan myös sopia, saako omissa kuvissa näyttää esimerkiksi kodin arvoesineitä.
Lisää kuvien jakamisesta voit lukea esimerkiksi täältä.
7. Kunnioita yksityisyyttä mutta puutu tarvittaessa
Lapsen some-viestit ovat hänen yksityisasioitaan, eikä ulkopuolinen saa avata tai lukea niitä ilman lapsen lupaa. Lasta kannattaa ensisijaisesti rohkaista kertomaan, jos somessa tapahtuu jotain ikävää.
”Kun lapsen nettiarjesta keskustelun ja luottamuksen rakentamisen aloittaa jo varhain, lapsi uskaltaa kertoa väärinkäytöksistäkin helpommin. Jos vanhemmalla herää huoli lapsen somen käytöstä, asia on hyvä ottaa keskusteluun ja rohkaista lasta näyttämään, mitä somessa tapahtuu”, Pelastakaa Lapset -järjestön yhteisömanageri Netta Vahteri sanoo.
Vanhemmalla on kasvatusvelvollisuus edistää lapsen hyvää, joka voi tietyissä tapauksissa mennä lapsen yksityisyydensuojan edelle. Jos vanhempi epäilee perustellusti, että somessa tapahtuu lapselle vaarallista toimintaa eikä puhuminen auta, alaikäisen lapsen viestejä voi tarvittaessa katsoa.
”Tällöinkin olisi hyvä, että asiasta on sovittu yhdessä lapsen kanssa”, MLL:n Satu Valkonen suosittelee.
8. Ilmoita sopimattomasta käytöksestä
Jos lapsi saa sosiaalisessa mediassa sopimattomia viestejä, niistä kannattaa ilmoittaa palvelun ylläpitoon. Monessa sovelluksessa on ilmiantotyökaluja, joilla voi raportoida sopimattomat sisällöt.
Viestit kannattaa myös tallentaa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä nettipoliisiin, joka voi arvioida, onko kyseessä rikos. Some-palveluissa on myös mustia listoja ja estolistoja, joiden avulla voi katkaista yhteyden ihmisiin, jotka aiheuttavat haittaa verkossa.
9. Ryhdy lapsen some-kaveriksi
Lapsen some-kaveriksi kannattaa liittyä, jos se vain lapselle sopii.
”Keskustele tästäkin lapsen kanssa: onko hänelle ok, että vanhempi kommentoi hänen asioitaan tai peukuttaa kuvia? Lapsi rakentaa omaa identiteettiään myös verkossa, ja hänellä on oikeus itse määrätä, millaiseksi hän nettiprofiilinsa haluaa muodostuvan”, Tommi Tossavainen sanoo.
Jos lapsi ei halua olla vanhemman kanssa vuorovaikutuksessa somessa, hän voi myös palveluiden asetuksia säätämällä estää tätä näkemästä päivityksiään ja tuottamiaan sisältöjä.
10. Sovi päivän mediattomasta hetkestä
Jos vanhempi kokee, että somessa hengailu vaikuttaa haitallisesti lapsen arkeen, ensisijainen keino on keskustelu: lapsen kanssa voi pohtia, tarvitseeko hänen vastata jokaiseen viestiin tai pyyntöön. Jos WhatsApp-viestejä pukkaa pitkin yötä, voisiko puhelimen jättää yöksi lataukseen toiseen huoneeseen?
Lapselle voi muistuttaa, että tietyissä tilanteissa on tärkeää viettää enemmän aikaa lähipiirin kuin some-tuttujen kanssa. Esimerkiksi aamu- tai iltapala voisi olla koko perheen mediaton hetki.
Vanhemman on myös syytä hyväksyä, että kaikesta lapsen some-elämästä ei tarvitse tietää kaikkea.
Mobiililaitteiden käyttö alkaa jo 1-vuotiaana
Näin Suomi kommunikoi –tutkimuksen mukaan joka kuudes 1–6-vuotias saa pelata tabletilla tai älypuhelimella päivittäin. Noin joka kuudennella 4–6-vuotiaalla on myös oma tabletti. Vanhemmat eivät yleensä salli alle kouluikäisten pelata tai katsoa videoita älypuhelimella tuntia kauemmin päivittäin. Kouluikäisillä älypuhelinten ja tablettien päivittäinen käyttö kasvaa kuitenkin sitä mukaan kuin vuosia tulee lisää. Yläasteiässä jo neljännes pelaa ja katsoo videoita mobiililaitteilla yli neljä tuntia päivässä. Ebrand Suomi Oy:n SoMe ja nuoret 2015 –tutkimuksessa 13-15-vuotiaista nuorista neljännes ilmoitti viettävänsä somessa 10–20 tuntia viikossa.
Lue myös: Kun lapsi tubettaa: 5 vinkkiä vanhemmalle.
Lisää vinkkejä vanhemmille löydät täältä.
Kaikki artikkelit