Robotit oppimisen tukena, vertaisoppiminen ja verkkoyliopistot. Digimaailma on jo muuttanut tapaa, jolla opimme ja opiskelemme.
Teksti: Meri Eskola
1. Muistamisen tarve vähenee
Internetin ansiosta ulkoa opettelun ja muistamisen tarve on vähentynyt. Google löytää hetkessä sen, minkä ennen kaivoimme muistimme lokeroista. Tiedon etsimistä tärkeämpää on nyt ymmärtää, mistä paras, luotettavin tieto löytyy, ja mitä sillä voi tehdä.
Aivot eivät kuitenkaan rapistu muistiharjoittelun puutteesta, tutkijat vakuuttavat. Kun kaikkea nippelitietoa ei tarvitse muistaa, ja kaikki tieto on periaatteessa jokaisen ulottuvilla verkossa, ihmisaivoilta vapautuu aikaa tietojen yhdistelyyn sekä laajemman näkökulman muodostamiseen. Voimme pohtia, mitä saamallemme tiedolle pitää tehdä, tai miten työstämme sen muille ymmärrettäväksi.
Monien asioiden syvällinen osaaminen vaatii kuitenkin yhä toistoja. Siinäkin teknologia voi antaa tukea. Tästä esimerkikkinä ovat oppimispelit kielten opiskeluun.
2. Oppiminen on mahdollista yhä useammille
Tulevaisuudessa voi opiskella yhä helpommin. Jotta voisi opiskella, ei ole aina pakko pyrkiä oppilaitoksiin tai asua paikkakunnalla, jossa oppilaitokset ovat. Tietoa on yhä enemmän vapaasti kaikkien saatavilla.
Videopalvelut, esimerkiksi YouTube, tarjoavat loputtomasti uusia sisältöjä eri aiheista.
“Ihmiset oppivat lukemattomasti asioita vertaistensa videotutoriaaleja katsoen. En näe tälle kehitykselle minkäänlaista loppua, päinvastoin, pedagoginen asiantuntija Antti Peltoniemi oppimiskeskus Valterista sanoo.
E-learning-kurssit mahdollistavat etäoppimisen uudella tavalla. Verkossa pidettävillä ilmaisilla, kaikille avoimilla kursseilla voi hakea itselleen vaikkapa täydennyskoulutusta. Suomessa näitä järjestävät muun muassa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitos sekä Aalto-yliopisto. Suurimmat järjestäjät maailmalla ovat Coursera, edX ja Udacity.
Jos osaa englantia, maailman parhaat luennoitsijat ovat jopa ilmaiseksi saatavilla.
Lukion, ammattikoulujen ja yliopistojen kurssitarjontaa voi opiskella jo kokonaan verkkokouluissa.
3. Vuorovaikutteinen ja omatoiminen oppiminen lisääntyy
Omatoiminen oppiminen lisääntyy, koska digitaaliset välineet ja sosiaalinen media mahdollistavat oppimisen yhteistyönä entistä paremmin. Tietoa on helpompi jakaa ja saada, eikä se ole enää asiantuntijoiden takana.
Oppija voi saada suorituksestaan parhaimmillaan palautetta ympäri maailman. Maailmanlaajuinen, digitaalinen vuorovaikutteisuus antaa mahdollisuudet, jollaisia ei ennen ollut.
“Jokainen meistä voi olla oman elämänsä sisällöntuottaja ja esittää aikaansaannoksiaan muille. Oppiminen on tehokkaampaa, jos oppija itse on aktiivinen tiedontuottaja”, sanoo professori Teemu Leinonen Aalto-yliopistosta.
Digimaailmassakin inhimillinen kontakti on oppimiselle kuitenkin yhä hyväksi.
4. Käsinkosketeltava todellisuus ei rajoita oppimista
Verkossa voimme valita itse ajan ja paikan, jossa opimme.
Pilvipalvelut vapauttavat opiskelua, koska tieto ja oppimistehtävät ovat käsillä verkkoyhteydellä mistä vain. Voi esimerkiksi viimeistellä kotona tabletilla tehtävän, jonka on aloittanut tietokoneella vaikkapa koulussa, ja lähettää sen lopuksi matkapuhelimella vaikkapa opettajan hyväksyttäväksi.
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla voimme tutkia asioita, joita emme ennen olisi voineet kuvitellakaan kokevamme. Voimme ehkäpä lentää virtuaalitodellisuudessa avaruuteen tai opiskella ranskaa laulamalla Edith Piafin kanssa.
Uusia sovelluksia voidaan käyttää apuna myös lievissä oppimisvaikeuksissa. Oppijaa auttavat esimerkiksi ajatuskartta- tai käännössovellukset, oppimispelit ja äänikirjojen kuunteluohjelma.
Villeimmissä tulevaisuudenvisioissa vertaisoppimisryhmän apuna toimivat robotit.
5. Aivoja täytyy lepuuttaa informaatiotulvalta
Toisaalta aivomme myös rasittuvat digitalisoituvassa maailmassa. Aivoja rasittaa monisuorittaminen eli hyppiminen asiasta toiseen. Ihmisaivot ovat yhä samanlaiset kuin tuhansia vuosia sitten, ja ne rakastavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Voimme tietoisesti vaalia aivojamme. Päivittäinen meditaatio tai mindfulness auttavat rauhoittamaan mieltä. Ajoittaiset nettipaastotkin ovat hyväksi.
“Oppijan on tärkeää muistaa levätä tarpeeksi, sillä univaje heikentää oppimiskykyä. Unen aikana aivot kertaavat edellisenä päivänä opittuja asioita ja vahvistavat muistijälkiä, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Mona Moisala sanoo.
Älylaitteet kannattaa sulkea tunti ennen nukkumaanmenoa, sillä digilaitteiden sisällöt ja valo häiritsevät nukahtamista.
Asiantuntijoina on käytetty professori Teemu Leinosta Aalto-yliopistosta, jatko-opiskelija Mona Moisalaa Helsingin yliopistosta ja pedagogista asiantuntijaa Antti Peltoniemeä oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.
5 sovellusta oppimisen tueksi
1. Minipelejä muistitreeneihin: Peak.
Yli 30 helposti omaksuttavaa, yksinkertaista minipeliä muun muassa muistin, keskittymiskyvyn ja kielen harjoitteluun.
Ilmainen, maksullisessa versiossa (alkaen 2,92 €/kk) laajempi valikoima ja käyttäjälle räätälöidyt treenit.
2. Muistitreeniä kaikenikäisille: Lumosity.
Aivotutkijoiden kanssa kehitetty sovellus tarjoaa aivojumppaa, joka kehittää kognitiivisten taitojen osa-alueita.
Maksullinen versio alkaen 4 €/kk.
3. Aivoterveyden edistämiseen ja muistin huoltoon: Aivoterveydeksi!
Muistiliiton kehittämä Aivoterveydeksi!-sovellus sopii erityisesti iäkkäämmille tai muistisairauksien ehkäisyä pohtiville käyttäjille.
Ilmainen
4. Jos keskittyminen herpaantuu: Pomodoro Keeper.
Hypitkö tehtävästä toiseen sen sijaan, että paneutuisit yhteen asiaan kerrallaan? Pomodoro-tekniikka voi auttaa keskittymään.
Ilmainen, Pomodoro Keeperin pro-versio 1,99 €.
5. Jos et pysy erossa somesta: FocusLock.
Sovellus sulkee haluamasi some-sovellukset määräajaksi ilman, että joudut poistamaan ilmoituksia jokaisesta sovelluksesta erikseen.
Ilmainen.
Kaikki artikkelit