Näin tavoitat lapsesi: 4 vinkkiä

Soitat ja tekstaat, mutta lapsi ei vastaa? Lue tästä nuorten antamat vinkit, joiden avulla saat (ehkä) yhteyden lapseesi.

TEKSTI: KATRI PERÄAHO / KALLIOLAN NUORET

 

Lasten ja etenkin nuorten tavoittaminen puhelimella on usein vaikeaa. Mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon, jotta kommunikointi perheenjäsenten välillä olisi sujuvaa? Kysyimme nuorilta.

1. Käytä oikeaa kanavaa

”Olisi kiva, jos vanhemmat osaisi käyttää WhatsAppia: olisi helpompi pitää yhteyttä.”

Nuoret käyttävät yhteydenpidossa tekstiviestien ja puheluiden rinnalla useita eri some-kanavia, kuten WhatsAppia, Snapchattia ja Messengeriä. Jos tuntuu, että et saa nuorta koskaan kiinni, kokeile vaihtaa tekstiviesteistä nuorelle ominaisempiin kanaviin. Harjoitelkaa yhdessä palveluiden käyttöä ja sopikaa pelisäännöt niiden käyttämiseen.

WhatsApp on yksi yleisimmistä nuorten käyttämistä viestintäkanavista. Se on helppokäyttöinen pikaviestisovellus, jonka kautta voit lähettää viestejä yhdelle ihmiselle tai perustaa ryhmiä esimerkiksi perheenjäsenten väliseen viestintään. WhatsAppissa voit lähettää myös kuvia, videoita tai ääniviestejä. WhatsAppin käyttö vaatii puhelimeen nettiliittymän, mutta on muuten maksutonta. Yksi kanavan hyvistä puolista on se, että näet onko vastaanottaja nähnyt viestisi. WhatsAppin ikäraja on 16, mutta vanhempien luvalla sitä voivat käyttää nuoremmatkin. Nuoren kanssa kannattaa jutella somekanavien ikärajoista ja käyttötavoista yleisemminkin.

2. Soita vain, kun on oikeasti kiire

”Kaikista ärsyttävintä on, jos äiti soittaa kaverille ja kysyy missä olen. Jos on ihan hengenhätä, niin ok, muuten ei todellakaan.”

Haastatelluilla nuorilla on selkeä käsitys siitä, milloin ja miten eri viestintäkanavia tulee käyttää. Siis näin:

Jos asia on kiireellinen, kuten sairastuminen tai lähtö johonkin, on järjestys tämä:

  1. puhelu
  2. WhatsApp tai muu somekanava
  3. tekstari.

Jos asia ei ole kiireellinen, kuten vaikka pihalla näkynyt orava, on järjestys tämä:

  1. WhatsApp tai muu somekanava
  2. tekstari
  3. puhelu

3. Älä hiillosta

”On kiva kun joku kyselee perään, mutta ei niin, että sitä tehdään koko ajan.”

”Molemminpuolinen luottamus on tärkeää – kun kerron mihin menen ja milloin tulen, niin en halua, että koko ajan häiritään. Aina ei tarvitse ajatella, että on hengenhätä, jos en heti vastaa.”

Monet nuoret elävät viestitulvassa, jossa yhteydenottoja tulee useista somekanavista. Viesteillä pommittaminen ei siis ole oikea ratkaisu. Paras tapa on jutella nuoren kanssa etukäteen ja sopia yhteiset pelisäännöt viestiliikenteeseen.  

 4. Mieti miten itse toimit

”Joskus jätän kyllä vastaamatta puhelimeen. Ei äitikään aina vastaa, miksi minun pitäisi?”

Kun sovitte yhteiset toimintatavat, muista myös itse noudattaa niitä. Jos itse vastaat puheluihin ja viesteihin vasta palaveriputken päätteeksi, voi olla turha odottaa lapseltakaan pikaista reagointia yhteydenottoihisi.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Tyttöjen Talon kanssa. Juttua varten haastateltiin Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa mukana olevia, 12 –16-vuotiaita nuoria. Lähteenä on käytetty myös nuorten anonyymin nettipalvelun, e-Talon käyttäjien kokemuksia. Sitaatit ovat nuorten omia.

Lue myös:

Vuodessa valmiiksi laulamaan lavalla

Eikö lapsi lopeta pelaamista? Näin säädät iPadin käyttöaikaa

Näin teet lapsen puhelimen käytöstä turvallista