Hymiöiden käyttö on oma taiteenlajinsa. Tarkista, käytätkö niitä oikein.
Teksti: Osku Kannisto
1. Pitäisikö itkeä vai nauraa?
Yksi tunnetuimmista väärintulkituista hymiöistä on repeävää naurua esittävä kuvake, jonka Oxford valitsi vuoden sanaksi vuonna 2015. Kuvakkeessa oleva naama nauraa kyyneleet silmissä. Kyyneleet näyttelevät kuvakkeessa kuitenkin niin isoa roolia, että varsinkin vanhemmat ja heikkonäköisemmät käyttäjät tulkitsevat kuvakkeen isoksi suruksi. Ei siis kannata lisätä kuvaketta esimerkiksi viestiin, jossa kertoo lähimmäisen tai lemmikin poismenosta!
2. Menestystä vai raivoa?
Joskus on hyvä päästää turhat paineet pihalle! Savua nenästään puskeva naama on kuitenkin tarkoitettu kuvaamaan voittoa ja menestystä. Alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan emoji on varsin omahyväinen ja korostaa käyttäjän pätemisen tarvetta. Käytännössä monet tulkitsevatkin sen puuskuttavaksi naamaksi, jota voi käyttää turhautumisen kuvaukseen.
3. Pyörryksissä vai ällistynyt?
Oletko koskaan ollut silmät ristissä? Ristisilmäinen naama on alun perin tarkoitettu osoittamaan pyörryksissä olevaa ihmistä. Todellisuudessa emojia käytetään useimmiten kuvaamaan omaa ällistymistä. Vaihtoehtoisesti kuvaketta näkee myös karikatyyrisesti kuolemaa ilmaisemassa.
4. Stressaantunut vai kirottu?
Yksi väärintulkituin emoji on kirottu naama. Harvan käyttäjän mielikuvitus pystyy alkuperäistä tarkoitusta emojista tulkitsemaan. Todellisuudessa naamaa käytetään useimmiten stressin, turhautumisen tai jopa pelon ilmaisemiseen, eikä emojia varmasti tulkita kirotuksi edes vastaanottajan toimesta!
5. Mykistynyt vai yllättynyt?
Vau, huulet rullalla ja silmät lasittuneina innosta? Et varmaan ole ainoa, joka on käyttänyt tätä emojia yllätystä kuvaamaan. Todellisuudessa sen tarkoitus on ollut esittää vaimennettua kuulijaa, joka on mykistynyt kuulemastaan.
6. Paholainen vai pelastaja?
Tekeekö mieli piruilla? Kulttuuriset erot tulevat esille kuvakielissä. Länsimaalaiset näkevät kuvakkeen pelottavana peikkona tai paholaisena. Emoji on kuitenkin virallisesti japanilaisen kansanperinteen mukainen Namahage, jonka tarkoituksena on karkottaa pahat henget kodeista.
7. Huimaantunut vai lentotähti?
Halleyn komeetta? Sarjakuvavaikutteisuus tuo oman leimansa emoji-erheisiin. Lentotähdeltä vaikuttava emoji on itseasiassa tarkoitettu pyörryksissä olevaa ihmistä. Tämä on luontevaa, jos ajattelee kuvakkeen sarjakuvasankarin yläpuolelle, mutta ilman kohdetta sen merkityksen tunnistus on mahdotonta. Tehtävää ei helpota sekään, että emoji on sijoitettu muiden tähtikuvien läheisyyteen listalla.
8. Pettynyt mutta helpottunut vai stressin kourissa?
Ensivilkaisulla kyynelposkinen ja surullisen näköinen naama vaikuttaa helposti stressaantuneelta henkilöltä. Emojin voi helposti yhdistää myös surun, hämmennyksen tai järkytyksen kuvaamiseen. Todellisuudessa emojin ideana on ilmaista henkilöä, joka on pettynyt mutta helpottunut. Käytännössä tällaisia tilanteita on aniharvassa, joten muut käyttötarkoitukset ovat varsin perusteltuja!
9. Kyynel vai räkäkupla?
Surullisuutta varten tarvitaan selkeästi lisää emojeja, koska muita kuvakkeita käytetään usein väärin niiden roolissa. Emoji kyynel poskella ja silmät suljettuina ei kuvastakaan oikeasti surua. Kyynel on emojin kehittäjän mielestä oikeasti räkäkupla. Mielenkiintoisinta on, että sen pitäisi selkeästi kuvastaa henkilön nukkuvan!
10. Opastava vai nenäkäs?
”Mähän sanoin niin!”, tulee varmasti monelle käyttäjälle mieleen kätensä naaman viereen ojentavasta nuoresta naisesta ja miehestä. Besserwisser-nenäkkyyden sijaan emojit ovat alun perin luotu kuvaamaan palveluhenkilöitä, mikä ehkä henkilön hymyä tarkemmin katsellessa tuleekin selväksi. Oikea käyttötarkoitus voisi siis olla vaikka: “Voinko olla avuksi?” Tosin tippikulttuuriin tottumattomat eivät yhteyttä heti näe.
Pidetään yhtä on Elisan yhteiskunnallinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta.
Digitaalisuus on tullut arkeen jäädäkseen, ja sosiaalisen median rooli nuorten elämässä alleviivaa erityisesti murrosiässä sukupolvien välistä eroa. On kuitenkin asioita, joita teknologia ei voi korvata. Nuoret haluavat aikuisilta edelleen ihan tavallisia asioita, kuten olla vaan ja jutella. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä, miten pidämme yhteyttä ja yhtä, kunhan pidämme. Asiantuntijakumppanimme tässä hankkeessa on Aseman Lapset ry.
Kaikki artikkelit