Aiheuttaako mobiililaitteiden runsas käyttö perheessä jatkuvaa kitkaa? Paukkuuko ruutuaika jatkuvasti yli rajojen? Espoolainen Kelkan perhe laati itselleen digisäännöt, laittoi ne kokeiluun – ja yllättyi.
Teksti: Noora Valkonen Kuvat: Paula Virta
Starwars-peli on vallannut taulutelevision, konsolit lattian. 11-vuotias Elias ja 7-vuotias Topias tapittavat herkeämättä ruutua, 14-vuotias Anni on ystäviensä luona. On tyypillinen keskiviikkoilta espoolaisessa Kelkan perheessä.
Tai ehkei sittenkään. Viimeiset kaksi viikkoa perhe on noudattanut yhteisesti sopimiaan digisääntöjä, jotka määrittävät sen, milloin ja kuinka paljon saa pelata. Keskiviikko on tällä viikolla se päivä, jolloin pojat voivat pelata yhdessä.
Ruutu- ja peliajasta kinaaminen hallitsi aikaisemmin arkea. Pojat pelasivat lähes joka päivä, viikonloppuisin neljästä viiteenkin tuntia.
“Pojat saivat raivareita, jos he eivät saaneet pelata silloin kun halusivat. Huutoa ja tappelua oli jatkuvasti. Mikään muu asia ei tuntunut kiinnostavan, läksyjäkin tehtäessä puhelin oli koko ajan kädessä. Topiaksella alkoi olla itselläkin huono omatunto siitä, että hän ei oikein osannut tehdä muuta kuin pelata ”, perheen äiti Kirsi Leskelä-Kelkka sanoo.
Kirsiä huolestutti myös teini-ikäinen Anni. Etenkin se, saako hän kännykän käytöltään nukuttua riittävästi. Videot ja sarjat tuntuivat imaisseen tytön mukaansa. Kirsi ja perheen isä Marko saivat itsekin vähän liian helposti ajan kulumaan tietokoneella ja sosiaalisessa mediassa.
Perheellä oli tarve saada yhteiset säännöt, joihin kaikki sitoutuisivat. Muuten mobiililaitteiden käytostä riitely uhkaisi perherauhaa.
Kelkan perheelle laadittiin ehdotus säännöistä. Apuna oli EHYT ry:n asiantuntija Inka Silvennoinen. Sen jälkeen perhe sai keskustella ja valita itselleen sopivimmat säännöt. Säännöt koskivat sekä lapsia että vanhempia.
Reilut säännöt toimivat
Kelkan perheen sääntöihin kuuluu muun muassa se, että vanhemmat antavat lapsille peliajat, jolloin he saavat pelata rauhassa. Peliaika on maksimissaan kaksi tuntia päivässä. Kännykän ottaminen ruokapöytään ei ole sallittua. Vanhempien velvollisuus on keskeyttää puhelimen tai tietokoneen käyttö ja kuunnella, jos lapsella on asiaa.
Pojat vastustivat ensin sääntöjä, mutta kun perhe kävi yhteisen keskustelun, säännöistä sopiminen oli yllättävän helppoa.
”Kaikki ajattelivat, että näinhän tämän juuri pitäisi mennä. Laitteet ovat paljon mukana omassakin arjessa. Niiden käyttöä täytyy itse osata säädellä ennen kuin voi vaatia samaa muilta”, Kirsi sanoo.
Pelaamisen lopettaminen on pojille vielä välillä vaikeaa. Monissa peleissä on tasoja, joiden ylittäminen vaatii tietyn peliajan.
”Etkä sinä aina nosta katsetta tietsikasta”, Topias huomauttaa Markolle.
Ryhtiä ja johdonmukaisuutta arkeen
Digisääntöjen myötä perheen arkeen on tullut ryhtiä ja johdonmukaisuutta. Pojat eivät tunnu panevan asiaa pahakseen.
”En ole enää ottanut kännykkää treeneihin. Se on tuntunut kivalta”, jalkapalloa harrastava Elias tunnustaa. Marko arvelee, että isän ja pojan kesken on ollut aiempaa enemmän keskusteluita automatkalla harjoituksiin, eikä energiaa ole kulunut riitelyyn.
Eliaksen koko ikäluokka on Kirsin aloitteesta ottanut jalkapalloseurassa saman säännön omakseen. Kännykät eivät kuulu harjoituksiin eivätkä pelimatkoille. Silloin keskitytään jalkapalloiluun ja yhdessäoloon.
Vaikka sääntöjä vielä vähän harjoitellaan, ne näkyvät jo ajankäytössä: Elias on ehtinyt lukea ja Topias tavata kavereitaan aiempaa enemmän. Pelisäännöt ovat olleet kuin yleinen ryhtiliike: läksytkin ovat hoituneet paremmin. Teini-ikäisen Annin kanssa säännöt ovat avanneet hyvän keskustelun rauhoittumisesta ja keskittymisen tärkeydestä.
“Pelisäännöt toimivat, koska kaikki kokevat ne reiluiksi. Säännöistä on täytynyt vielä muistuttaa, mutta nyt on helpompi pysyä asialinjalla eikä liukua heti tunnetasolle. Helpottavinta oli huomata, että teemme itse asiassa paljon asioita yhdessä”, Kirsi sanoo.
Kelkan perheen säännöt
Lapset lupaavat
• Ensin hoidetaan velvollisuudet, kuten läksyt, vasta sitten peli- ja someaikaa.
• Pelaamista ei aloiteta juuri ennen lähtöä tai jonkin muun asian aloittamista. Jos aikaa esimerkiksi harrastuksen alkuun on alle tunti, pelaamista ei aloiteta ollenkaan. Viestit saa katsoa ja niihin saa vastata.
• Automatkoilla ei pelata, vaan jutellaan tai rauhoitutaan.
• Ennen nukkumaan menoa 1-2 tuntia rauhoitetaan pelaamiselta ja somettamiselta. Tämä ei koske lauta- tai korttipelejä.
• Viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa on kännykätöntä aikaa. Puhelin ei ole sängyn vieressä, eikä sitä saa näprätä ennen nukkumaan menoa. Jos tämä ei onnistu, puhelin siirretään yöksi pois huoneesta.
Vanhemmat lupaavat
• Peliä ei saa keskeyttää ilman varoitusta. Vanhemmat muistuttavat lopettamisesta 15-20 min ennen peliajan loppua. Peliajan lopetus on aina etukäteen sovittu.
• Peliaikana on myös pelirauha.
• Vanhemmat lupaavat suhtautua pelaamiseen avoimin mielin.
• Vanhemmat lupaavat laittaa laitteensa sivuun ja kuunnella, kun lapsella on asiaa.
Yhteiset lupaukset
• Keskustellaan yhdessä, miksi pelaaminen tai perheen arkeen liittyvät asiat ovat tärkeitä. Kuunnellaan toista.
• Peliajat ja muu yhdessä tekeminen ovat ajoissa kaikilla tiedossa. Viikonlopun pelihetket sovitaan perjantaina, kun harrastus- ja muut aikataulut ovat tiedossa.
• Yhteinen ruokailu on mediatonta aikaa. Ruokapöydässä ei pelata tai näprätä kännykkää, vaikka söisi yksin.
• Vanhemmat lupautuvat tutustumaan lasten peleihin ja seuraamaan niiden edistymistä.
• Lapsi lupaa lähteä mukaan vanhempien ehdottamaan yhteiseen toimintaan (esim. lautapeli, kävelyretki, leipominen jne.)
• Maksimipeliaika viikonloppuna kaksi tuntia päivässä, muulloin tunti. Jos peliaika on yhteen putkeen, välillä pidetään tauko.
• Viikossa on vähintään kaksi pelitöntä arkipäivää. Ne päivät, jotka ovat muutenkin kiireisiä harrastusten ja koulun takia. Päivät sovitaan etukäteen joka sunnuntai-ilta.
• Yhdessä sovitut säännöt koskevat kaikkia ja jokaisella on vastuu arjen sujuvuudesta.
Näin laadit digisäännöt
1. Aloita keskustelu mobiililaitteiden käytöstä ja pelaamisesta ennen kuin lapsi on kouluiässä.
2. Sääntöjä varten on tärkeä ymmärtää, miten lapsi käyttää mobiililaitetta. Kaikki median kuluttaminen ei ole passiivista, vaan lapsi voi myös tuottaa sisältöjä. Pelien audiovisuaalisuus, tarinallisuus ja palkitseminen saavat pelaajat helposti uppoamaan pelien maailmaan. Pelien tunteminen vähentää huolia.
3. Laatikaa pelisäännöt yhdessä, rauhallisessa tilanteessa. Kysy, mikä lasta kiinnostaa, ja mikä hänelle on tärkeää. Keskustelu auttaa myös lasta jäsentämään pelaamiseen liittyviä kokemuksia. Kuuntele ja kunnioita lapsen näkemyksiä.
4. Anna lapselle sovittuna aikana pelirauha.
5. Varaa yhteistä mediavapaata aikaa.
6. Muista vastavuoroisuus. Pohdi rehellisesti, miten voit itse käyttää mobiililaitteita fiksummin.
7. Luota lapseen. Jos lapsi lakkaa näkemästä kavereitaan, koulu jää hoitamatta ja koko elämä pyörii pelkän pelaamisen ympärillä, puutu asiaan. Lapsi voi paeta pelaamiseen muita ongelmia, kuten kiusaamista ja yksinäisyyttä.
8. Kehu lasta siitä, että hän pitää kiinni säännöistä. Voit myös harkita lapsen palkitsemista tavoitteiden saavuttamisesta.
Asiantuntijana Inka Silvennoinen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Lue myös:
Kellopuhelin on hyvä valinta lapsen ensimmäiseksi puhelimeksi
Algoritmi hyödyntää aivojen tarvetta yllättyä: Tästä syystä some ja pelit koukuttavat
Lapsen puhelimen tietoturva – Näin varmistat turvallisen puhelimen käytön
Kaikki artikkelit