Tiesitkö, että musiikkiakin voi tehdä koodaamalla? Lue, miten Elisan koodauskoulu innosti äidit ja tyttäret ohjelmoimaan musiikkia.
Teksti: Noora Valkonen Kuvat: Paula Virta
“Äiti pistetään tää liveluuppi! Vai laitetaanko ohjeeksi #hyvä basso? Mites tämä sample?” Rytmikäs elektrosoundi täyttää Helsingin Aleksanterinkadulla sijaitsevan Elisa Kulman. Isolla screenillä juoksee ääniaalto. Tietokoneiden ääressä istuvilla äiti ja tytär -pareilla on hymy herkässä. He ovat kokoontuneet Elisan järjestämään koodauskouluun, jossa ohjelmoidaan musiikkia.
Työkaluna säveltäjillä on Sonic Pi, avoimen lähdekoodin ohjelmisto, joka yhdistää tekstipohjaisen koodauksen elektronisen musiikin tuottamiseen. Ohjelma on kuin valtava virtuaalinen laatikko täynnä erilaisia instrumentteja ja ääniefektejä.
Tässä näyte uuden musiikin nuotistosta:
play: C4, release: 0,25
sleep: 0,25
play: E4, release: 0,5
sleep: 0,5
C4 tarkoittaa duurisointua, release sävelen kestoa ja sleep taukoa. Helppoa, vai mitä?
Koodauskoulussa ohjeistetaan ja kannustetaan
Työpajan vetäjä, Mehackitin Sanna Reponen ohjeistaa osallistujia askel kerrallaan musiikin koodikieleen.
“Ajattele, nyt sä olet koodannut!” kuuluu yhden äidin iloinen lausahdus. Vieressä istuva tytärkin vaikuttaa tyytyväiseltä.
Tee vähän ja testaa heti. Se on hyvä nyrkkisääntö musiikin koodaamiseen. Ohjelmointi mahdollistaa nopeat oivallukset ja kokeilut, joita ei tule edes ajatelleeksi tavanomaisilla soittimilla. Musiikki muovautuu kuin itsestään.
“Tein kappaleen, jonka inspiraationa on soittamani pianosävelmä. Se oli helppoa ja hauskaa”, kertoo Ella Ahlin. Hän kiinnostui äitinsä kanssa ohjelmointipajasta juuri musiikin vuoksi. Omasta soittoharrastuksesta oli koodaamisessa myös apua.
Koodaamiseen pitäisikin tarttua ennakkoluulottomasti, luomisen kautta. Se palkitsee.
“Kumman muistat pidempään: sen, että teit oman biisin vai sen, että opettelit kielen syntaksia?” työpajaa ohjaava Sanna Reponen kysyy.
Ohjelmointi onkin muuttumassa yhä tärkeämmäksi ”kielitaidoksi,” josta on hyötyä sekä työssä että vapaalla. Sen avulla voi oppia ymmärtämään paremmin sitä, miten digitaalinen maailma rakentuu. Tulevaisuudessa ohjelmointitaidot ovat todennäköisesti osa yleissivistystä.
Ohjelmointi yhdistää lapsia ja vanhempia
Ohjelmointi voi olla mukaansatempaava ja koko perhettä yhdistävä harrastus. Koodauskoulun osallistujat ovat sitä mieltä, että se ei ainakaan ole niin vaativaa ja teknistä, kuin saattaisi ajatella. Yksinkertaisimmillaan ohjelmointi tarkoittaa erilaisten käskyjen antamista tietokoneelle.
Musiikin ohjelmointi on melko helppoa, kunhan muistaa muutaman perusperiaatteen, vakuuttavat Jessica Kerttunen ja Ninica Appelroth-Kerttunen. Nyt heidän yhteinen juttunsa on ratsastamisen lisäksi musiikin koodaus.
Kerttuset päätyivät työpajaan Jessican pohdittua, voisiko ratsastuskisojen vapaaohjelmassa käyttää koodaamalla tehtyä musiikkia.
“Latasin jo etukäteen Sonic Pi -ohjelman. Tänään sain lisää hyviä ohjeita. Mitä kaikkea pystynkään nyt tekemään!”, Jessica sanoo.
Molemmat Kerttuset ovat sitä mieltä, että ohjelmointi on hyvä opetella tulevaisuuden varalle. Digitaalisuus vaikuttaa kaikkeen elämään jatkuvasti yhä enemmän.
“Elisa haluaa pitää suomalaiset mukana digitalisaation matkassa, ja siihen ohjemointikurssitkin liittyvät. Haluamme rohkaista suomalaisia ottamaan ensimmäisen askeleen”, sanoo kehitysjohtaja Merja Vane-Tempest Elisalta. Hän saapui koodauskouluun itsekin kokeilemaan musiikin tekemistä.
Koodauskoulu synnytti useita uniikkien kappaleiden aihioita. Ja hienoja! Kuuntele täältä:
Innostuksen kipinöitäkin taisi leimahtaa, sillä moni olisi halunnut jatkaa luomuksensa työstämistä. Ella Ahlin ei vielä tarkalleen tiennyt, mihin kaikkeen hän uutta taitoaan aikoo hyödyntää, mutta ohjelmoinnin opiskelua ei ainakaan tarvitse enää jännittää.
Lue myös, mitä hyötyä on ohjelmoinnin opettelemisesta
Näin ohjelmoidaan lasten robotteja.
Äitien ja tyttärien koodauskoulu järjestettiin Elisa Kulmassa 1.-2.4.2017
Kaikki artikkelit