Verkossa toimiessasi jätät itsestäsi jälkiä, joiden perusteella sinusta saadaan tietoja. Mitä verkkojalanjäljistä on syytä tietää ja miten VPN-yhteys suojaa tietojasi verkossa?
Teksti: Elina Jäntti
Miten meitä seurataan verkossa?
Jätämme itsestämme tiedostamatta paljon jälkiä internetiin. Niiden perusteella mainostajat ja palveluntarjoajat seuraavat tekemisiämme ja kiinnostuksemme kohteita.
Kaksi isointa ja tunnetuinta seuraajaa ovat Google ja Facebook. Näiden yritysten tuloista iso osa tulee mainonnasta, joten ne keräävät tietoja käyttäjistään ja myyvät tietoa mainostajille, jotka voivat kohdentaa käyttäjille mainontaa. Esimerkiksi Google tallentaa kaikki hakusi ja näkee myös sijaintisi Googlen palveluita käytettäessä. Verkko- ja äänihaut sekä sijaintitiedot tallentuvat Googlen palvelimille. Sijaintitieto on erityisen tarkka, jos olet kirjautuneena Googlen palveluihin ja kannat puhelinta mukanasi.
Myös Facebook seuraa verkkotottumuksiasi hyvin tarkkaan. Päivitysten ja tykkäysten lisäksi Facebook seuraa tekemisiämme verkossa myös muualla kuin Facebookin omissa palveluissa. Käyttäjistä kerätään tietoa esimerkiksi verkkosivuilta, joissa on Facebookin tykkäysnappi tai kirjautumismahdollisuus Facebook-tunnuksilla. Mikäli puhelimessasi on Facebook-sovellus, jolla on lupa käyttää sijaintiasi, yhtiö tietää koko ajan sijaintisi.
Kolmas iso verkkoseurannan muoto tapahtuu evästeillä (cookies). Lähes kaikki verkkosivut käyttävät evästeitä, jotka tallentavat tietoja käyttäjästä ja hänen netinkäytöstään. Eväste on kuin pieni tiedosto, joka tallentuu koneellesi ja jonka avulla voidaan tallentaa lähes mitä tahansa dataa verkkokäyttäytymisestäsi. Evästeiden avulla voidaan seurata esimerkiksi sitä, milloin vierailit sivulla, mitä lisäsit ostoskoriin, millaisia linkkejä avasit ja millaista laitetta surffaamiseen käytät.
Salattu yhteys estää kolmannen osapuolen evästeet ja seurannan
Alkujaan evästeiden sisältämät tiedot olivat vain sen palveluntarjoajan nähtävissä, joka tietoja keräsi. Tietoja on kuitenkin myyty sittemmin eteenpäin muille osapuolille, käytännössä mainostajille ja muille palveluntarjoajille. Tällöin puhutaan kolmannen osapuolen seurannasta: kun surffaat yhdellä sivustolla, samaan aikaan useat muut osapuolet tallentavat dataa sinusta. Vahva trendi kuluttajadatan suojaamiseksi on kuitenkin saanut muun muassa Chromen, Safarin ja Firefoxin estämään kolmannen osapuolen evästeet oletusarvoisesti kaikilta käyttäjiltä.
Kolmannen osapuolen evästeiden seurausta on se, että avatessasi uutissivuston kyseisen sivuston lisäksi selailutottumuksiasi voivat seurata kymmenet muut sivustot, käytännössä mainostajat, jotka pyrkivät kohdentamaan sinulle mainontaa. Kun liikut verkossa muualle, mainostajat seuraavat perässä. Jotkut verkkosivustot pyytävät nykyään myös lupaa saada katsoa käyttäjän sijaintia. Sijainnin avulla saadaan lisätietoa käyttäjästä ja kohdennettua sisältöä, kuten mainontaa ja säätietoja. Myös muut some-sovellukset seuraavat sijaintitietojasi, jos olet antanut niille siihen luvan. Näiden perusteella myös yksityiset verkkokäyttäjät voivat esimerkiksi päätellä kotisi tai työpaikkasi sijainnin tai seurata liikkeitäsi.
Mihin seuranta verkossa vaikuttaa?
Se, että palveluntarjoajat ja mainostajat seuraavat sinua verkossa, ei automaattisesti tarkoita, että ulkopuoliset voisivat urkkia tärkeitä henkilötietojasi, kuten osoitteesi tai henkilötunnuksesi. Verkkotottumuksien perusteella ja käyttäjätietoja yhdistelemällä mainostajat ja muut palveluntarjoajat kuitenkin saavat selville paljon muuta henkilökohtaista tietoa: esimerkiksi ikäsi, harrastuksesi, kiinnostuksen kohteesi, kohteet, joihin usein matkustat ja tapahtumat ja kaupat, joissa asioit.
Näiden tietojen perusteella meille kohdennetaan hakutuloksia, mainontaa ja hintoja. Esimerkiksi Google-hakutulokset vaihtelevat eri käyttäjien välillä muun muassa käyttäjän hakuhistorian ja sijaintitietojen perusteella. Haku “Barcelona” voi tuottaa yhdelle käyttäjälle tietoa jalkapallojoukkue FC Barcelonasta, toiselle Barcelonan kulttuurikohteista riippuen siitä, millainen käyttäjän profiili on. Joskus tämä voi olla hyödyllistä, joskus taas rajoittaa verkosta löytyvän tiedon laatua.
Verkkoseuranta tuottaa myös kohdennettuja hintoja eri käyttäjäprofiileille. Puhutaan dynaamisesta hinnoittelusta: se näkyy vaikkapa niin, että ensin vertailet lentomatkojen hintoja ja kun päätät tehdä ostoksen, lentojen hinnat ovat nousseet. Verkkokaupat voivat myös lähtökohtaisesti tarjota erilaisia hintoja: esimerkiksi suomalainen iOS-laitteen käyttäjä voi joutua maksamaan tuotteista kalliimpaa hintaa kuin kuin Virossa asuva Android-laitteen käyttäjä.
Käyttäjän seuranta johtaa myös siihen, että tietyt verkkosisällöt eivät ole aina käytettävissä. Kun esimerkiksi ulkomailla sijaitsevan käyttäjän ip-osoite on tunnistettu, kotimaiset palvelut kuten Yle Areena tai Elisa Viihde eivät välttämättä ole käytettävissä. Kolmannen osapuolen seuranta lisää myös liikuteltavan datan määrää ja saattaa hidastaa nettisurffaamista.
Miten seurantaan voi vaikuttaa itse?
Tahattomien verkkojälkien jättämistä kannattaa vähentää, mikäli haluaa suojata yksityisyyttään paremmin. Vähemmän käyttäjään yhdistettäviä verkkojälkiä jää, kun kirjaudut selaillessasi ja kännykän kanssa liikkuessa ulos eri palveluista, esimerkiksi Googlesta ja Facebookista. Toimi näin: mene google.com tai facebook.com ja tarkista, oletko kirjautuneena sisään.
Googlen haku- ja sijaintihistorian tyhjentämiseen on monia keinoja: esimerkiksi My Activity -sivulta voi tyhjentää hakuhistorian tai Aikajana-sivulta tyhjentää sijaintitietonsa. Jos haluaa jättää vähemmän tietojaan Googlelle, vaihtoehtona voi kokeilla toista hakukonetta, kuten duckduckgota, joka painottaa yksityisyyttä, eikä kerää dataa käyttäjiltä. Myös omaa Facebook-käyttäytymistä voi miettiä: mitä vähemmän esimerkiksi tykkäilee tai osallistuu tapahtumiin, sitä vähemmän verkkojälkiä jää.
Evästeiden vähentämiseksi verkkoselaimella voi käyttää tarvittaessa selaimen incognito- tai yksityistä tilaa. Silloin selain ei tallenna selaushistoriaa, evästeitä, sivustotietoja tai lomakkeisiin annettuja tietoja. Incognito-tilaan pääsee selaimesta riippuen hieman eri valikoista: esimerkiki Chromessa valitaan File -> New Incognito Window, Safarissa File -> New Private Window. Tämäkään ei ole takuuvarmaa: Incognito-selaus voi kuitenkin näkyä käymillesi verkkosivustoille, työnantajallesi tai internet-palveluntarjoajallesi.
Mieti myös, mitä oikeuksia annat sovelluksille joita käytät. Esimerkiksi WhatsApp toimii ilman, että annat sille oikeuden käyttää mikrofonia tai sijaintiasi. Myös Twitteristä ja Snapchatista sijaintitiedot voi poistaa.
VPN-yhteys estää seurannan verkossa
Kolmannen osapuolen evästeet ovat mainostajien ja nuuskijoiden keino päästä yksityisyytesi alueelle. Niiden estämiseksi on olemassa sovelluksia. Yksi varmimpia on Elisa Tietoturvaan sisältyvä VPN-yhteys, joka torjuu evästeet muodostamalla laitteesi ja internetin väliin turva-alueen, joka estää tahattomien verkkojalanjälkien syntymistä. Näin pystyt suojautumaan kohdennetuilta hinnoilta ja pysäyttämään omien tietojesi leviämisen kolmansille osapuolille. Edes internet-palveluntarjoajasi ei näe, mitä teet verkossa.
VPN-yhteys antaa käyttäjälle anonyymin ip-osoitteen ja salaa kaiken laitteen ja palvelun välisen dataliikenteen, jolloin seurantaa ja tietojen keräämistä ei voida tehdä. Salattu yhteys auttaa sujuvoittamaan ja turvaamaan verkon käyttöä, kun turhia evästeitä ei lataudu laitteille.
Jutun asiantuntijana F-Securen tietoturva-asiantuntija Anssi Korpilaakso.
Turvaa yksityisyytesi netissä
Julkaistu alunperin 13.3.2018 ja päivitetty 25.2.2020 sekä 29.12.2022
Lue lisää tietoturvasta
Näin suojaat puhelimesi urkinnalta.
Tiedä tämä kännykän tietoturvasta.
Näin vältyt viruksilta ja huijauksilta Facebookissa.
Kaikki artikkelit