Laajakaistasanasto: Mesh, RJ-45 ja SSID, tiedätkö termien merkityksen?

Erilaisten nettiyhteyksien viidakossa selviytyminen tuntuu toisinaan vaativan sanakirjaa. Arki helpottuu huomattavasti, kun ymmärtää yleisimpien termien merkityksen. Elisan laajakaistasanasto kertoo muun muassa sen, mikä on SSID tai mitä tekee reititin. 

Teksti: Osku Kannisto ja Hanna Kangasniemi

Elisan Laajakaistasanasto:

ADSL

Tietoliikenneyhteyden eli väylän internetiin voi muodostaa useilla eri tekniikoilla. ADSL on yleisin kodeissamme käytetty laajakaistatekniikka. Se on ollut käytössä yli 20 vuotta. ADSL:ssä tieto kulkee perinteisiä kuparisia puhelinjohtoja pitkin.

ADSL-tekniikalla toteutettavan laajakaistayhteyden suurin nopeus on 8–24 Mbit/s ja tiedon lähetysnopeus kodista maailmalle 1–3 Mbit/s. Nopeimmasta ADSL-tekniikasta käytetään termiä ADSL2+.

Ethernet

Jos laite kytketään modeemiin tai kytkimeen johdolla, kyse on Ethernet- eli LAN-yhteydestä. Ethernet on yleisin käytössä oleva lähiverkkotekniikka. Termillä viitataan myös verkkokaapeleihin. Kaikista lähiverkkoon kytkettävistä laitteista löytyy RJ-45-liitäntä, johon liitetään Ethernet-verkkokaapeli.

Kiinteä laajakaistayhteys voi olla toteutettu varsinkin uudiskohteissa suoraan huoneistokohtaisella Ethernetillä. Tällöin taloyhtiö on huolehtinut kaapelien vetämisestä huoneistoihin asti, ja asukkaan tarvitsee liittymän hankittuaan vain liittää reititin Ethernet-kaapelilla verkkoon.

Extender

Kodin reitittimenä tai tukiasemana voi modeemin lisäksi toimia myös vahvistin eli kantaman laajennin (extender).

IP-osoite

IP-osoite yksilöi jokaisen verkkoon yhdistetyn koneen. Jokainen verkkoon kytketty laite tarvitsee IP-osoitteen toimiakseen.

IP-osoitteen avulla voidaan esimerkiksi jäljittää kone, josta on lähetetty epäilyttäviä viestejä tai ladattu laitonta materiaalia.

Kiinteä laajakaistayhteys

Kiinteä laajakaistayhteys yhdistää kodin internetiin kaapelien avulla. Kaapelit ovat yleensä joko perinteisiä puhelin-, kaapelitelevisio- tai uusia nopeita valokuitukaapeleita tai näiden yhdistelmiä.

Kiinteä laajakaistayhteys voidaan toteuttaa ADSL-tekniikalla, VDSL-tekniikalla, kaapelitelevisioverkossa kaapelimodeemitekniikalla, valokuidulla tai kiinteällä 5G Kotinetti-yhteydellä.

Kytkin

Kytkintä käytetään, jos lähiverkkoon halutaan kytkeä useita laitteita, kuten vaikkapa tietokoneita, älytelevision ja pelikonsolin. Jos modeemin verkkoportit loppuvat kesken, voit hankkia lisäkytkimen.

Laajakaistaliittymä

Laajakaistaliittymä on operaattorin palvelu, joka tarjoaa internet-yhteyden kotiin. Liittymän perusominaisuuksia ovat laajakaistayhteyden nopeus, hinta ja mahdolliset lisäpalvelut, kuten tietoturva. Laajakaistaliittymiä myydään niin kiinteille yhteyksille kuin mobiiliyhteyksille.

Langaton laajakaistayhteys

Yleisin langaton laajakaistayhteys on mobiililaajakaista, joka toimii mobiiliverkossa. Se siirtää dataa langattomasti teleoperaattoreiden 4G- ja 5G-verkoissa ja on vaihtoehto kiinteälle laajakaistalle. Langatonta laajakaistaa käytetään lähes kaikissa puhelimissa, jotta niillä päästään nettiin. Yhteyttä varten tarvitaan sim-kortti sekä liittymä valitulla yhteysnopeudella operaattorilta.

Langattoman laajakaistayhteyden varaan voi rakentaa myös liikkuvan langattoman verkon matkoilla tai kesämökillä mobiilireitittimen tai puhelimen avulla.

Lähiverkko

Lähiverkolla (LAN) tai kotiverkolla tarkoitetaan kodin tai työpaikan sisäistä verkkoa, johon laitteet voivat liittyä langattomasti tai verkkokaapelien kautta.

Mesh-laitteet

Mesh-laitteet luovat kattavan verkon kotiin. Ne ohjaavat kodin laitteet automaattisesti vahvimman signaalin tarjoavalle vahvistimelle. Erona tavalliseen vahvistimeen mesh-vahvistimet muodostavat verkon keskenään. Tällöin kaikkien vahvistimien ei tarvitse olla yhteydessä modeemiin.

Modeemi eli verkkopäätelaite

Modeemilla muodostetaan tietoliikenneyhteys. Eri tiedonsiirtotekniikoille on omat modeeminsa.

Arkikielessä modeemilla tarkoitetaan yleensä monitoimilaitetta, jossa on sekä modeemi, reititin että langaton tukiasema. Tarjolla monenlaisia laitteita.

Päätelaite

Päätelaitteilla tarkoitetaan käytännössä kaikkia laitteita, jotka voi kytkeä tietoverkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi tietokone, televisio, tabletti ja matkapuhelin.

Reititin

Reititin välittää tietoliikenteen internetin ja päätelaitteiden välillä.

RJ11-puhelinjohto

RJ11-johtoa käytettiin lankapuhelimissa, mutta nykyäänkin sitä voi käyttää ADSL- tai VDSL2-yhteyksissä nettiyhteyden tuomisessa puhelinpistokkeesta modeemiin. Uudemmissa talouksissa, joihin VDSL2-yhteys on kytketty, RJ-11-liitäntä löytyy suoraan seinästä vanhan kolmipiikkisen puhelinpistokkeen sijaan.

RJ-45 -verkkoliitäntä

RJ-45-liitäntää käytetään kaikissa Ethernet-verkoissa esimerkiksi kytkemään tietokone modeemiin. (Katso kohta ethernet).

Taloyhtiöliittymä

Taloyhtiöliittymä on tapa hankkia nettiyhteys koko taloyhtiölle. Hankinnasta päätetään yleensä yhtiökokouksessa. Taloyhtiöliittymä takaa sovittuun perushintaan internetyhteyden tietyllä nopeudella. Asukkaat voivat korottaa oman yhteytensä nopeutta lisämaksusta.

Tiedonsiirtonopeus

Tiedonsiirtonopeus ilmoittaa, kuinka nopeasti dataa voi tietyn liittymän tai yhteyden välityksellä siirtää. Tiedonsiirtonopeus ilmoitetaan lyhenteellä Mbit/s, josta käytetään myös muotoa Mbps eli megabittiä sekunnissa.

Mega-etuliite tarkoittaa miljoonaa, joten esimerkiksi 100 megabitin laajakaistayhteys siirtää sata miljoonaa bittiä sekunnissa.

Megabitti ja tietokoneiden muisteissa käytetty megatavu eivät ole sama asia. Tavu koostuu kahdeksasta bitistä, joten 100 megabitin yhteys siirtää 12,5 megatavua sekunnissa (Mt/s, MBps).

Hitaammissa yhteyksissä nopeus saatetaan ilmoittaa yksiköllä kbit/s, joka tarkoittaa tuhatta bittiä sekunnissa, eli 1000 kbps yhteys vastaa 1 Mbps nopeutta. Vastaavasti nopeampi 1 Gbps vastaa 1000 Mbps yhteyttä.

Tietoliikenneyhteys

Tietoliikenneyhteys on käyttäjän väylä internetiin. Ilman tietoliikenneyhteyttä puhelimella tai tietokoneella ei voi käyttää internetiä. Tietoliikenneyhteyden muodostamiseen tarvitaan joko kiinteä tai langaton laajakaistayhteys.

Valokuituyhteys

Operaattorin runkoverkossa tieto kulkee valokuidun välityksellä. Osassa alueita valokuitu on tuotu kotiin asti. Valokuitu on optista kaapelia, jossa tieto kulkee valon välityksellä, ja valokuidun tiedonsiirtokapasiteetti on käytännössä rajaton.

Varmuuskopiointi

Varmuuskopiointi takaa, ettei data katoa, vaikka tietokone tai puhelin hajoaisi tai varastettaisiin. Varmuuskopioinnin ideana on tallentaa tärkeät tiedostot useaan paikkaan.

Tietokoneiden varmuuskopiointi on nopeinta tehdä joko ulkoiselle usb-levylle tai kodin lähiverkkoon liitetylle kiintolevylle (NAS). Useiden gigatavujen kopiointi kotiverkossa tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin pilveen.

Mobiililaitteiden varmuuskopiointi on helpointa tehdä pilveen. Google ja useat puhelinvalmistajat tarjoavat omia palveluitaan Android-laitteiden käyttäjille. Applen iCloud on iOS-mobiiilaitteille oma vaihtoehto. Alustariippumattomia suosittuja pilvipalveluita ovat muun muassa Dropbox ja Microsoft OneDrive. Kansainvälisten pilvitallennuspalveluiden käyttöehdot saattavat kuitenkin antaa palveluntarjoajalle yllättävän paljon oikeuksia tallennettuun dataan. Kotimainen Elisa Pilvilinna tallentaa tiedot salattuna Suomessa sijaitseville palvelimille.

VDSL

VDSL on ADSL-yhteyttä nopeampi DSL-yhteys. VDSL-tekniikka yhdistää perinteiset kupariset puhelinjohdot ja uudet nopeat valokuidut tavalla, joka mahdollistaa jopa 300 Mbit/s-nopeudet.

VDSL:ssä tieto kulkee kuparikaapelia pitkin kodista yleensä tien varressa olevaan jakamoon. Nopeimmat VDSL-yhteydet edellyttävät, että kodista on alle 250 metrin matka jakamoon, josta valokuituyhteys alkaa. Nopeimmasta saatavilla olevasta VDSL-tekniikasta käytetään termiä VDSL2 (jopa 100 Mbit/s). Elisan VDSL-tekniikalla toteutettavien laajakaistayhteyksien nopeudet vaihtelevat 30-100 Mbit/s sen mukaan, kuinka pitkä etäisyys kotoa on jakokeskukseen.

WEP ja WPA: WiFin salaustekniikat

Langatonta verkkoa käyttäessä on hyvä muistaa salaus. Yleensä asetukset ovat päätelaitteissa valmiina. Jos valitset salaustapaa, suositeltava vaihtoehto on WPA2 tai WPA3.

Verkkotunnus eli SSID

SSID eli verkkotunnus on langattoman verkon nimi, jolla verkon löytää tietokoneilla ja mobiililaitteilla. Verkkotunnuksen voi joko määrittää itse reitittimen tai modeemin asetuksissa tai tyytyä laitteen valmiiseen nimeen, joka on usein tulostettu tarralle laitteen pohjaan yhdessä valmiiksi luodun salasanan kanssa.

Uudemmissa laitteissa voidaan luoda useita eri verkkotunnuksia, jotka toimivat virtuaalisesti omina verkkoinaan, vaikka käytännössä kaikki liikennöinti tapahtuu yhden päätelaitteen läpi. Näin voidaan luoda esimerkiksi vierailijoille vierasverkko, johon kytkeytyvät laitteet eivät näe kodin langattomassa verkossa olevia laitteita.

Erillisillä verkkotunnuksilla voidaan myös korostaa käytössä olevaa tekniikkaa, nimeämällä nopeampi 5 GHz:n langaton verkko esimerkiksi Kotiverkko5GHz-tunnuksella.

WiFi, WLAN eli langaton verkko

Langaton verkko toimii WiFi-laitteiden ja viihde-elektroniikan väylänä nettiin. Langattomasta verkosta käytetään lyhenteitä WiFi ja WLAN. Langaton verkko luodaan laajakaistayhteydestä wlan-yhteyden tarjoavan reitittimen tai tukiaseman avulla. Langattomaan verkkoon liitytään esimerkiksi puhelimella tai tabletilla valitsemalla langattomien verkkojen listasta oma verkko ja syöttämällä sen salasana.

Langatonta verkkoa ei tule sekoittaa langattomaan laajakaistaan, vaikka niitä voidaan käyttää yhdessä esimerkiksi mobiilireitittimen avulla.

WiFi-tukiasema

WiFi-tukiasema luo kotiin langattoman verkon. Tukiasema on yleensä sisäänrakennettu laajakaistan päätelaitteeseen eli modeemiin tai reitittimeen.

Jos tukiaseman kantama ei riitä koko kotiin, voi langattoman verkon kokoa kasvattaa laajentimilla ja toistimilla tai mesh-verkolla.

Laajakaistasanasto on laadittu yhteistyössä Elisan asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoina Klaus Varis, Elisan kiinteiden laajakaistojen ryhmäpäällikkö ja Elisa palveluasentaja Jari Voutilainen.

Millainen nettiyhteys sopisi sinun kotiisi ja tarpeisiisi? Katso täältä.

Lue myös:

Tökkiikö kodin langaton verkko? Korjaa nämä 4 asiaa

Kiinteä vai mobiili – minkä nettiyhteyden valitsen?

Ajantasainen tietoturva + 4 lisävinkkiä tietokoneen turvaksi