Mikä ihmeen 5G+ ja 5.5G? Älä anna kirjain- ja numeroyhdistelmien hämätä: teknologia on ottanut jättiloikan. Jumittavat videopuhelut ovat pian samanlaista nostalgiaa kuin rätisevät 2G-puhelut muinoin. Selitimme termit, jotka parhaillaan muuttavat maailmaa.
5G+
– eli se aito ja oikea, omillaan toimiva 5G
(kutsutaan joskus myös näillä nimillä: itsenäinen 5G, 5G standalone, 5GSA)
5G+ on kovin vaatimaton nimi teknologialle, jonka Elisa toi helmikuussa 2024 kuluttaja-asiakkaiden käyttöön ensimmäisenä Suomessa. 5G+ on viimein aito ja oikea, itsenäinen 5G.
Sitä edeltävä 5G oli oikeastaan vain 4G lisäkilkkeillä: se toimi vielä vanhan teknologian varassa. Jos netti olisi moottoritie, 5G+ tarkoittaa, että sen sijaan että olisi lisätty uusia kaistoja vanhalle maantielle, on rakennettu kokonaan uusi moderni moottoritie.
Vasta itsenäinen 5G+ tuo mukanaan kaikki pitkään odotetut 5G:n hienoudet, kuten paremman latenssin eli viiveen sekä mahdollisuuden viipaloida verkkoa ja varata viipaleita omaan käyttöön.
5G+ on kovin vaatimaton nimi teknologialle, jonka Elisa otti käyttöön ensimmäisenä Suomessa. 5G+ on viimein aito ja oikea 5G.
Se on myös energiatehokkaampi kuin edeltäjänsä: mitä edistyneempi teknologia, sitä vähemmän virtaa bittien siirtelyyn kuluu. Tavallinen netinkäyttäjä huomaa tämän siitä, että akku kestää kauemmin.
Itsenäisessä 5G:ssä on myös mahdollista hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista liikenteen optimoimiseen. Radioverkon sujuvaan toimintaan vaikuttavat tuhannet pienet muuttujat, joista tärkeimpien optimoimisen Elisa on onnistunut automatisoimaan.
Latenssi
– eli datan matka-aika, viive
Latenssi on videopeliharrastajille arkipäivää ja monelle muulle hepreaa. Latenssi on myös syy siihen, miksi peliharrastajat usein käyttävät valokuituyhteyksiä mobiiliverkon sijaan.
Latenssi tarkoittaa viivettä, joka syntyy matkalla, jonka data kulkee bitteinä laitteissa ja verkossa. Latenssi on siis se aika, joka kaverin lähettämällä sydänemojilla kestää ilmestyä omalle näytöllesi.
Latenssi on se aika, joka kaverin lähettämällä sydänemojilla kestää ilmestyä omalle näytöllesi.
Esimerkiksi videopelissä pienikin viive tarkoittaa, että kulman takaa ehtii tulla vastustaja ennen kuin pelaaja ehtii siihen edes reagoida. Pelissä ei siis voita nopein vaan se, jolla on pienin latenssi, nopein verkko.
Viiveellä on väliä: asiakastyytyväisyyskyselyt osoittavat, että mitä pienempi latenssi, sitä tyytyväisempi ihminen on nettiyhteyteensä. Elisan asiakkaista tyytyväisimpiä ovatkin ne, joilla on käytössä itsenäinen 5G.
Viipalointi
– eli oma siivu verkon kokonaiskaistasta
Meidän kaikkien kännykät ja muut mobiililaitteet toimivat radioverkossa. Koska fysiikan lakeja ei voi muuttaa, tuossa verkossa on käytössä vain tietty määrä kapasiteettia, eli kaistaa, jonka eri operaattorit ja netinkäyttäjät jakavat.
Jos verkko olisi moottoritie, viipaloinnilla voitaisiin varata eri kaistat vaikka rekoille ja urheiluautoille.
Kun netin käyttäjämäärät ja käyttö jatkuvasti lisääntyvät, verkon kapasiteetilla on välillä jakajia ruuhkaksi asti. Viipaloinniksi (eng. slicing) kutsutun teknologian avulla tämä kokonaiskakku voidaan jakaa virtuaalisiin viipaleisiin. Nämä viipaleet voidaan sitten varata eri tarkoituksiin, kuten vaikka tietynlaisille puhelinliittymille. Jos verkko olisi moottoritie, viipaloinnilla voitaisiin siis varata eri kaistat vaikka rekoille ja urheiluautoille.
Elisan Omakaista hyödyntää tällaista viipalointia. Ostamalla Elisan Omakaistan voi varmistaa kotiin vakaan mobiiliverkkoyhteyden myös silloin, kun netissä on ruuhkaa. Näin voi käydä vaikkapa kesken Euroviisu-katsomon kuin videopalaverinkin.
Viipaloinnilla voidaan myös parantaa latenssia ja verkon suojausta, tietoturvaa. Muun muassa yritysten itsenäiset 5G-yritysverkot hyödyntävät viipalointia. Itsenäinen 5G-verkko tekee viipaloinnista mahdollista.
5.5G
– eli viimeisin ja paras versio 5G:stä
(tunnetaan myös nimellä 5G advanced)
Mobiiliteknologiassa isot harppaukset on laskettu numeroissa: 2G, 3G, 4G, 5G… Joku saattaa muistaa vielä vaikkapa 2G:n aikaiset rätisevät puhelut. Jokaisen harppauksen takana on rutkasti uutta teknologiaa: niin koodia ja ohjelmistoja kuin tietokoneita, antenneja ja muita laitteita – insinöörin termein rautaa.
Väliin mahtuu myös pienempiä kehitysloikkia. Elisan kuluttajien käyttöön ensimmäisenä maailmassa tuoma 5.5G on tällainen loikka matkalla 5G:stä kohti seuraavaa etappia, 6G:tä. Se on uusin ja edistynein versio itsenäisestä 5G:stä.
Suomi on mobiiliverkon nopeudessa aivan omaa luokkaansa. Kun muut maat vielä laskevat megabittejä, Elisan 5.5G tuplaa aiemman maksiminopeuden kahteen gigaan (2 Gbit/s). Netin käyttäjän kannalta latausnopeuttakin suurempi juttu 5.5G:ssä on kuitenkin huimasti parantunut uplink, eli lähetysnopeus.
Uplink
– eli netin lähtevä posti
Kun netissä avaa verkkosivun tai katselee videota, puhelin tai tietokone vastaanottaa tietoa verkosta. Tätä sinulle päin saapuvaa suuntaa kutsutaan downlinkiksi, lataussuunnaksi. Kun taas juttelet jonkun kanssa videoyhteydellä, laitteeltasi liikkuu dataa myös toiseen suuntaan: sinulta lähtevä videokuva on uplink, lähetyssuunta. Tätä voi ajatella vaikka saapuvana ja lähtevänä postina.
Nopeampi lähetysnopeus näkyy parempina videopuheluina, joissa Minnan tai Miguelin kuva ei jäädy kesken kokouksen.
Aiemmin insinöörit ovat pyrkineet maksimoimaan laitteille saapuvan postin eli downlinkin nopeuden ja rakentaneet sitä varten mahdollisimman paljon kaistaa. Nyt viritetään kuitenkin myös puhelimilta tai tietokoneesta verkkoon lähtevää dataa, uplinkiä.
Uplink ja sen nopeus ovat tärkeitä esimerkiksi videoneuvotteluissa. Nopeampi lähetysnopeus näkyy parempina videopuheluina, joissa Minnan tai Miguelin kuva ei jäädy kesken kokouksen. Dataa lähetetään verkkoon myös silloin, kun käytetään sosiaalista mediaa, pilvipalveluita ja tekoälyä.
Parempi lähetysnopeus tekee viimein mahdolliseksi myös esimerkiksi älylasit, lisätyn todellisuuden ja etäohjattavat laitteet. Jos lähetysliikenne jumittaa, virtuaalimaailma on auttamatta jäljessä tai etäohjattu työkone ojassa. Myös kodin älylaitteet tuottavat koko ajan enemmän tietoa verkkoon.
5.5G tuplasi lähetysnopeuden 100 megabitistä 200 megabittiin, ja uudet teknologiat parantavat tätä entisestään. Esimerkiksi videopuheluissa tärkeää ei kuitenkaan ole huippunopeus vaan miniminopeus: se ettei lähetysnopeus putoa liian alas hetkeksikään.
Artikkelia varten on haastateltu Elisalta seuraavia asiantuntijoita: Antti Rautavuori, Kimmo Vornanen, Tiina Höckert ja Mika Pyyppönen.
Lue myös:
5.5G-yhteyttä testannut Sari: ”Supernopea yhteys tekee työnteosta sujuvampaa.”
Itsenäinen 5G on täällä – tarjolla vakaampi ja viiveettömämpi netti
Kaikki artikkelit
