Erityisesti nuorten aikuisten itseluottamus kyberhuijausten tunnistamisessa laski vuonna 2023. Lisäksi yhä useampi suomalainen pelkää altistavansa työnantajansa kyberhyökkäykselle, ja 40 prosenttia kertoo välttelevänsä digitaalisten palveluiden käyttöä entistä enemmän vallitsevan maailmantilanteen takia. Havainnot käyvät ilmi Elisan teettämästä valtakunnallisesta tutkimuksesta*.

Vuonna 2023 kyberhuijarit laajensivat toimintaansa eri kanavissa ja kehittivät menetelmiään taidokkaammiksi. Tämä kehitys näkyy tuoreen kyselytutkimuksen tuloksissa: enää vain joka kolmas suomalainen uskoo tunnistavansa kaikki huijausyritykset. Lisäksi 13 prosenttia vastaajista kertoo tulleensa varmasti huijatuksi, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 9 prosenttia.

– Huijauksia tulee nyt vastaan monissa eri kanavissa, mikä vaikeuttaa niiden tunnistamista. Aiemmin huijarit keskittyivät tiettyihin kanaviin, kuten sähköpostiin ja puheluihin, ja näissä kanavissa osattiin olla varuillaan. Nyt näiden rinnalle ovat tulleet pysyvästi some, pikaviestimet sekä valeverkkokaupat, joita huijarit hyödyntävät tarkoituksiinsa, pohtii Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä.

Varovaisuuden kasvu näkyy myös työelämässä. Yhä useampi suomalainen (35 prosenttia vastaajista) on huolissaan, että altistaa työnantajansa kyberhyökkäykselle.

– Tämä on tervettä kehitystä, sillä rikolliset yrittävät yrityksiin sisään useimmiten juuri työntekijöiden tunnuksia kalastelemalla. Työpaikoilla yleistyvät M365-ympäristöön kohdistuvat huijaukset, joiden tunnistamiseen henkilöstöä kannattaa aktiivisesti kouluttaa, Mäkelä jatkaa.

Sosiaalisen median merkitys huijauskanavana kasvaa, uutena kanavana valeverkkokaupat

Kaikkiaan 90 prosenttia vastaajista kertoi kohdanneensa huijausyrityksen. Eniten huijausyrityksiä kohdattiin sähköpostin kautta (70 prosenttia vastaajista), mutta pikaviestisovellukset ja sosiaalinen media ovat kirimässä rinnalle. Menneenä vuonna lähes 60 prosenttia 18–44-vuotiaista suomalaisista yritettiin huijata somessa. Huomattavaa on myös, että lähes joka viides kohtasi huijausyrityksen valeverkkokaupan muodossa. Huijauspuheluille altistui vähemmistö vastaajista, ja niiden teho huijauskanavana on hiipunut Elisan kehittämän estoratkaisun myötä.

– Valesivustoja luodessaan huijarit hyödyntävät hakukoneoptimointia ja aiheuttavat siten isoillekin brändeille haittaa, kun petolliset sivustot nousevat hakutulosten kärkeen. Valeverkkokaupat yleistyvät nyt vauhdilla, ja seuraamme tätä trendiä tarkasti. Rikolliset pyrkivät näiden kautta keräämään muun muassa maksutietoja, Mäkelä kertoo.

Monesta tietoturvarutiinista on tullut arkipäivää, mutta salasanoja päivittää alle puolet

Lähes 90 prosenttia suomalaisista kertoo välttelevänsä epäilyttävien linkkien klikkaamista. Yli kaksi kolmasosaa kertoo huolehtivansa myös ajantasaisten päivitysten asentamisesta laitteisiinsa. Sen sijaan salasanoja päivittää alle puolet kyselyyn vastanneista.

– Epäilyttäviä linkkejä osataan varoa varsin laajasti, niistä on puhuttu jo pitkään. Silti huijarit edelleen hyödyntävät niitä ja niihin myös langetaan. Huijarit ovat nykyään taitavia hyödyntämään vuosikalenteria huijauksissaan, matkien esimerkiksi veronpalautusviestejä ja pakettien saapumisilmoituksia, Mäkelä havainnollistaa.

Suomalaiset suhtautuvat hyvin varautuneesti puhelimen ja kodin nettiyhteyden tietoturvallisuuteen. Vain 5 prosenttia uskoo puhelimen olevan itsessään täysin tietoturvallinen, ja kodin nettiyhteyden osalta vastaava lukema on 6 prosenttia vastaajista. Silti vain noin puolet vastaajista käyttää tietoturvapalveluita näiden suojaamiseen.

– Ilahduttavan moni tiedostaa puhelimen ja kodin nettiyhteyden haavoittuvaisuuden. Uskon, että moni on herännyt asiaan viimeistään SUPO:n syksyllä 2023 julkaiseman raportin myötä. Silti harva on vakavissaan suojautunut näiltä vaaroilta. Tässä toivoisin näkeväni positiivista kehitystä, jotta varautuneisuus näkyisi jatkossa myös konkreettisina tekoina, Mäkelä summaa.

Puhelinten osalta IOS-käyttäjät luottavat laitteen omaan tietoturvallisuuteen android-käyttäjiä enemmän, joskin heistäkin vain 9 prosenttia uskoo laitteen olevan täysin turvallinen sellaisenaan.

*Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Research Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 15.–28.11.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.

Lisätietoja medialle:

Elisan Viestintä, p. 050 305 1605, mediadesk@elisa.fi

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden sekä 5G:n edelläkävijä. Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuita yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa. Suomessa Elisa on tietoliikennepalveluiden markkinajohtaja, kansainvälisesti yhteistyökumppaneitamme ovat mm. Vodafone ja Tele2. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Liikevaihto 2023 oli 2,2 miljardia euroa ja henkilöstöä 5 700 yli 20 maassa. Elisa on arvioitu yhdeksi maailman vastuullisimmista yrityksistä. elisa.fi