Hiilikrediittien käyttö Elisalla

Elisa on jo yli vuosikymmenen ajan tehnyt töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa parantamalla energiatehokkuutta toiminnoissaan. Elisa haluaa lisäksi nopeuttaa ilmastosiirtymää laajemminkin.  Siksi olemme vuodesta 2020 alkaen käyttäneet  hiilikrediittejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen muualla kuin arvoketjussamme. Pitkän aikavälin tavoitteemme on vähentää Elisan hiilipäästöjä kohti nettonollaa, myös arvoketjumme sidosryhmien osalta.

Maiden väliset rajat eivät pidättele kasvihuonekaasuja, vaan ne leviävät kaikkialle ilmakehään. Siksi voimme hillitä ilmastonmuutosta sekä vähentämällä kasvihuonekaasujen syntymistä että sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä myös muualta kuin  toiminta-alueiltamme.

Ensisijaisesti vähennämme päästöjä omassa arvoketjussamme matkallamme kohti nettonollaa. Siksi selvitämme jatkuvasti keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjämme yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Juuri nyt keskitymme vuoteen 2030 asetettuun lyhyen aikavälin tavoitteeseemme vähentää päästöjämme 42 %. Tämä koskee kaikkien päästöluokkien (englanniksi ”scopes”)  päästöjämme, joihin emme käytä hiilikrediittejä (kutsutaan usein myös ”ilmastoyksiköiksi”  tai ”päästövähennysyksiköiksi”) . 

Science Based Targets -aloitteen (SBTi) suositusten mukaan voimme neutraloida  loput päästömme pysyvästi ja päästä nettonollaan vuonna 2040, kun saavutamme tieteeseen perustuvan pitkän aikavälin tavoitteemme vähentää kaikkien päästöluokkien päästöjämme 90 %. Tämä tarkoittaa, että silloin enintään 10 % hiilipäästöistämme kumoutetaan  hiilenpoistolla.


Toteutamme ilmastotoimia omassa arvoketjussamme. Sen lisäksi on mahdollista tehdä vapaaehtoisia ilmastotoimia ostamalla hiilikrediittejä. Yksi hiilikrediitti vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Hiilidioksidipäästöjen hillitsemisestä tällä tavalla käytetään usein termiä hiilikompensaatio, ilmastokompensaatio tai päästöhyvitys. Hieman uudempi termi on arvoketjun ulkopuolinen ilmastonmuutoksen hillintä. Se on keino sijoittaa lisähillintätoimiin, jotka eivät sisälly tieteeseen perustuviin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiimme.

Elisa otti käyttöön arvoketjun ulkopuolisen ilmastonmuutoksen hillinnän jo vuonna 2020 ostamalla ilmastoyksiköitä oman toimintamme jäljellä olevia kaikkien päästöluokkien päästöjä vastaavan määrän. Toiminnassamme syntyy päästöjä polttoaineista (Scope 1), pieni osuus muusta energian käytöstä (Scope 2) sekä jätteistä ja liikematkoista ja työntekijöiden työmatkoista, myös etätöistä (Scope 3). Näin ollen arvoketjun ulkopuolinen ilmastonmuutoksen hillintä on arvokas osa Elisan vastuullisten palveluiden tarjontaa asiakkailleen.

Tarkastelemme jatkuvasti hiilikrediittistrategiaamme, koska parhaat käytännöt kehittyvät ajan mittaan. Tässä yhteydessä haluamme myös tukea ilmastoystävällistä innovointia esimerkiksi uudentyyppisillä hankkeilla tai yhteistyökumppanien kanssa pääasiallisilla kuluttaja- ja yritysasiakasmarkkinoillamme.

Elisan hiilikrediittien portfolio

Elisa on ajan mittaan rakentanut hiilikrediittien portfolion useista erityyppisistä, eri mantereilla toteutettavista laadukkaista hankkeista. Keskeinen osa arvoketjun ulkopuolisia ilmastotoimiamme on kehittää jatkuvasti tämän portfolion laatua. Valituista hankkeistamme on hyötyä myös ihmisille ja luonnolle.

Elisan kehittyvän hiilikrediittien portfolion rakenne ja käyttö:

Biohiili, Suomi

CARBOFEX 1 HIEDANRANTA (Puro- 911942)

Hanke tuottaa laadukasta biohiiltä kestävällä tavalla suomalaisten kuusimetsien harvennushakkuista saatavasta puusta. Biohiiltä käytetään esimerkiksi lisäaineena istutuksissa tai vedensuodatukseen kaatopaikoilla.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: 100 tCO2
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Biohiili, USA

AMERICAN BIOCARBON (Puro-543800)

Hanke tuottaa biohiiltä Louisianassa Yhdysvalloissa hyödyntämällä sokeriruokoteollisuuden maatalousjätettä (bagassia eli sokeriruokojätettä). Puhtaan hiilenpoistohyödyn lisäksi hankkeessa tuotetaan puhdasta energiaa sekä biohiiltä, jota voidaan käyttää maanparannusaineena. Kun runsas biogeeninen jätemateriaali muunnetaan biohiileksi, hiilidioksidi saadaan pois ilmakehästä.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: 100 tCO2
  • Hankkeen tiedot rekisterissä


Metsänistutushanke, Kolumbia

VICHADAN UUDELLEENMETSITYKSEN ILMASTOHANKE (GS4221)

Kolumbian Orinoco-alueella toteutettava uudelleenmetsityshanke on Gold Standard -sertifioitu. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa laadukas lehtipuumetsä aiemmin paljaaksi hakatulle alueelle. Lehtipuut sitovat hiiltä ja vakauttavat samalla ympäristöä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan kannattava tuotanto- ja suojelujärjestelmä ja samalla työpaikkoja.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: 5 984 tCO2e
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Metsänistutushanke, Meksiko

San Jerónimo Coatlán (CAR1829)

San Jerónimo Coatlán on maaseutuyhteisö ja osittain alkuperäiskansojen yhteisö Oaxacan eteläosassa Meksikossa. Maa on yhteisomistuksessa, ja viimeisten 20 vuoden ajan yhteisö on tuottanut yhteisistä metsistä mänty- ja tammipuuta. Hankkeen ansiosta yhteisö voi investoida metsien ennallistamiseen ja metsitykseen, ylläpitää metsänvartijapalvelua metsäpalojen ja kulkutautien torjumiseksi sekä investoida sosiaalisiin hankkeisiin, joilla parannetaan väestön terveydenhoitoa ja vedensaantia.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: 1 000 tCO2e
  • Hankkeen tiedot rekisterissä


Metsänsuojeluhanke, Kambodža

Keio Seiman luonnonsuojelualue (VCS1650)

Seiman suojelumetsää on 292 690 hehtaaria. Se sijaitsee Kambodžan itäosassa, pääasiassa Mondulkirin maakunnassa, ja pieni alue ulottuu Kratien maakuntaan. REDD-hankealueella on 166 983 hehtaaria metsää. Hanke on maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä (AFOLU) koskeva hanke, joka kuuluu metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämistä (REDD) koskevaan hankeluokkaan. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: -
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Turvemaiden suojeluhanke, Indonesia

KATINGANIN TURVEMAIDEN ENNALLISTAMIS- JA SUOJELU (VCS 1477)

Indonesian Borneolla (Kalimantan) on noin 5,7 miljoonaa hehtaaria turvesoita. Hankkeessa suojellaan ja ennallistetaan 149 800 hehtaaria turvemaiden ekosysteemejä, jotka kattavat yhden Indonesian suurimmista jäljellä olevista koskemattomista suometsistä, ja metsitetään 4 433 hehtaaria metsättömiä alueita hankealueella. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.


Metsänsuojeluhanke, Indonesia

RIMBA RAYAN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SUOJELUALUE (VCS674) 

Hankkeessa suojellaan Indonesiassa Borneon saaren kaakkoisosassa olevaa Rimba Rayan aluetta metsäkadolta. Metsäkato on ollut jo vuosikymmenten ajan vakava ongelma. Jäljellä olevat sademetsät ovat vaarassa hävitä puunkorjuun, laittomien hakkuiden, mineraalikaivosten ja palmuöljyn tuotannon vuoksi. Suojelualueen koko on 64 000 hehtaaria. Se on satojen eri lajien elinympäristö, myös uhanalaisen borneonorangin. Turvesuometsät sisältävät hiiltä 70 kertaa enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä koko maapallolla vuosittain syntyvät yhteenlasketut CO2-päästöt. Metsien hiilinielujen suojelu on siis tärkeää ilmastomuutoksen estämiseksi. Samalla suojellaan erittäin monimuotoista luontoa.

  • Kuoletetut hiilikrediitit: 13 300tCO2
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Metsänsuojeluhanke, Kambodža

SOUTHERN CARDAMOM (VCS1748)

YK:n REDD+-ohjelman mukaisella hankkeella suojellaan tärkeää osaa Kambodžan Kardemummavuorten sademetsää, jotta se voi jatkossakin toimia merkittävänä hiilinieluna. Alue kuuluu 200 maailman tärkeimmän luonnon monimuotoisuuden suojelukohteen joukkoon. Alueella elää mm. malaijikarhu, puuleopardi ja siaminkrokotiili. Hankkeen yhteydessä alueelle muodostuu myös uusia, vastuullisia toimeentulomahdollisuuksia. Näin hankkeesta on merkittävää hyötyä myös paikalliselle yhteisölle. Seurannan tehostaminen alueella vähentää ympäristöön kohdistuvaa painetta. Samalla myös hyvinvointi lisääntyy alueella merkittävästi.

  • Kuoletetut hiilikrediitit tähän mennessä: 11 235 tCO2
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Energiatehokkuushanke, Uganda

SOSIAALISIA VAIKUTUKSIA PAREMMILLA KEITTIMILLÄ UGANDALAISISSA YHTEISÖISSÄ

Ugandan Gold Standard -sertifioitu puhtaampien keittimien hanke vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää samalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tuemme paikallisia perheitä vaihtamaan perinteiset ruuanlaittomenetelmät energiatehokkaampiin keittimiin, ja näin autamme heitä vähentämään polttopuun tarvetta ja siten metsien paikallista häviämistä. Samalla parannamme epäsuorasti naisten ja lasten asemaa ja vähennämme hengityselimistöön liittyviä kroonisia sairauksia yhteisön heikommin toimeentulevilla jäsenillä.

  • Kuoletetut hilikrediitit: 11 958 tCO2
  • Hankkeen tiedot rekisterissä

Elisan muita innovatiivisia hankkeita, jotka tukevat ilmastonmuutoksen hillintää arvoketjun ulkopuolella:

Energiatehokkuushanke, Sambia

AFSTOR-AURINKOKEITIN- JA KODIN AURINKOJÄRJESTELMIÄ KYLÄYHTEISÖILLE

Aurinkokeittimien toimittaminen Chiyumun kylään Monzen alueella Sambiassa poistaa polttopuun tarpeen ruoanlaitossa. Keittimiä käyttävät perheet hyötyvät niistä muutenkin. Lapset eivät myöhästy koulusta siksi, että aamulla pitää kerätä polttopuita, ja perheenäidiltä vapautuu aikaa muihin tehtäviin. Iltaisin perheet saavat lieden akusta sähköä valaistukseen, joten polttoainetta ei tarvitse ostaa savuttavaa öljylamppua varten. Lisäksi perheet voivat ladata puhelimensa lieden kautta, joten heidän ei tarvitse mennä jopa kymmenien kilometrien päähän latauspaikkoihin. Asuinalueella on paha metsäkato ja osana aurinkoliesiprojektia perheet osallistuvat uusien puiden istuttamiseen. Ratkaisu vähentää yleisesti perheiden tarvetta muuttaa kylistään isoihin kaupunkeihin.

Uudelleenmetsityshankkeet, Indonesia ja Filippiinit

MANGROVEMETSIEN ISTUTUS NATUNAN SAARELLA INDONESIASSA JA
BAYUGIN SAARELLA FILIPPIINEILLÄ

Mangrovemetsät sitovat hiiltä. Sen lisäksi ne vahvistavat paikallista luonnon monimuotoisuutta ja suojelevat tsunameilta. Paikallisyhteisöt istuttavat kotoperäisiä mangrovepuita (Rhizophora mangle), jotka ovat elinympäristö useille lintulajeille. Puiden suojissa myös monet kala- ja matelijalajit ruokailevat ja lisääntyvät. Indonesian Natuna-saarella puut auttavat vain tällä saarella elävää uhanalaista kekah-apinaa (Presbytis natunae). Istutetut mangrovepuut dokumentoidaan avoimesti verkkokartalle, josta saa laajemman käsityksen vaikutuksista. Kartta edistää myös paikallisten yhteisöjen ja yritysten yhteistyötä.

Usein kysyttyä

Mitä ilmastokompensointi tai päästöhyvitys on ja miten se toimii?

Käytännössä ilmastokompensointi tai päästöhyvitys tarkoittaa sitä, että yritys tukee ilmastopositiivisia toimia oman arvoketjunsa ulkopuolella niiden hiilipäästöjen verran, joita se ei pysty heti vähentämään itse. Ilmastokompensoinnilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että yritys ostaa hiilikrediittejä (ilmastoyksiköitä). Näitä muodostuu esimerkiksi tukemalla uudelleenmetsityshankkeita kehittyvissä maissa. Science Based Targets -aloite (SBTi) suosittelee nyt käyttämään termiä ”arvoketjun ulkopuolinen hillintä” termien ”kompensaatio” tai ”päästöhyvitys” sijaan.

Miksi Elisa käyttää hiilikrediittejä?

Elisan ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa omat hiilipäästönsä ja etsiä keinoja niiden vähentämiseksi. Siksi olemme toteuttaneet esimerkiksi strategisia energiatehokkuustoimia vuodesta 2009 lähtien. Päästöjen syntymistä ei voi täysin estää toiminnoissamme. Siksi olemme vuodesta 2020 alkaen tukeneet ilmastonmuutoksen hillintää arvoketjumme ulkopuolella ostamalla hiilikrediittejä omien toimintojamme jäljellä olevia päästöjä vastaavan määrän. 

Maksavatko Elisan asiakkaat hiilikrediitit?

Hiilikrediitteihin sijoittaminen on Elisan vapaaehtoinen ilmastotoimi, jonka kustannuksia ei kerätä asiakkailta esimerkiksi vapaaehtoisina maksuina. Kustannukset eivät myöskään kohdistu suoraan tuotteisiin tai palveluihin.

Ovatko Elisan palvelut hiilineutraaleja?

Elisa on vuodesta 2020 alkaen ostanut hiilikrediittejä oman toimintamme jäljellä olevia kaikkien päästöluokkien (englanniksi ”scopes”)  päästöjä vastaavan määrän. Toiminnassamme syntyy päästöjä polttoaineiden käytöstä (Scope 1), pieni osuus muusta energian käytöstä (Scope 2), jätteistä sekä liikematkoista ja työntekijöiden työmatkoista ja etätöistä (Scope 3). Näin ollen määrittelemme oman toimintamme palveluita  hiilineutraaliksi, mutta toteamme samalla, ettemme ole saavuttaneet SBTi-aloitteen vahvistamaa tavoitetasoa. Arvoketjun ulkopuoliset hillintätoimet hiilikrediittien kautta täydentävät muita hiilipäästöjen vähentämistoimiamme Elisan arvoketjussa. Siten nämä toimet palvelevat Elisan asiakkaita ja yhteiskuntaa yleisesti.

Miten voin olla varma hiilikrediittien ilmastohyödyistä?

Elisa vähentää hiilikrediittien laaturiskejä toimitusketjun puolella varmistamalla hiilikrediittien laadun Gold Standardin ja VCS:n kaltaisten standardisointielinten laadunvarmistuksen kautta. Seuraamme näiden standardisointielinten työtä täydentävien metodologioiden kehitystä. Kuoletamme läpinäkyvästi Elisan ostamat  hiilikrediitit, jolloin niitä ei voi enää jälleenmyydä. Ostetuista hiililkrediiteistä ja niiden ilmasto- ja muista hyödyistä viestitään ymmärrettävällä tavalla säännöllisesti ja läpinäkyvästi.

Miten Elisa valitsee hiilikrediittihankkeet? 

Valitsemme Elisalle hiilikrediittihankkeita, jotka ovat laadukkaita, standardisointielinten vahvistamia ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. Hankkeen ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus on uusi tai lisävaikutus, eikä sitä syntyisi ilman näitä hankkeita.

Käymme mielellämme aktiivista vuoropuhelua tavarantoimittajien sekä muiden asiantuntijoiden tai sidosryhmien kanssa, jotta voimme jatkuvasti kehittää Elisan ilmastonmuutoksen hillintätoimiin liittyviä toimintatapoja ja hiilikrediittiportfoliota.

Elisa on tähän mennessä tehnyt hiilikrediittien  yhteistyötä arvoketjun ulkopuolisissa ilmastonmuutoksen hillintähankkeissa Ceezerin, Nordic Offsetin, Pachaman, South Polen, Afstorin ja TreebuddyEarthin kanssa.