Inklusiivinen työpaikka ei ole trendi, vaan menestyksen tae – miten Elisa seisoo DEIB-arvojensa takana, kun muut perääntyvät?

Sen sijaan, yhä kansainvälistyvällä Elisalla inklusiivisuustyö on luonnollinen osa arkea, kertovat vastuullisuusjohtaja Minna Kröger ja Employee Experience Lead Tiina Raittinen. Ja tämä työ on saanut myös globaalia tunnustusta: Elisa on maailman 66. vastuullisin yritys.

Kun mietitään digitalisoituvaa yhteiskuntaa ympärillämme, missä teknologian käyttäjät ja tarpeet ovat yhä moninaisempia, inklusiivisuus ei ole Elisalla pelkkä arvovalinta, vaan myös liiketoiminnan kannalta tärkeä päätös.

“Yhtä lailla moninaisemmalla tiimillä saamme aikaan innovatiivisempaa ajattelua, jonka tuloksena syntyy moninaisempia palveluja. Inklusiivinen työpaikka luo toimivat puitteet erilaisuudelle ja on ennen kaikkea menestystekijä”, Minna painottaa.

Vaikka suunta kohti inklusiivisempaa työpaikkaa on jo hyvällä kurssilla, inklusiivisuuden kokemusta kehitetään jatkuvasti. 

“Kun ollaan matkalla kohti kansainvälisempää yhteisöä, meidän on ymmärrettävä toistemme erilaisuuksia jatkuvasti paremmin. Me olemme jo todella hyvällä tiellä ja tahtoa löytyy”, Minna sanoo.

Jatkuvaa parantamista ei tehdä mutulla

Jotta voimme olla aidosti inklusiivinen työpaikka, vaatii se jatkuvaa parantamista ja toisilta oppimisen taitoa, kertovat Minna ja Tiina. On sitten kyse työntekijöistä tai asiakkaista, joille digitaalisia palveluita tehdään. 

“Kahdesti vuodessa toteutettava henkilöstötutkimus on meille todella tärkeä oppimisen väline. Siellä on muun muassa inklusiivisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka auttavat meitä ymmärtämään sitä, miten tyytyväisiä työntekijämme ovat ja missä on kehitettävää”, Tiina avaa.

“On myös upeaa nähdä, miten jatkuvan oppimisen kulttuuri toimii tässäkin, ja kuinka uudet ja vanhat elisalaiset edistävät oma-aloitteisesti avointa dialogia ja yhteistyötä – halutaan ymmärtää mitä ja miten toiset tekevät ja ajattelevat”, Minna kertoo. 

Samaten asiakkaiden kokemusta ja tarpeita halutaan ymmärtää jatkuvasti paremmin.

“Esimerkiksi palvelukehitystä tehdään konkreettisesti niin, että haastattelemme ja otamme mukaan kehitysprosessiin ihmisiä, joilla on esimerkiksi erinäisiä rajoitteita. Näin saamme heti kuulla, mikä toimii ja mikä ei”, Minna avaa. 

Inklusiivinen työpaikka syntyy yhteispelillä – ja jokaisella elisalaisella on siinä tärkeä paikkansa

Elisalla inklusiivisuus ei ole yksi projekti muiden joukossa, vaan sisällä arvoissa, joiden kautta päivittäistä arkea eletään – rekrytoinnista johtamiseen, tiimityöhön ja asiakastyöhön: 

• “Menestymme tiiminä.”
• “Arvostamme toistemme erilaisia taustoja, kulttuureita ja taitoja.” 
• “Yhteiset tavoitteemme ja Elisan etu ohjaavat toimintaamme.” 

Näiden toteutumisessa jokaisella elisalaisella on tuiki tärkeä rooli. 

“Elisalla jokainen saa olla oma itsensä. Tämä tarkoittaa toistemme erilaisuuden ymmärtämistä ja arvostamista voimavarana. Se, että osaamme hyödyntää erilaisuuksiamme, on myös olennainen osa yhteisten tavoitteiden saavuttamista”, Tiina kertoo. 

Elisalaisilla esihenkilöillä onkin merkittävä paikka yhä inklusiivisemman työpaikan kehittämisessä.

“Esihenkilöitämme koulutetaan jatkuvasti ja he käyvät aktiivisesti yksilöllisiä valmennuskeskusteluita tiimiläistensä kanssa”, Minna kertoo.  

”Monimuotoisuus eri tehtäväryhmissä on tärkeää, myös esihenkilötehtävissä - monimuotoisuudella luomme inklusiivisempaa johtamista”, Tiina sanoo.

Esihenkilönä itsekin toimiva Minna on huomannut myös omaa ajattelun avartumista tiimissään, jossa on ihmisiä hyvin erilaisilla taustoilla. 

“Myös minulle on ollut opettavaista katsoa yhteiskuntaa ja Elisaa toisenlaisilla silmälaseilla. Bonuksena, että töiden tekeminen moninaisessa työporukassa on tuloksekasta sekä hauskaa”, Minna kertoo. 

 Elisalla inklusiivisempaa työpaikkaa rakennetaan myös työntekijävetoisten yhteisöjen, kuten Elisa Women -verkoston ja Rainbow-yhteisön kautta. Nämä yhteisöt ovat syntyneet työntekijöiden omasta tarpeesta ja intohimosta – ja ne ovat avoimia kaikille elisalaisille.

“Jos inklusiivisuuden ottaa pois, mitä jää jäljelle?”

Kun ihmiset tekevät liiketoiminnan ja palveluja tehdään ihmisille, inklusiivisuus on vääjäämätöntä. 

“Jos inklusiivisuutta ei ole, sellaisesta yrityksestä katoaa innovaatio ja se ei uudistu”, Minna kiteyttää osuvasti. 

“Onhan se niinkin, että ne yritykset, jotka huomioivat näitä asioita, ovat yleensä myös hyviä työnantajia ja kivoja työpaikkoja”, hän lisää. 

Kun ihmisistä pidetään huolta, se näkyy myös viivan alla 

Tiinalle ja Minnalle ihmisten hyvinvointi on sydämen asia. “Inklusiivisuuden kokemus lisää ihmisten hyvinvointia”, Tiina sanoo.

Isoissa kv-yrityksissä – Wärtsilällä ja UPM:llä – ennen Elisa-uraansa toiminut Minna on nähnyt ja oppinut sen, että arvostamalla työntekijöiden erilaisia kokemuksia, taustoja ja osaamisia, ihmiset ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.  

“Kun ihmiset saavat olla omia itsejään ja heille antaa mahdollisuuden tuoda oman potentiaalinsa esiin, saa myös usein parasta jälkeä”, Minna tuumaa.