Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun ajattelet Elisaa?
Yhä useammalle vastaus liittyy digitaalisiin palveluihin perinteisen teleoperaattorin sijaan.
Elisan kasvua kansainväliseksi ohjelmistotaloksi vauhdittavat määrätietoiset panostukset tekoälyyn ja ohjelmistokehitykseen – näiden alueiden ytimessä toimivat “digikaksoset” ja alan pitkän linjan konkarit Chief Data and AI Officer Nina Marila ja Chief of Software Engineering Jussi Hacklin.
He tiimeineen johtavat Elisan digitaalista kehitystä ja vievät liiketoimintaa uuteen tulevaisuuden suuntaan.
“Enemmän ja enemmän meidän kehityksemme on digitaalista kehitystä, jossa on softakehitystä ja tekoälyä sisällä. Perinteinen teleoperaattoripuolikin menee jatkuvasti enemmän pilveen ja hyödyntää tekoälyä ja softakehitystä”, Jussi avaa.
“Käytännössä tekoäly ja digikehitys ovat niin vahvasti yhteydessä toisiinsa, että me teemme kaikissa projekteissa yhteistyötä Jussin kanssa”, Nina kertoo.
Elisan muutos ohjelmistotaloksi on saanut alkunsa jo vuosia sitten, kun tekoälyä alettiin hyödyntää verkkopuolen automaatiossa. Siellä käynnistynyt kehitys on toiminut ponnahduslautana koko yhtiön digiloikalle.
Kun digipalvelut, kuten Elisa Viihde, alkoivat kasvaa, nousi ohjelmistokehityksen merkitys nopeasti uudelle tasolle. Ja nyt tekoäly ottaa jälleen uuden loikan: siitä on tullut olennainen osa kaikkea kehitystä Elisan palveluista prosesseihin.
Muutos tarjoaa myös kutkuttavia kasvumahdollisuuksia monelle elisalaiselle.
“Meidän digiosaajiamme kutsutaan mukaan tekemään asioita, joita ei välttämättä ole vielä tehty missään muualla maailmassa”, Nina kertoo.
Ninan ja Jussin mielestä se kertoo omaa tarinaansa korkeasta tekemisen tasosta, mitä talosta löytyy.
“Meidän softakehittäjillämme on rima korkealla ja se tuo kehitystä ja kasvua itsessään. Heitä ei tarvitse patistaa oppimaan uutta – se tulee luonnostaan”, Jussi sanoo.
“Meillä on myös vastuuhenkilö, joka vetää yhteen ura- ja oppimispolkuja ja miettii, mitä tiimiemme tulisi oppia ja mikä on relevanttia osaamista softa-, AI- ja design-puolella”, Jussi avaa.
Matka kansainväliseksi ohjelmistotaloksi on muuttanut myös sitä, miten työtä tehdään, miten tiimejä johdetaan ja millaista kulttuuria talossa rakennetaan.
Nina ja Jussi ovat molemmat modernin johtamisen edustajia, ja he korostavat erityisesti luottamusta, autonomiaa ja jatkuvaa oppimista.
”Meillä ei ole varaa autoritääriseen johtamiseen. Kaikki tekijämme ovat huippuosaajia, ja meillä johtamisen on oltava sellaista, että ihmiset pystyvät ratkomaan haastavia asioita ja kukoistamaan työssään”, Nina kiteyttää.
Yhteistyötä rakennetaan myös yli tiimirajojen.
Elisalla kootaan moniosaajatiimejä ratkomaan liiketoiminnan haasteita tekoälyn avulla. Samalla asiantuntijatiimit rakentavat yhteistä teknologia-alustaa, joka hyödyntää dataa ja tekoälyä – ja jota koko organisaatio voi helposti käyttää.
“On myös hienoa nähdä, miten meidän nuoremmat softakehittäjämme opettavat kokeneempia esimerkiksi uusimpien AI-työkalujen osalta. Se kääntää mukavasti oppimisen virtaa kaksisuuntaiseksi”, Jussi tuumaa.
Siinä missä verkkojen rakentaminen on pitkäjänteistä ja fyysistä tekemistä, on ohjelmistokehitys tuonut mukanaan aivan toisenlaisen tekemisen rytmin ja tahdin.
"Softakehityksessä sykli on nopeampi ja vaatii jatkuvaa reagointia muutokseen. Tekoäly kiihdyttää tätä tahtia entisestään", Jussi sanoo.
Elisan softakehitys on jo maailmanlaajuista, ja ratkaisuja löytyy useille toimialoille – aina teollisuusautomaatiosta energia-alalle. Useita Elisan digitaalisia ratkaisuja on myyty asiakkaille lukuisiin maihin.
Samalla Elisa-yhteisön kansainvälistyminen on noussut uudelle tasolle.
"Meidän softakehityksen porukassamme on taustojen osalta Elisan suurin diversiteetti. Parhaita osaajia haettaessa, hakua ei voi rajoittaa vain suomea puhuviin osaajiin, koska Suomi on niin pieni kielialue", Jussi toteaa.
Elisalla kertynyttä osaamista ei ”hillota”, vaan sille etsitään aktiivisesti näkyvyyttä.
"Järjestämme meetupeja, on oma devaajayhteisö, kirjoitetaan Digital blogia… Mahdollisuuksia jakaa tekemistä ja fiilistellä muiden kanssa on paljon", Jussi kertoo.
Ja sillä, että saa jakaa omaa osaamistaan, on myös suuri henkilökohtainen merkitys.
"Yllättävän moni meillä ei itse käsitä, miten hienoa duunia he tekevät, ennen kuin joku muu sanoo siitä. Siksi me osoitamme arvostusta ja tarjoamme areenoja näyttää, mitä ihmiset osaavat ja ovat saaneet aikaan – ja samalla inspiroidaan muita elisalaisia", hän kiteyttää.
Tekoäly on ollut Elisan kehityksessä mukana jo pitkään. “Tekoälykehitystä on tehty täällä jo yli 15 vuotta – kehittyvällä alueella terminologia ja nimitykset ovat muuttuneet aikojen saatossa analytiikasta ja algoritmeista tekoälyyn”, Nina kertoo.
Elisan tekoäly-yhteisössä on jo yli 100 elisalaista tekoälykehittäjää, joilta voi matalalla kynnyksellä kysyä tekoälyyn liittyviä arjen kysymyksiä.
Eikä tekoäly kosketa vain Jussin ja Ninan tiimejä, vaan yhä enenevissä määrin kaikkia elisalaisia. Tekoälyosaaminen on tunnistettu osaamisalueeksi, joka on Elisan koko liiketoiminnalle tärkeää.
“Vaikka pääasiallinen oppiminen tapahtuu itse työssä, on täällä tarjolla erilaisia koulutuksia ja mahdollisuuksia oppia, mitä kaikkea tekoälyyn liittyvää Elisalla milloinkin on käynnissä”, Jussi avaa.
Kehityshenkisyys on elisalaisten selkärangassa ja siksi jatkuvalle oppimiselle ja kasvulle tarjotaan mahdollisuuksia. Muutoksen keskellä Jussilla ja Ninalla on tärkeät roolit sekä työntekijöiden että yrityksen tarpeiden yhteensovittamisessa.
“Huolehdimme siitä, että meidän taitaville ihmisille tarjotaan tilaisuuksia – on se sitten esihenkilöpositoita tai siirtymistä samalla tasolla, vaikka kansainväliselle tai B2B-puolelle”, Nina kertoo.
Elisalla puhutaan niin sanotusta “developer experiencestä” eli siitä, millainen kokemus ohjelmistokehittäjillä on. Kokemus liittyy sekä työntekijäkokemukseen, että moderneihin työkaluihin, prosesseihin ja tiimin toimimiseen.
”Kun rakennettavat asiat ovat merkityksellisiä, työtavat ja työkalut ovat moderneja ja ympärillä on samanhenkisiä kollegoja, ihmiset viihtyvät ja syntyy myös paras lopputulos”, Jussi summaa.