Tulevaisuuden teknologia-ala tarvitsee monimuotoisuutta.
Teknologia-ala ei voi rakentaa tulevaisuutta, jos toimitaan niin kuin aina ennenkin. Silti monella teknologiaan liittyvällä urapolulla toistuu sama kaava: naisia on liian vähän, varsinkin johtopaikoilla.
Entä jos tulevaisuuden teknologia-ala onkin ympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja kukoistaa – juuri sellaisena kuin on?
Elisalla työskentelevät Eija Moisala, Susanna Laukkanen ja Golrokh Najafizadeh uskovat, että näin voi olla. Ja he elävät sitä todeksi jo nyt joka päivä.
Eija, Susanna ja Golrokh tulevat eri taustoista, mutta heitä yhdistää vahva “can do” -asenne ja halu kehittyä. He eivät ole valinneet helpointa polkua, mutta he näyttävät inspiroivaa esimerkkiä muille teknologia-alalla työskenteleville naisille.
Eija Moisala toimii Elisan Head of Digital Identity -roolissa ja johtaa useita digipalvelujen kehitystiimejä. Hänen tiiminsä rakentavat muun muassa tunnistautumisratkaisuja ja asiakaskokemusta parantavia teknologioita miljoonille suomalaisille. "Tämä työ tuntuu aidosti merkitykselliseltä – ja se motivoi valtavasti", Eija kertoo. Eija on myös perustanut Elisan Digimuijat-yhteisön.
Turvallisuuspäällikkö Susanna Laukkanen on tienraivaaja sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän on toiminut muun muassa Länsimetron turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkönä ja on yksi #ElisaWomen-yhteisön perustajista. "Meissä naisissa on valtava johtajuuspotentiaali – mutta se nähdään vain, jos sille annetaan tilaa näkyä."
Ohjelmistokehittäjä Golrokh Najafizadeh saapui Suomeen Iranista ja löysi paikkansa Elisan Android-tiimissä. "Täällä saan olla oma itseni. Minulle sanottiin heti: ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Ja että kehittyminen on tärkeää."
Kolmikon urapolut korostavat, että tulevaisuuden teknologia-ala ei synny sattumalta – vaan tekemällä aktiivisesti tilaa erilaisuudelle ja kyvykkyyksille. Sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä, mutta esikuvien ja yhteisöjen puuttuessa vaikutus on usein hiljainen mutta syvä.
"Jos johtoryhmässä on 5 Pekkaa, eli viisi samoin ajattelevaa miestä, on syytä pysähtyä miettimään, miksi, ja voiko se tuottaa monipuolista arvoa", Susanna kiteyttää. "Meillä Elisalla on valtava potentiaali olla tasa-arvon edelläkävijä – ei vain Suomessa, vaan globaalisti."
”Jos johtoryhmässä on 5 Pekkaa, on syytä pysähtyä miettimään, miksi", Susanna kiteyttää.”
Eija näkee saman tarpeen erityisesti softakehityksessä: ”Kun kehitystiimit koostuvat liian samanlaisista ihmisistä, käy helposti niin etteivät ratkaisut huomioi kaikkia käyttäjiä. Monimuotoisuus on myös laadun tae."
Elisa ei ole pelkkä työpaikka.
Se on ympäristö, jossa yhteisöt kuten #ElisaWomen ja Digimuijat tukevat, sparraavat ja rakentavat naisille tilaa näkyä, vaikuttaa ja johtaa. Mentorointi, sisäiset koulutukset ja aktiivinen esihenkilötyö eivät ole irrallisia projekteja – vaan osa arkea.
"Perustin #ElisaWomen-yhteisön, sillä halusin tutkia omia uramahdollisuuksiani ja samalla auttaa myös muita naisia", Susanna kertoo. "Ja olin aivan ällistynyt siitä, miten positiivisesti siihen suhtauduttiin – myös miesjohtajien toimesta."
Golrokh puolestaan on kiitollinen siitä, että kehittyminen on aidosti osa työnkuvaa. "Edellisessä työpaikassa ei ollut aikaa oppia uutta – Elisalla se on osa kulttuuria. Meiltä jopa kysytään säännöllisesti, mihin haluamme kasvaa."
Kolmen naisen tarinat todistavat, että tulevaisuuden monimuotoinen teknologia-ala on saavutettavissa – mutta vain, jos sen eteen tehdään tietoisia valintoja.
Esikuvat, yhteisöt, kulttuuri ja rohkeus palkata monipuolisesti rakentavat pohjan, jossa ei enää kysytä "sopiiko nainen tänne", vaan "mitä osaamista meiltä vielä puuttuu".
"Halutaanko olla ihan ok – vai maailman parhaita?" Susanna kysyy lopuksi.
"Jos halutaan rakentaa tuotteita ja ratkaisuja kaikille, pitää meidän myös rakentaa tiimejä, joissa kaikki ovat edustettuina. Vain niin syntyy tulevaisuuden teknologia-ala, jossa jokainen voi menestyä."