Edelläkävijä Suomessa ja maailmassa
Elisan historiaan kuuluu pitkä tasainen kehitysvaihe ja
1960-luvulla alkanut, yhä kiihtyvä kehittyminen. Elisa on eri
vaiheissaan ollut kehityksen edelläkävijä monin tavoin. Esimerkiksi koko
Helsingin alueen keskukset saatiin automatisoiduiksi keväällä 1929,
ensimmäisenä kaupunkina koko maailmassa. Digitaalikeskusten
rakentaminen, joka alkoi 1980-luvun alussa, saatiin päätökseen jo 1996,
kun se alkuperäisen aikataulun mukaan piti tapahtua vuoteen 2007
mennessä. Elisaan sulautunut Radiolinja puolestaan mursi posti- ja
telelaitoksen matkapuhelinmonopolin. Elisa on ollut myös tiiviisti
mukana suomalaisissa tähtihetkissä, kun se on osaltaan varmistanut mm.
Helsingin olympialaisten, SALT-neuvottelujen ja ETYKin onnistumisen.
Digitaalisen matkaviestinnän alueella Elisa on ollut edelläkävijä
Suomessa ja maailmalla. Elisan silloinen osakkuusyhtiö Radiolinja kytki maailman
ensimmäisen GSM-puhelun ja avasi ensimmäisen kaupallisen
GSM-palvelun vuonna 1991. Myös maailman ensimmäinen GSM-datapuhelu
tehtiin vuonna 1993 Radiolinjan verkossa. Vuonna 2007 Elisa teki jälleen
tietoliikenteen historiaa ja avasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen
käyttöön 3G UMTS900-verkon. Uusia palveluita, kuten Elisa Viihde,
tuotiin markkinoille 2009 alkaen ja vuonna 2010 Elisa avasi ensimmäisenä
4G-verkon kaupalliseen käyttöön. Vuonna 2016 4G-verkon väestöpeitto
Suomessa oli jo yli 98 prosenttia. Avasimme 5G-verkon ensimmäisten
joukossa maailmassa jo vuoden 2019 alussa.
Kasvava yhtiö
Elisa on koko historiansa aikana laajentunut
tasaisesti. 1930-50-luvulla Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä
puhelinlaitoksia. Laajentumista on tapahtunut myös uusia yrityksiä
perustamalla. Keväällä 1985 HPY oli perustamassa valtakunnallista
datasiirtopalvelua tarjoavaa Oy Datatie Ab:ta. Valtion
matkapuhelinverkkomonopolin murtamisen jälkeen päättyi myös
kaukoverkkomonopoli vuoden 1994 alussa Radiolinjan avulla. HPY:n
perustama kaukoverkko Ysi valtasi puolet kaukopuhelumarkkinoista,
puhelujen hintojen pudotessa yli puolella.
Marraskuussa 1997 Helsingin Puhelin Oyj listautui Helsingin
Arvopaperipörssiin. Oy Radiolinja Ab:stä ja FinnetComista tuli Helsingin
Puhelin Oyj:n tytäryhtiöitä 1998. Näinä vuosina Helsingin Puhelin Oyj:n
osakkuusyhtiöiksi hankittiin Tampereen Puhelin Oyj ja Keski-Suomen
Puhelin Oy. Vuosituhannen vaihteessa myös silloisesta Joensuun Puhelin
Oy:stä tuli Elisan osakkuusyhtiö.
Vuonna 2000 Helsingin Puhelin Oyj muutti nimekseen Elisa
Communications Oyj. Vuonna 2003 Elisa Communications Oyj:n nimi
muutettiin Elisa Oyj:ksi ja hallitus allekirjoitti
sulautumissuunnitelmat, joiden mukaan pääosin kaikki Elisa Oyj:n
kokonaan omistamat tytäryhtiöt (mm. Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy ja
Riihimäen Puhelin alayhtiöineen sekä Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy)
sulautuvat Elisa Oyj:hin. Saksan toiminnoista (Elisa Kommunikation GMBH)
luovuttiin. Matka kohti yhtä Elisaa alkoi.
Yhden Elisan integrointi jatkui vuonna 2006, jolloin Tikka
Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan.
Saunalahdesta tuli Elisan täysin omistama tytäryhtiö. Vuonna 2007 Lounet
Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan,
ja Saunalahden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Elisan
palvelukseen. Vuoden 2008 Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä
(Excenta Oy) sekä Electur Oy:n. Lisäksi Elisa osti contact center
-palveluita tarjoavat Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n, sekä 100 prosenttia
Telenor Oy:stä Telenor Sverige Ab:lta.
Vuonna 2010 Elisa vahvisti edelleen ICT-palvelutarjontaa yritysten
tuottavuuden ja joustavuuden parantamiseksi ostamalla
videoneuvottelutoimija Videran ja IT-ulkoistuspalveluja tarjoavan
Appelsiinin. Elisan kokonaan omistama tytäryhtiö Saunalahti Group Oyj
sulautui Elisa Oyj:hin vuonna 2011. Vuonna 2013 Elisa osti PPO Yhtiöt
Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n. Vuonna 2016 Elisa osti
Anvian Telecom-liiketoiminnan, IT- ja hostingpalvelut sekä Anvia TV- ja
Watson-liiketoiminnat.
Vuonna 2017 Elisa vahvisti toimintaansa
erityisesti Virossa ostamalla ES Starmanin sekä Santa Monica Networks
Oy:n Suomen ja Viron liiketoiminnan. Vuonna 2018 vahvistimme
IT-osaamistamme yritysasiakasliiketoiminnassa ostamalla Fenix
Solutionsin sekä kuluttajasegmentissä streaming- ja
videotuotantopalveluihin erikoistuneen Kepit Systemsin.
Kansainväliset digitaaliset
palvelut muodostavat liikevaihdostamme kasvavan osuuden ja vahvistimme
automaatioliiketoimintaa vuonna 2019 ostamalla ostamalla
teleoperaattoreille kansainvälisesti verkon valvonta- ja
analytiikkaohjelmistoratkaisuja tarjoavan Polystar OSIXin. Vuonna 2020 Elisa osti saksalaisen teollisuusohjelmistotoimittaja camLine GmbH:n sekä yhdysvaltalaisesta elektroniikkateollisuuden toimitusketjujen ohjelmistoyhtiö CalcuQuoten. Vuonna 2021 vauhditimme Elisa IndustrIQ -liiketoiminta-alueen kasvua hankkimalla enemmistöosuuden belgialaisesta tuotannon laadun (EHSQ) ja operatiivisten riskien hallintaohjelmistojen toimittajasta TenForcesta sekä vähemmistöosuuden sedApta Groupista, joka on digitaalisten toimitusketjujen ja älykkään valmistuksen innovatiivisiin IT-ratkaisuihin erikoistunut teollisuuden ohjelmistotoimittaja.
Vuonna 2022 Elisa vauhditti Elisa Polystarin liiketoimintaa ostamalla FRINX s.r.o:n, slovakialaisen televerkkojen automaatio-ohjelmistojen toimittajan sekä Iso-Britanniassa toimivan Cardinality Ltd:n, joka toimittaa verkko-operaattoreille pilvipohjaisia tiedonhallinnan (DataOps), palveluvarmennuksen ja asiakaskokemusanalytiikan ratkaisuja maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2023 Elisa myi enemmistöosuuden Elisa Viderasta ja keskittyy kansainvälisten liiketoimintojen strategiassaan ohjelmistoliiketoimintoihinsa.