#merikotkalive

Heinäkuu 2020:
Kotkanpojat istuvat aika usein pesässäänkin, Klobbenin kalliolla myös. Huvittavan näköisesti poikanen on käynyt joskus pesulla rannassa. Poikasilla ja emoilla on komean näköisiä lentoharjoituksia. 9.7. näin emokotkan kantavan noin 2 m pituisen kepin pesään Klobbenin kalliolta.

Merikotkaperhe on jäänyt oleilemaan Klobbeniin. Ne ovat syöneet ainakin kerran merimetson poikasen, ja yli kymmenen kertaa niiden on nähty syövän valkoposkihanhen poikasia (kesäkuussa).

3.7.2020:
Hannu Sarvanne raportoi, että Vanhankaupunginlahden merikotkanpoikanen nähtiin ensi kertaa lentävän. Siivet kantoivat navakassa lounaistuulessa eikä nuorella näyttänyt olevan kiirettä pesäpuuhun takaisin. Vierellä kaarteli toinen emoista. Aikaa kuoriutumisestä lentoon lähtöön kului näin 75 vuorokautta, melko tarkalleen sen verran kuin kirjallisuudessa sanotaan (2 1/2 kk).

7.6.2020:
Kävin Purolahden lintutornista tähystelemässä merikotkia. Kaikki kolme poikasta näyttivät kasvaneen paljon, ja olivat hetken aikaa kaikki yhdessä näkyvissä komeine nokkineen. Alkaa olla varmaan ahdasta pesässä, aikuiset kotkat vuorottelivat pesällä ja usein tarkkailivat tilannetta lähipuiden oksilta.
Annika Hurtamo

Kesäkuu 2020:
Vanhankaupunginlahden merikotkiemme kolme poikasta pomppivat jo pesässään, siipiään koetellen. Ne ovat pesässään vielä noin kuukauden. Kolmen poikasen pesiä on merikotkan pesinnöistä alle kymmenesosa. Hoikkaan tervalepän latvukseen tehty pesä on kestänyt parit pahat kevätmyräkät.

Muut Klobbenin isot linnut ovat itsepintaisesti pysyneet kotkan naapurina. Yhdellä harmaahaikaralla on neljä isoa poikasta vain muutaman metrin päässä kotkan pesästä. Osa haikaroista huutaa ja nousee aina siivilleen, kun kotka liihottaa ohi. Verotus on ollut kai kohtuullista.

Klobbenista Hannu Sarvanne on laskenut 37 harmaahaikaran pesää. Merimetsoilla on 15 pesää (viime vuonna kuusi), niillä on nyt pieniä poikasia. Merimetsot ovat viime vuotista enemmän haikarayhdyskunnan keskellä. Harmaahaikaroita puolestaan on siirtynyt pesimään alas Klobbenin tiheisiin tuomiin. Ylimpinä olevista risupesistä monet ovat tyhjiä. Harakka käy toisinaan Klobbenissa, mikä on uusi ilmiö.

19.5.2020:
Katso videoklippi

Kävin eilen moikkaamassa Nadia ja Amaliaa 500 metrin turvaetäisyydeltä.

Tein koostevideon, josta käy ilmi kuinka harrastajakalustollakin (Nikon P1000 -zoomipokkari) saa kohtuullisen hyvää jälkeä näin kaukaa, Lammassaaren lintutornilta pesää häiritsemättä. Materiaalista näkee kuinka aikuiset siirtelevät pesässä ruhoa, joka näyttää isolta kalalta, ja ainakin kaksi poikasista näyttää päätään. Lentoon lähtiessään kotka on törmätä naapurihaikaraan, joka puolestaan joutuu tekemään ilmajarrutuksen valtavan linnun ohittaessa.
Teksti ja video Olli Äkräs. Kuva videosta.

13.5.2020:
Katso Tatu Pärssisen upea video

Videolle on päätynyt otoksia neljältä päivältä kevään aikana 29.3. ja 5.-7.5. Välillä odotellaan pari kolme tuntia ja sitten onkin hetkessä pesän ympäristössä paljon tapahtumaa taas hetken aikaa. Kuvausprojekti jatkuu edelleen ja toiveissa olisi saada taltioitua poikasia kun ne kasvavat ja vaikkapa kalan saalistus. Haasteena on noin 500 metrin turvaetäisyys pesälle mikä etenkin videokuvassa on kriittinen kameran tärinän suhteen pienessäkin tuulessa sekä ilman lämpöväreily tältä etäisyydeltä. Parhaita kuvausaikoja ovat varhaiset aamut ja auringonlaskut.
Teksti ja kuva Tatu Pärssinen

13.5.2020:
Lähetys on jälleen toiminnassa, ja nyt vaihtoehtona on myös lähemmäs merikotkanpesään zoomattu striimi.

11.5.2020:
Livelähetys on katkennut kameraan kohdistuneesta ilkivallasta johtuen. Pyrimme korjaamaan striimin mahdollisimman pikaisesti.

4.5.2020:
Samalla saarella ja jopa samassa puussa pesii myös harmaahaikaroita ja merimetsoja, jotka nostavat joka kerta kovan metelin, kun toinen kotkista joko lähtee tai palaa pesälleen. Välillä kotkilta palaa myös pinna naapureihinsa ja ne käyvät uhkailemassa pahimmin rettelöiviä naapureitaan. Tällä hetkellä pesässä on todella vilkasta, koska poikaset tarvitsevat ruokaa jatkuvasti: toinen kotkista on käytännössä koko ajan metsästämässä ja palaa muutaman minuutin välein pesälle tuomaan purtavaa. Lähtiessään saalistamaan kotka saa yleensä peräänsä lauman variksia ja lokkeja, jotka kärkkyvät kotkan saalistamia kaloja.
Teksti ja kuva Jorma Harjamäki

2.5.2020:
Kaukoputkella nähtiin kolme poikasta ensimmäistä kertaa.

Toukokuu 2020:
Puolenkymmentä merimetson pesää Klobbenin lounaiskulmalla hylättiin toukokuun alussa, kun Nadi alkoi istua niiden lähellä. Osa näistä merimetsoista siirtyi muualle Klobbeniin. Hylätyt pesät katosivat,  risut kierrätettiin uusiin pesiin.  Osa harmaahaikaroista ja merimetsoista teki uusintapesintöjä huhtikuussa ja ilmeisesti vielä toukokuussa, niiden pesintä jatkunee nyt pidempään kuin aikaisempina vuosina.

30.4.2020:
Vanhankaupunginlahdella liikkuu paljon muitakin merikotkia, myös vanhoja lintuja, mutta muut merikotkat eivät jää istumaan suojelualueelle. Enimmillään muita merikotkia on nähty kuusi.

28.4.2020:
Helsinkiläisille avautui kotkanpesän livestriimi. Lue lisää Helsingin Sanomista.
Apu-lehti seurasi kameran asennusta, katso tästä.

Merikotkaparille on annettu nimet Amalia ja Nadi. Nimien taustalla on Vanhankaupunginlahdella  asunut kalastajaperhe. Frans Leonard ”Nadi” Karlsson (1860–1929) muutti Sipoon Kamsholmenista Sörnäisten satamaan 1880. Hän kalasti rysillä Vanhankaupunginlahdella. Hän avioitui Espoon Niittysaaresta muuttaneen Amalian (1858–1906) kanssa. Heillä oli 14 lasta, joista neljä eli aikuisiksi. Nadi oli vakiintunut Frans Leonardin kutsumanimi. Häntä kutsuttiin myös Kivinokan kuninkaaksi ja rysäkeisariksi. Hänen käytössään oli yli sata rysää, kymmenen venettä. Mukana kalastamisessa oli paljon kalastajarenkiä. Nadi asui leskimiehenä poikiensa kanssa elämänsä viimeiset vuosikymmenet Kivinokassa kalastajatorpassa. Tuo torppa on edelleen olemassa Ponnistuksen kentän vieressä. Sen sisäovessa on jäljellä kalastajan nimikyltti. Karlssonien kalastajaperheen vaiheet kerrotaan Eero Haapasen kirjassa Sörkan rysäkeisarit. Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS 2013).

23.4.2020:
Havainto toisesta poikasesta. Ne kuoriutuvat vähän eri aikaan, kun haudonta alkaa heti 1. munan jälkeen ja munien muninnan väli voi olla 3-4 päivää.

19.4.2020:
Ensimmäiset havainnot poikasesta. Poikanen näkyi kaukoputkella Mölylästä, kun emo ruokki sitä.

Huhtikuu 2020:
Merikotkakoiraan (”Nadin”) nähtiin syövän haikaran ja merimetson munia ainakin kolmena päivänä huhtikuussa.

21.3.2020:
Klobbenin läheisyydessä oli useita kanootin ja vapakalastajien aiheuttamia häiriöitä. Kotka poistui pesästä 21.3., kun meloja oli noin 200 metrin päässä pesästä. Kotka palasi häiriön jälkeen välittömästi pesään, noin 5 minuutissa. Pesintä olisi helposti voinut tuhoutua esimerkiksi maihinnousuun. Venepoliisi tulee paikalle, mutta ei ehdi nopeasti.

11.3.2020:
Pesälle pariskunnan viereen laskeutui  2kv merikotka. Sain tilanteesta kuvankin. Arvattavasti se oli poikanen, joka tuli kotkaparin kanssa heinäkuussa 2019 asustamaan Vanhankaupunginlahdelle.

9.3.2020:
Havaittiin ensimerkit haudonnan alkamisesta. Emokotka jäi makaamaan pesään pysyvästi.

Maaliskuu 2020:
Maaliskuussa hautova naaras (”Amalia”) oli muutamia kertoja poissa pesältään. Kerran kotkapari söi haukea yhdessä pesäsaaren rantakalliolla pitkähkön rupeaman. Tilanne näytti oudolta.

Merikotkan ei ole nähty ottavan haikaroiden tai merimetsojen poikasia, mutta kyllä yhteensä 10 valkoposkihanhien poikasia. Yhden kerran maaliskuussa merikotka ilmeisesti söi aikuisen harmaahaikaran (iso saaliin jalka näkyi). Lintusaaliita merikotkan on nähty syövän, mutta useimmat saaliit ovat kalaa. Enimmäkseen kotkan saalistaminen on kalojen noukkimista. Lajeja on määritetty lahna, hauki ja kuha. Kotka on anastanut merimetson saaman kalan, ja usein kotka hakee kaukaa Kivinokan edustalta kuolleena tai puolikuolleena kelluvia kaloja – se ehkä näkee lokkeja ruokailemassa, ja osaa sillä perusteella lähteä  noukkimaan syötävää.

Harmaahaikaroita alkoi pesiä ruovikossa jo maaliskuussa, Pornaistenniemen takalampareen rannalla. Osa pesistä näkyy Keinumäen tornista. Haikaroiden parimäärä alueella ei ole laskenut viime vuoden määrästä, joka oli vähän yli 40.

Maaliskuun alku 2020:
Merikotkapari oli paritellut usean kerran. Naaraskotka kävi toisinaan makaamassa Klobbenin pesässään ja kotkat lensivät soidintaan Lammassaaren pitkosten yllä.

Syksy 2019:
Nuorta kotkaa ruokittiin lokakuulle kunnes se lähti matkoihinsa. Koiraskotka alkoi parannella Klobbenin tervaleppien haikarakolonian suurinta risupesää. Se kantoi risulinnaan lisää oksia Ruohokarin metsäsaarekkeesta.

Loppukesä 2019:
Aikuiset kotkat kalkattivat, huusivat soidinhuutoa kuin olisivat olleet pesäpaikallaan.

Heinäkuun lopussa 2019:
Merikotkaperhe tuli Vanhankaupunginlahdelle. Parin mukana tuli lentopoikanen. Se kähisi ruokaa ja emokotkat toivat sille saaliskaloja vanhoihin harmaanhaikaran pesiin. Moni kysyi jo, ovatko kotkat pesineet täällä, kun kotkaperhe oli Helsingin lintuparatiisissa kuin kotonaan.

Huhtikuu 2019:
Vanha merikotka oleili toisinaan Klobbenissa, samaan aikaan kun merimetsot aloittelivat ensi kertaa pesintää. Alussa kotka pelotti merimetsoja, mutta ”mietintätauon” jälkeen seitsemän merimetsoparia aloitti pesinnän ja kuusi onnistui siinä. Kotka ei karkottanut haikaroita tai merimetsoja. Kolme suurinta kalastajalintua kököttivät yhdessä kolonian tervalepissä. Kun kymmenien pesimättömien meri metsojen joukko vielä istui saaren rannassa, Klobbenissa syötiin kalaa enemmän kuin milloinkaan.

Kevät 2019:
Haikarapareja oli yli 40. Merimetsot ryntäsivät Klobbenin haikarakoloniaan. Ne eivät vallanneet harmaahaikaroiden pesiä, vaan rakensivat omiaan vähän haikaroista erilleen saaren lounaiskulman tervaleppiin. Kuusi merimetsoparia pesi onnistuneesti Klobbenissa.

2019:
Isosaaren kotkien pesintä onnistui ja kotkat saivat kaksi poikasta, jotka rengastettiin. Näiden kotkien kotirauha suojattiin merkitsemälllä pesän ympärille tauluilla 300-400 metrin suoja-alue. Naaraskotka vartioi pesää touko-kesäkuussa näkyvästi puunlatvassa istuen, ja sieti 300 metrin päässä hiekkatiellä kulkevan kävelijäliikenteen. Poikue häipyi jonnekin heinäkuussa.

Talvi 2018:
Isosaaren kotkat rakensivat uuden komean pesän, mutta pesintä oli tuhoutunut munavaiheessa. Mahdollisesti korpeille oli tullut tilaisuus ryövätä pesästä munat. Kotkapari oleili pesän lähellä kesäkuulle asti.

2016:
Merikotkien pesintä onnistui ensimmäistä kertaa Isosaaressa. Kotkapari sai yhden poikasen vanhassa korpin pesässä. Seuraavana vuonna Isosaari avautui retkisaareksi, silloin kotkat eivät ollet reviirillään.

2013:
Klobbenissa haikarapareja oli 22.

2010:
Merikotkalajin ensimmäinen pesintäyritys Helsingissä oli länsiosan ulkomerivyöhykkeessä.

2008:
Klobbenissa oli 16 harmaahaikaraparia.

2007:
Haikarayhdyskunta kasvoi nopeasti ja pareja oli jo yhdeksän.

2006:
Harmaahaikara onnistui pesinnässään Klobbenissa ensi kertaa, jolloin kaksi paria sai poikasia.              

Teksti- ja kuvalähteet, ellei muuta erikseen ilmoiteta: Eero Haapanen