Viime vuosina on markkinoille tullut suuri määrä erilaisia verkkoon kytkeytyviä laitteita aivan tavallisista kodinkoneista alkaen. Laitteiden valmistajat eivät ole tietoturvan asiantuntijoita eivätkä laitteiden mikropiirit välttämättä kykene suorittamaan tietoturvan vaatimia operaatioita. Myöskään laitteiden tietosuojan päivityksistä ei aina huolehdita asianmukaisesti. Näiden laitteiden haavoittuminen haittaohjelmilla tapahtuu yleensä kahdella eri tavalla. Hyökkääjä tunkeutuu laitteeseen sen verkossa sijaitsevan ja huonosti suojatun oman palvelimen kautta tai kodin verkossa vierailee haittaohjelmia levittävä toinen laite.
Mikäli kodin laite joutuu tietomurron kohteeksi voi sillä olla monenlaisia seurauksia. Tiedetään esimerkiksi tapauksia, joissa hakkerit ovat onnistuneet ottamaan haltuunsa verkkokameroita, kannettavien tietokoneiden kameroita ja itkuhälyttimiä. Haltuun saatuja tietoja voivat rikolliset hyödyntää esimerkiksi kiristystarkoitukseen. Murtautumalla järjestelmiin on saatu haltuun myös salasanoja ja käyttäjätunnuksia, joita on saatettu antaa äänikomennoilla.
Tunkeutumalla lämmitys- ja valaisujärjestelmääsi on mahdollista selvittää, milloin olet kotona murtautumista suunniteltaessa. Laitteita on onnistuttu myös ilkivalta tarkoituksessa rikkomaan kytkemällä niitä nopeasti päälle ja pois päältä useita kertoja.
Monesti kaapatut laitteet on valjastettu käyttöön kolmansia osapuolia vastaan hyökättäessä. Laitteita voidaan käyttää botteina, joiden laskentakapasiteetti valjastetaan palvelunestohyökkäyksiin, klikkauspetoksiin, salasanojen hakkerointiin, roskapostin lähettämiseen tai kryptovaluutan louhintaan. Tämä voi johtaa laitteen kuumenemiseen ja rikkoitumiseen sekä lisää laitteen sähkönkulutusta ja täten vaikuttaa kotitalouden sähkölaskuun.
