Millainen drone aloittelevan tai enemmän harrastavan lennättäjän kannattaa hankkia? Entä millainen on hyvä kuvauskopteri? Lue vinkit.
Teksti: Osku Kannisto
Drone eli nelikopteri tekee monia asioita mahdolliseksi: rakkaan mökkimaiseman kuvaamisen lintuperspektiivistä, retkireissun näkymien tallentamisen yläilmoista, kotikaupungin tuttujen kulmien tarkastelun taivaalta.
Kameralla varustetut kopterit antavat mahdollisuuksia ihan uudenlaisille näkökulmille ja videoille. Kiinnostus droneihin onkin kasvanut laitteiden ja hinta-laatusuhteen parantuessa.
Dronen ohjattavuus lisääntyy hinnan myötä
Halvimmillaan dronen ohjaimiin pääsee, kun hankkii pikkukopterin noin parilla kympillä. Pienillä droneilla voi lentää vain pari minuuttia kerrallaan, ja ne soveltuvat lähinnä sisäkäyttöön.
Seuraava hintaluokka asettuu sadan ja kahden sadan euron välille. Siihen kuuluvat turvallisemmat sisäkopterit sekä edullisimmat ulkokopterit. Kalliimmat sisäkopterit ovat noin parinkymmenen sentin kokoisia, ja ne on varustettu kopterin törmäilyn estävillä ja roottorien suorat osumat torjuvilla suojuksilla. Oman ohjaimen sijaan kopterien ohjaukseen saatetaan käyttää puhelinta tai tablettia. Lentoaika tämän hintaluokan droneissa on tyypillisesti 10 minuuttia. Edullisimmat ulkokopterit ovat kevyitä, ja niitä ohjastetaan omalla kauko-ohjaimella. Edullisissa ulkodroneissa kameran laatu on heikko (esim. 640 x 480 pikseliä), ja video on tärisevää. Sisäkäyttöön tarkoitetuissa pikkudroneissa ei kameraa yleensä ole.
Noin 500–1 000 euron hinnalla saa gps-kontrolloidun kopterin, jossa on hyvä kamera. Gps-signaalin avulla drone pysyy paikallaan ilmassa, kun ohjaimista päästetään irti. Laitteissa on automaattiset nousu- ja laskeutumisohjelmat aloittelijalle. Jos drone katoaa, sen voi kutsua lähetyspaikalle kotiutusnäppäimen avulla. Lentoaika on 10–25 minuuttia.
Kamerakoptereista kiinnostuneen kannattaa satsata laatuun
Jos dronella haluaa kuvata ja katsella maisemia lintuperspektiivistä, kannattaa satsata hyvään laitteeseen. Jos kopterissa ei ole gps:ää eikä muuta automatiikkaa, lentäminen on hankalaa. Kuvaamisen sijasta keskittyminen menee itse kopterin ilmassa pitämiseen.
Hyvässä ja aloittelijalle sopivassa kuvauskopterissa automatiikka pitää huolen kopterin ilmassa pysymisestä. Kun kopterissa on gps-paikannus ja sensorit koordinaattien ja korkeuden automatisointiin, ohjausta tarvitaan vain kopterin liikutteluun.
Kuvauksen kannalta dronen merkittävin ominaisuus on yhdysrakenteisen kameran kannatteluun käytetty gimbal eli vakaaja. Gimbalin tehtävänä on huolehtia, että kuva pysyy vaakasuorassa ja kameran liikkeet tasaisina, vaikka itse kopteri heiluisi.
Vakautuksen ohella kuvaustarkkuus on tärkeä. Kun kopteri nousee jopa sadan metrin korkeuteen, muuttuvat yksityiskohdat huomattavan pieniksi ja suurempi tarkkuus nousee arvoon. Jos kotoa löytyy uhd/4k-televisio, kannattaa hankkia uhd-tarkkuuteen yltävä kopteri, joita saa halvimmillaan noin 600 eurolla. Jos kuvaus on satunnaista eikä isoa uhd-televisiota löydy kotoa, riittää full hd -tarkkuus.
Automatiikan avulla kopterin saa esimerkiksi seuraamaan kohteita. Törmäyksenesto taas pitää huolen siitä, ettei kopteri törmäile seiniin tai puihin lentäessään. Sen ansiosta kopterilla uskaltaa lentää vapaammin ja ahtaampiin paikkoihin kuin tavallisella kopterilla. Automatiikka ja törmäyksenesto ovat yli tuhannen euron koptereiden ominaisuuksia.
Mitä pitää huomioida lentäessä?
Dronen lentämissäännöistä Suomessa vastaa Trafi. Sen ylläpitämiltä sivuilta kannattaa aina tarkistaa uusimmat säädökset dronen lennättämiseen.
Ennen lennättämistä on aina hyvä tarkastaa kopterin kunto, toimintasäde ja akun lataus.
Säännöt määräävät, että droneen on oltava näköyhteys koko lennon ajan. Näköyhteys unohtuu helposti, jos käytössä on fpv (first person view) eli kameranäkymän kautta lennettävä drone. Tällöin on hyvä pitää mukana kaveria, joka pitää silmällä kopteria lennon aikana.
Lue myös vinkkimme dronekuvaukseen.
Tutustu Elisan dronevalikoimaan.
Kaikki artikkelit