Valeverkkokaupat, tekoälyllä luodut äänet ja feikkiviestit – digihuijauksista on tullut yhä älykkäämpiä, ovelampia ja uskottavampia. Nykyään voi olla vaikeaa erottaa, mikä on totta ja mikä huijausta.

Ja jos luulet, ettet itse koskaan menisi ansaan, voi olla hyvä arvioida uudelleen. F-Securen vuoden 2025 kyselyn mukaan 43 % niistä, jotka uskoivat tunnistavansa huijauksen, joutui silti uhriksi viime vuoden aikana.

Ensimmäinen askel turvallisuuteen on tietää, mitä varoa. Tässä viisi vuoden 2025 yleisintä ja vaarallisinta verkkohuijausta ja miten voit pysyä turvassa niiltä. Muista myös suojautua verkon vaaroilta kattavan tietoturvapalvelun, kuten Elisa Tietoturvan avulla.

1. Deepfake-huijaukset: kun ruudulla oleva ei ole oikea

Huijarit hyödyntävät nyt deepfake-teknologiaa. Tekoälyn avulla he voivat luoda videoita ja puheluita, joissa henkilö näyttää ja kuulostaa juuri siltä kuin ystävä, perheenjäsen, jokin julkisuuden henkilö tai yritysjohtaja.

Näiden väärennösten tekeminen on helpompaa ja halvempaa kuin koskaan. Vuonna 2025 huijarin ei tarvitse enää olla tekninen nero. Internet tarjoaa työkalut, tiedon ja ohjeet, joilla varastaa tietoja ja rahaa.

Näin pysyt turvassa:

  • Tarkista aina yllättävät rahapyynnöt jotakin toista kautta – vaikke ne esitettäisiin videopuhelussa.
  • Jos jokin tuntuu oudolta, varmista asia toisella tavalla, vaikka puhelulla tai kasvotusten.
  • Älä koskaan lähetä rahaa tai arkaluontoisia tietoja, ellet ole varmistanut, kenen kanssa puhut.

2. Tekstiviestihuijaukset: viestit, joihin ei kannata luottaa

Tekstiviestit avataan jopa 98 % varmuudella. Siksi huijaukset tekstiviestitse (ns. smishing) ovat yksi tehokkaimmista tavoista saada ihmiset lankaan.

Viesti voi väittää liittyvänsä paketin lähetysseurantaan, olevansa pankin turvallisuushälytys tai kertovansa tililläsi olevan poikkeavaa toimintaa. Tavoite on saada sinut paniikkiin ja klikkaamaan linkkiä.

Erityisen petollisia tällaiset huijaukset ovat silloin, kun ne näkyvät samassa viestiketjussa kuin aikaisemmat ja aidot pankki- tai palveluviestit. Näin huijaus näyttää viralliselta.

Näin pysyt turvassa:

  • Älä klikkaa viestissä olevaa linkkiä – mene yrityksen viralliselle sivulle selaimen kautta tai käytä kyseisen tahon sovellusta.
  • Käytä laitteessasi turvatoimintoja, jotka tunnistavat huijausviestit ja haitalliset linkit.

3. Valeverkkokaupat: näyttävät aidolta, mutta ovatkin ansoja

Oletko joskus törmännyt somessa mainokseen, jonka uskomattomaan tarjoukseen haluat tarttua? Juuri siihen huijarit tähtäävät.

Valeverkkokaupat ovat yleistyneet räjähdysmäisesti. Ne näyttävät ammattimaisilta, sisältävät tekaistuja arvosteluja ja näkyvät hakutuloksissa kuten oikeatkin sivustot. Mutta kun maksat, tilaus ei joko koskaan saavu – tai vielä pahempaa, annat henkilö- ja maksutietosi rikollisten käsiin.

Huijaussivustot räjähtävät Black Fridayn ja loppuvuoden kaltaisina sesonkeina. F-Securen mukaan loppuvuonna 2024 huijaussivustojen määrä kolminkertaistui muuhun vuoteen nähden.

Näin pysyt turvassa:

  • Älä hätiköi tarjousten kanssa, jotka kuulostavat liian hyviltä.
  • Ennen ostoa: tarkista yrityksen taustat, etsi ulkopuolisia arvosteluja esim. TrustPilot.comista ja varmista, että sivustolla on selkeät yhteystiedot ja palautusehdot.
  • Käytä verkkoselailun suojaustyökaluja, jotka varoittavat epäilyttävistä sivuista.

4. Pankkihuijaukset: “soitamme pankista...”

Jotkut huijarit ottavat yhteyttä suoraan puhelimitse. He voivat väittää olevansa pankista ja kertoa, että tilisi on vaarassa. He saattavat pyytää sinua kirjautumaan sisään ja siirtämään rahaa “turvatilille”.

Toiset esiintyvät teknisenä tukena tai poliisina ja pyytävät asentamaan etähallintasovelluksen muka auttaakseen, mutta todellisuudessa päästäkseen käsiksi tileihisi.

Tällaiset huijaukset kohdistuvat usein ikäihmisiin, mutta voivat osua kehen tahansa yllätyksellisyydellään. Tekoälyllä tuotetut äänet ja väärennetyt numerot tekevät huijauksen tunnistamisesta vaikeampaa.

Näin pysyt turvassa:

  • Älä koskaan luota yllättäviin pyyntöihin kirjautua sisään, siirtää rahaa tai asentaa sovelluksia. Pankit tai viranomaiset eivät ota sinuun yhteyttä näin.
  • Katkaise puhelu ja soita itse pankkiin virallisesta numerosta jos asia jää mietityttämään. Älä käytä viestissä tai puhelussa näkyvää numeroa.
  • Käytä reaaliaikaista suojausta, kuten Elisa Tietoturvaa, joka estää haitallisen toiminnan pankkiasioinnin aikana ja haittaohjelmien asentamisen.

5. Sosiaalisen median huijaukset: kaikki eivät ole sitä, mitä väittävät

Sosiaalisen median huijaukset kasvavat nopeasti ja ne iskevät usein henkilökohtaisen lähelle. Huijari voi ottaa yhteyttä ystävän tililtä (joka on hakkeroitu) tai esiintyä luotettavana henkilönä, joka tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia tai etsii rakkautta.

Usein käytössä on valeprofiili, houkuttelevat kuvat ja uskottava tarina. Huijarit rakentavat luottamusta pitkään ja iskevät vasta sitten, kun uhri ei osaa enää epäillä.

Jotkut huijarit jopa kaappaavat suosittuja Facebook-sivuja ja levittävät niillä tekaistuja kampanjoita ja mainoksia.

Näin pysyt turvassa:

  • Ole varovainen yksityisviestien kanssa – etenkin, jos ne liittyvät rahaan, linkkeihin tai keskustelun siirtämiseen toiseen kanavaan.
  • Käytä suojaustyökaluja, jotka estävät huijaussivustot, joihin somessa usein ohjataan.

Pysy askeleen edellä älykkäällä suojauksella

Huijaukset ovat tekoälyn myötä entistä vakuuttavampia. Mutta onneksi sinun ei tarvitse kohdata niitä yksin. Kokonaisvaltainen suojaus, kuten Elisa Tietoturva auttaa sinua välttämään huijaukset. Se sisältää:

  • reaaliaikaisen huijaus- ja tietojenkalastelusuojauksen,
  • sivustojen ja verkkokauppojen luotettavuuden tarkistuksen,
  • turvalliset pankkiselainistunnot,
  • automaattisen huijausviestien eston,
  • henkilötietojen valvonnan ja identiteettivarkaushälytykset.​

Näin sinun ei tarvitse analysoida jokaista sivua, viestiä tai linkkiä – suojauksemme hoitaa sen taustalla ja pitää sinut askeleen edellä, jotta voit keskittyä arkeesi rauhassa.

Tutustu kattavaan Elisa Tietoturvaan

Lue myös:

​Näin verkkohuijaukset vievät rahasi – ja miten voit estää sen​
Klikkasitko huijauslinkkiä? Näin toimit fiksusti​
Mikä on VPN – ja miksi sitä kannattaa käyttää?