Miten haittasivujen esto toimii, estääkö se huijauslinkit ja milloin tarvitset lisäksi erillisen tietoturvapalvelun? Nämä asiat sinun tulee tietää haittasivujen estosta.

Huijaussivustoja, tietojenkalastelua ja katalia verkkokauppoja – verkossa tapahtuvat huijaukset ovat yleisiä ja entistä kehittyneempiä.

Tietokoneen suojaaminen viruksilta tietoturvaohjelmistolla lienee jo itsestäänselvyys, mutta haittasivuilta ei aina osata suojautua.

Etenkin mobiililaitteiden kohdalla tietoturvariskejä ei välttämättä tunnisteta. Esimerkiksi puhelimen käyttöjärjestelmä ei suojaa huijaussivustoilta. Siksi haittasivujen esto olisi hyvä löytyä jokaisesta puhelimesta.

– Puhelinta on pidetty jotenkin tietokonetta turvallisempana, mutta nykyisellä huijausten aikakaudella se ei pidä paikkaansa. Käytämme esimerkiksi sähköposteja ja viestisovelluksia puhelimen pieneltä näytöltä, joten sen suojaaminen on aivan yhtä tärkeää, sanoo liiketoimintapäällikkö Sami Hurmerinta.

Hurmerinta vastaa Elisalla Tietoturvasta ja Liittymäturvasta sekä tietoturvaan liittyvien tuotteiden kehittämisestä.

Miten haittasivujen esto toimii käytännössä?

Tietoturvatoimittajat ja heidän alihankkijansa pitävät yllä jatkuvasti päivittyviä tietoja haitallisista sivustoista. Haittasivujen esto eli DNS-suodatus estää pääsyn haitalliseksi tunnistetuille sivustoille tai varoittaa epäilyttävistä sivustoista ennen niille siirtymistä.

Haittasivujen kautta laite voidaan yrittää saastuttaa haittaohjelmalla.

– Ennen puhuttiin viruksista. Nykyiset haittaohjelmat voivat esimerkiksi vakoilla käyttäjää tai yrittää kaapata laitteen osaksi bottiverkkoa. Tavallisten ihmisten tietokoneita voidaan sitten käyttää vaikkapa palvelunestohyökkäyksiin tai kryptovaluutan louhintaan, Hurmerinta kertoo.

Estääkö haittasivujen esto huijauslinkit?

Koska laitteiden tietoturva on parantunut, ihmisten huijaamisesta on tullut rikollisille yhä houkuttelevampaa. Tietojenkalastelusivut eli phishing-sivut yrittävät saada käyttäjän luovuttamaan esimerkiksi henkilötietoja, käyttäjätunnuksia, salasanoja tai pankkitunnuksia.

Huijausverkkokaupat puolestaan voivat myydä olemattomia tuotteita tai lähettää asiakkaalle aivan muuta kuin tämä on tilannut.

– Verkkokauppa voi vaikkapa luvata lenkkarit hyvällä alennuksella, mutta ne eivät koskaan saavu. Nykyään huijaussivut ovat jo perinteisiä haittasivuja isompi ongelma, sillä ne erehdyttävät ihmisiä toimimaan ja kalastelevat tietoja, Hurmerinta sanoo.

Haittasivujen esto estää haitallisiksi tunnistettuja sivustoja sekä osan huijauslinkeistä ja tietojenkalastelusivustoista. Se ei kuitenkaan pysty estämään kaikkea, sillä uusia huijaussivustoja ei välttämättä ole vielä ehditty tunnistaa haitallisiksi.

Milloin haittasivujen esto ei yksin riitä?

Elisa Liittymäturva sisältyy lähtökohtaisesti kaikkiin uusiin ja nykyisiin Elisan liittymiin. Se sisältää haittasivujen eston, mutta Hurmerinta suosittelee sen rinnalle myös laitteelle ladattavaa, laajempaa Elisa Tietoturvaa.

– Liittymäturva suojaa mobiilidataa käyttävän laitteen, mutta suoja ei kata kodin muita laitteita eikä esimerkiksi ulkomailla käytettävää wifi-verkkoa, Hurmerinta huomauttaa.

Elisa Tietoturva suojaa kaikki kotitalouden käytössä olevat laitteet. Haittasivujen eston lisäksi se sisältää esimerkiksi verkkokauppoja arvioivan Ostoturvan, tekstiviestihuijauksia torjuvan SMS-turvan ja VPN-yhteyden. Elisa Tietoturvan haittaohjelmaskannerilla voi myös tarkistaa, ovatko omat laitteet turvassa.

Jos huijaukseen kaikesta huolimatta haksahtaa, Elisa Tietoturvaan sisältyy puhelintuki pulmatilanteita varten sekä vakuutus, jonka kautta voi saada korvauksia taloudellisista menetyksistä.

Lue myös:

​Tietovuotojen seuranta tutuksi: toimi näin, jos saat tietovuotoilmoituksen

Huijauspuhelut: tunnista, toimi ja suojaudu

​Klikkasitko huijauslinkkiä? Näin toimit fiksusti​