Olitpa jakamassa ravintolalaskua, tekemässä nettiostoksia tai ostamassa käytetyn tuotteen, digitaalinen maksaminen on nopeaa ja helppoa. Mutta sama helppous avaa oven huijauksille. Kun rahan siirtäminen on näin vaivatonta, nopea harhautus, väärä luottamus tai uskottavasti tehty huijaus voivat johtaa rahojen menettämiseen.

​GASA:n Global State of Scams 2024 -raportin mukaan huijausten hintalappu on valtava: huijauksissa menetettiin globaalisti lähes 1,026 biljoonaa dollaria 12 kuukauden aikana, ja vain 4 % uhreista sai huijatut rahansa takaisin.

Nykyään huijareiden ei enää tarvitse murtautua tileillesi. Usein riittää, että klikkaat tai napautat jotain tai syötät tietoja väärään paikkaan. Ja kuten GASA:n tiedot osoittavat, kun rahat ovat poissa, niitä ei yleensä saa takaisin. Siksi on äärimmäisen tärkeää oppia tunnistamaan huijaukset ajoissa. Huijauksilta kannattaa myös suojautua kattavan tietoturvapalvelun avulla.

Näin rahaa huijataan vuonna 2025

Huijauskeinot eivät ole vain yleistyneet – ne ovat myös aiempaa vakuuttavampia. Tässä yleisimpiä taktiikoita, joilla huijarit vievät rahaa pankkipetoksilla, valemaksuilla ja muilla keinoilla.

1. Pankkihuijaukset: valesivut, viestisovellukset ja sosiaalinen manipulointi

Huijarit lähestyvät uhreja sähköpostitse, viesteillä, tekstareilla ja soittamalla väittäen olevansa vaikkapa pankistasi tai maksupalvelustasi, varoittaen epäilyttävästä toiminnasta tililläsi tai pyytäen vahvistamaan maksun.

Huijari voi myös esiintyä pankin edustajana, teknisenä tukena tai jopa poliisina, painostaen siirtämään rahaa “turvalliselle tilille” tai asentamaan laitteelle etähallintaohjelman, joka on todellisuudessa vakoiuun tai rahojen varastamiseen suuniteltu haittaohjelma.

Huijausviestien linkit voivat viedä valesivuille, jotka näyttävät identtisiltä oikeiden kanssa – jopa lukkoikonia ja HTTPS-protokollaa myöten. Joissain tapauksissa sinut ohjataan lopulta oikealle sivulle, jolloin huijaus on vaikeampi huomata.

Näin suojaudut:

  • Älä luota viesteihin, linkkeihin tai puheluihin, jotka pyytävät sinulta arkaluontoisia tietoja tai kiireellistä toimintaa. Oikea pankki ei viesti näin, eikä pyydä siirtämään rahaa tai asentamaan sovelluksia.
  • Kirjaudu aina suoraan pankin viralliselle sivulle selaimen tai sovelluksen kautta klikkaamatta viestien linkkejä.
  • Käytä pankkitoimintoja suojaavaa tietoturvaa.

2. Pankkitroijalaiset

Pankkitroijalainen on haittaohjelma, joka vakoilee taloudellista toimintaasi. Se voi asentua laitteellesi, kun lataat epäilyttävän sovelluksen, avaat liitteen tai klikkaat hämärää linkkiä – esimerkiksi lähetyksen seurantalinkkiä.

Troijalainen toimii taustalla hiljaa, tallentaa näppäinpainalluksia, ottaa kuvakaappauksia ja se voi näyttää ruudullasi aidon pankkisovellukseen näköistä ruutukuvaa varastaakseen kirjautumistietosi. Kehittyneimmät voivat jopa kiertää kaksivaiheisen tunnistautumisen kaappaamalla tekstiviestikoodeja.

Näin suojaudut:

  • Älä lataa sovelluksia tai tiedostoja tuntemattomista lähteistä.
  • Päivitä laitteesi ja sovelluksesi säännöllisesti.
  • Käytä antivirus-ohjelmaa.

3. Valeverkkokaupat ja maksuloukut

Vaikka ostoshuijauksia on ympäri vuoden, ne yleistyvät loppuvuoden ostossesongin aikaan jopa kolminkertaisesti.

Saatat löytää tarjouksen somemainoksesta tai hakukoneesta. Sivusto näyttää uskottavalta – kunnes maksuvaiheessa tapahtuu jotain outoa:

  • Syötät korttitietosi huijauslomakkeeseen
  • Sinut ohjataan vahvistamaan maksu epäilyttävän kolmannen osapuolen sivulla
  • Sinut huijataan maksamaan tilisiirrolla – ilman minkäänlaista ostoturvaa.
  • Huijaussivustot voivat myös kerätä tietosi myöhempää petosta varten.

Näin suojaudut:

  • Ole skeptinen äärimmäisen halpoja hintoja tai sivuston puutteellisa tietoja kohtaan.
  • Tarkista yhteystiedot, palautusehdot ja ulkopuoliset arvostelut ennen maksamista.
  • Käytä maksaessa luottokorttia tai maksuvälittäjää, kuten PayPal.
  • Ole varuillasi erityisesti loppuvuoden ostossesonkina.
  • Automaattinen suojauksemme estää valekaupat ja väärennetyt maksusivut ennen kuin päädyt niille.

4. Maksusovellushuijaukset

Maksusovellukset kuten Mobile Pay ja Siirto ovat nopeita ja helppokäyttöisiä, mutta juuri siksi myös huijareiden suosiossa. Yleisiä huijausmenetelmiä Suomessa ja maailmalla ovat:

  • Valelahjoitukset tai -maksut: Huijari väittää maksaneensa sinulle liian paljon ja pyytää palautusta – ennen kuin paljastuu, että alkuperäistä maksua ei koskaan tullut.
  • Feikkikuitit ja maksunäytöt: Huijari “todistaa” maksaneensa MobilePaylla tai Siirrolla tekaistulla kuvakaappauksella. Raha ei kuitenkaan koskaan siirry.
  • Tuttua esittävä huijaus: Saat viestin, joka näyttää tulevan ystävältä tai perheenjäseneltä, ja pyytää nopeasti rahaa “kiireelliseen tilanteeseen”.

Näissä huijauksissa onnistutaan, koska maksut tapahtuvat sekunneissa ja niitä on vaikea perua. Pelkkä tunne luottamuksesta – tai kiireen tunne – voi riittää ansaan astumiseen.

Miten toimia:

  • Suhtaudu epätavallisiin rahapyyntöihin aina varauksella – vaikka ne näyttäisivät tulevan tutulta henkilöltä.
  • Varmista sovelluksesta tai tililtä, että raha todella on siirtynyt. Älä luota yksinään näytettyihin kuitteihin tai ruutukaappauksiin.

5. PayPal-huijaukset ja ostohuijaukset

PayPal-huijaukset ovat kehittyneet: tietojenkalasteluviestit ja väärennetyt laskut houkuttelevat maksamaan olemattomista tuotteista tai luovuttamaan tunnuksia.

Viestit voivat näyttää toimituspäivityksiltä tai hyvityspyynnöiltä, ja ohjaavat väärennetylle kirjautumissivulle.

Miten toimia: Mene PayPaliin kirjoittamalla osoite itse selaimeen, tai käytä sovellusta. Älä klikkaa sähköpostien tai viestien linkkejä, ellet ole täysin varma niiden aitoudesta.

Mitä voi tapahtua huijauksen seurauksena?

Rahanmenetys on ilmeisin riski, mutta se ei ole ainoa. Huijaukset voivat johtaa myös näihin:

  • Identiteettivarkaus: Nimen, osoitteen ja pankkitietojen avulla voidaan avata tilejä tai tehdä ostoksia nimissäsi.
  • Tilien kaappaus: Heikot tai kierrätetyt salasanat voivat johtaa laajempaan hyökkäykseen – myös työsähköpostiisi.
  • Myöhemmät ja toistuvat petokset: Varastetut tietosi voivat päätyä pimeään verkkoon ja uusiin huijauksiin pitkään alkuperäisen jälkeenkin.

Näin suojaat rahojasi

Sinun ei tarvitse lopettaa verkkopankin tai maksusovellusten käyttöä. Mutta pienet lisätoimet voivat estää suuret vahingot.

1. Käytä vahvoja, yksilöllisiä salasanoja

Ja ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Älä käytä salasanoja uudestaan. Käytä tarvittaessa salasanapankkia salasanojen säilyttämiseen

2. Mieti ennen kuin klikkaat

Huijarit esittävät olevansa tunnettuja yrityksiä. Vahvista maksupyynnöt ja hälytykset virallisilla sovelluksilla, ei viestien linkkien kautta.

3. Älä asenna sovelluksia satunnaisista linkeistä

Jos joku pyytää asentamaan jotain maksun korjaamiseksi – älä tee sitä. Se voi olla haittaohjelma.

4. Ole tarkkana kiirehtivän kielen kanssa

“Toimi heti.” “Tilisi lukitaan.” “Vahvista 15 minuutissa.” Varo tällaisia sanavalintoja ja kiirettä. Pysähdy, ja tarkista rauhassa.

Rentoudu aktiivisen suojauksen avulla

Valitettavasti pelkkä tietoisuus vaaroista ei riitä. F-Securen Digital Moments 2025 -kyselyn mukaan 43 % ihmisistä, jotka uskoivat osaavansa tunnistaa huijaukset joutui silti huijauksen uhriksi.

Siksi nykyaikaiset tietoturvaratkaisut, kuten Elisa Tietoturva sisältävät erityisesti taloudellisen turvallisuuden suojaamiseen kehitettyjä ominaisuuksia:

  • Reaaliaikainen huijaus- ja tietojenkalastelusuojaus
  • Suojaus väärennettyjä maksusivustoja ja pankkihuijauksia vastaan
  • Haitallisten sovellusten ja sivustojen esto
  • Vuotaneiden maksutietojen tai tunnusten hälytykset
  • Henkilötietojen valvonta ja tietomurtohälytykset

Elisa Tietoturva toimii netinkäyttösi taustalla ja auttaa estämään vahingot ennen kuin ne ehtivät tapahtua.

Tutustu Elisa Tietoturvaan

Lue myös:

Klikkasitko huijauslinkkiä? Toimi näin
Mikä on VPN?
Näin tunnistat yleisimmät nettihuijaukset