Teknologian avulla vainoaminen voi olla stalkkaamista vakoiluohjelmien avulla ja kiusaamista verkossa. Tyypillisesti siihen liittyy pari- tai lähisuhdeväkivalta. Outreachin Laura Kankaala ja Riku Juurikko ohjeistavat, miten toimia uhkatilanteessa.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Meeri Utti
Mustasukkainen kumppani epäilee puolisonsa pettävän häntä. Hänellä on tämän puhelimen avauskoodi ja minuutissa on puhelimelle asennettu vakoiluohjelma, joka kertoo jatkossa puolison sijainnin, näyttää tämän viestit ja valokuvat. Kun vakoileva kumppani näkee jotain mielestään epäilyttävää, fyysisen väkivallan uhka saattaa olla jo lähellä.
Outreach-organisaation vapaaehtoiset auttavat edellä kuvatun kaltaisen uhan alla olevia ihmisiä. Outreach neuvoo teknologisen vainon tai hyväksikäytön uhreja muun muassa tietoturva-asioissa ja toimenpiteissä, kun vainoamista on jo tapahtunut.
“Pari- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyy yhä useammin myös vainoamista, kiusaamista ja hyväksikäyttöä digitaalisessa maailmassa”, kertoo Laura Kankaala, Head of Outreach.
Teknologiaa käytetään myös pahan tekemiseen
Monet ohjelmista ja laitteista, joita käytetään vainoamiseen ovat alunperin olleet hyvän palveluksessa. Erilaisia jäljityslaitteita ja -ohjelmia on käytetty esimerkiksi pienten lasten turvallisen liikkumisen varmistamiseen tai kotieläinten jäljittämiseen.
“Tyypillisesti taustalla on syystä tai toisesta kontrolloimisen tarve, joka vie siihen, että aletaan seurata puolison liikkumista, puheluja tai lukea tämän viestejä mahdollisuuden tarjoutuessa”, sanoo Riku Juurikko, Outreachin jäsen ja Elisan Senior Security Manager.
Kontrolloimisen tarve voi viedä systemaattiseen digivainoamiseen. Juurikon ja Kankaalan mukaan esimerkiksi puhelimeen voidaan asentaa vakoiluohjelma tai autoon seurantalaite. Kiusaamista on harjoitettu myös esimerkiksi ottamalla haltuun kodin verkkoon kytkettyjä laitteita, kuten valaistusta tai lämmitystä. On vaikkapa laitettu etänä valoja päälle ja pois tai säädetty lämmitys pois päältä.
Teknologian avulla vainoaminen on jatkuvasti kasvava ilmiö ja havaittujen vakoiluohjelmien määrä eri laitteilla on lisääntynyt tutkimusten mukaan.
“Verkosta löytyy nykyään vaikka millaisia ohjelmia, joilla voi ihmisiä jäljittää. Osaa niistä mainostetaan huolenpidon välineinä, mutta osa sanoo suoraan, että niiden avulla voi paljastaa esimerkiksi pettävän puolison”, Juurikko sanoo.
Kankaala ja Juurikko muistuttavat, että ohjelman asentaminen toisen laitteeseen ilman lupaa on rikos.
Torju digitaalinen vainoaminen
1. Älä anna kenellekään salasanojasi
Vaikka kuinka luottaisit toiseen, salasanojen tulisi olla henkilökohtaisia salaisuuksia. Välirikon tai muun konfliktin yhteydessä salasanat eri tileihin mahdollistavat esimerkiksi luvattoman viestien seuraamisen tai muunlaisen kiusanteon.
2. Suojaa kaikki tärkeät laitteet
Puhelimen ja tietokoneen kautta pääsee nykyään käsiksi hyvin monenlaiseen intiimiin tietoon. Suojaa siksi kaikki digilaitteesi hyvillä koodeilla ja salasanoilla. Seurantaohjelman voi asentaa minuutissa, jos puhelin on hetken valvomattomana vainoajan käytössä.
3. Satsaa hyviin salasanoihin
Käytä tarpeeksi pitkiä ja mutkikkaita salasanoja. Tee joka palveluun omat salasanansa, jotka eivät muistuta toisiaan. Paras ratkaisu on salasanapalvelu, jonne pääsee erityisen mutkikkaalla salasanalla ja tämä salasana on takuuvarmassa tallessa. Myös tilien palautuksiin liittyvät kysymyspatteristot kannattaa miettiä huolella, etteivät vastaukset ole arvattavissa. Äidin tyttönimi on yleensä helposti selvitettävissä.
4. Käytä moninkertaista tunnistautumista
Käytä monivaiheista tunnistautumista aina, kun se on mahdollista. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Google-tilille tai Facebookiin kirjautumiseen tarvitaan aina kännykkään tuleva koodi. Tämä voi myös paljastaa jos joku yrittää kirjautua tilillesi.
Tunnista ja toimi, kun digitaalinen vainoaminen epäilyttää
Jäljitä seurantalaite
Jos vainoajasi tuntuu löytävän sinut vaikka et ole kertonut menoistasi, tutki esimerkiksi onko autossa ylimääräisiä laitteita. Automekaanikkoakin voi pyytää avuksi. Laite voi olla vaikka koiran seurantapanta. Jäljitysohjelman asentamisesta voi kertoa se, että kännykän akku kuluu paikantamisen takia aiempaa nopeammin. Sovelluksen saattaa löytää sovellusluetteloa läpikäymällä. Usein ne on nimetty vaarattoman ja tarpeellisen oloisiksi, kuten file explorer.
Tutki tileille kirjautuminen
Jos tuntuu, että viestiesi sisällöt ovat vuotaneet, tarkista tilien kirjautumiset. Milloin, missä ja miltä laitteilta tilille on kirjauduttu. Yleisesti käytetyissä palveluissa, kuten Google, iTunes, Facebook, on mahdollista tarkastella, milloin tilille on kirjauduttu ja miltä laitteelta.
Palauta laite tehdasasetuksille
Mikäli epäilet vahvasti tai tiedät mobiililaitteillesi asennetun vakoiluohjelman, poimi talteen tärkeät tietosi esimerkiksi iCloudiin tai Google Driveen ja palauta laite tehdasasetuksille, ellei puhelinta ole rootattu tai jailbreakattu.
Vaihda reitittimen salasana
Mikäli kotiverkossa olevia älylaitteita on käytetty kiusaamiseen, kannattaa reitittimen salasana vaihtaa. Ota laitteet pois verkosta ja yhdistä uudelleen verkkoon vasta, kun salasana on vaihdettu.
Vaihda palveluiden salasanat
Jos epäilet, että tileillesi on päästy, vaihda kaikki salasanat mahdollisimman pian. Jos kiusaaja ehtii vaihtaa ne ja palautustilin ennen sinua, tilanne on jo hankalampi.
Käytä tietoturvaohjelmia
Osa isojen tietoturvatalojen ohjelmista osaa jo etsiä myös stalkerware-ohjelmia. Tietoturvaohjelmat ovat joka tapauksessa tarpeellisia. Hyvä ja kattava tietoturvapalvelu verkon uhilta suojautumiseen on esimerkiksi Elisa Tietoturva.
Tee tarvittaessa rikosilmoitus
Seurantaohjelman asentaminen luvatta toisen laitteeseen on rikos ja siitä kannattaa tehdä rikosilmoitus. Myös toisen viestien lukeminen salaa ja tilien kaappaaminen on rikos.
Lisää tietoa aiheesta: Outreach
Lue lisää aiheeseen liittyen
Tunnista ja torju sosiaalinen manipulointi
Laura Kankaala ja Riku Juurikko työskentelevät suomalaisen Disobey-organisaation alaisuudessa toimivassa Outreachissa auttaakseen uhan alla olevia ihmisiä ja ryhmiä tietoturva- ja -suoja-asioissa. Tärkeä kohde ovat kumppaniensa tai ex-kumppaniensa kautta digivainon uhreiksi joutuneet. Juurikko työskentelee myös Elisan Senior Security Managerina.
Lue myös:
Nämä tietoturvauhat koskettavat sinua
Kuka seuraa sinua verkossa? Tällaisia jälkiä jätät itsestäsi
Kaikki artikkelit