Sohlbergien perheessä ei väännetä kättä lasten kanssa ruutuajasta. Miten he ovat siinä onnistuneet?

Sohlbergien perheen aamu alkaa samaan tapaan kuin yleensäkin vapaapäivinä. Jos ei sada, heti aamusta lähdetään leikkipuistoon tai omalle pihalle. Tänään vuorossa on kotipiha, jossa tuleva eskarilainen ja kaksivuotias pikkuveli löytävät yleensä nopeasti tekemistä yhdessä. Leikkimökissä on leikkikeittiö, ja parven alle saa tehtyä majan.

Ulkoilu liittyy myös perheen ruutujen käyttöön.

"Esikoisella on päivässä tunti ruutuaikaa. Ulkoilusta saa lisää ruutuaikaa: yksi tunti ulkoilua vastaa yhtä jaksoa", kertoo äiti Anna Sohlberg.

Tästä säännöstä ei poiketa, ellei sitten lapsi ole tosi kipeä.

"Lapsi on jo niin tottunut, että tietää, ettei kinuamalla saa lisää. Hän saattaa ehdottaa, että hei lähdetäänkö ulos pyöräilemään, niin voisin sitten illalla katsoa vielä tuon yhden jakson."

Säännöt ovat voimassa myös esimerkiksi isovanhemmilla ollessa. Jos kylässä on kaveri, silloin ei ruutuja katsota vaan leikitään. Ruokapöydässä tai kesken yhteisten touhujen vanhemmillakaan ei saa olla puhelimia esillä.

"Jos vahingossa itse nappaa puhelimen taskusta, lapset huomauttavat, että se pitää laittaa pois!" Sohlberg nauraa.

Ulkoilusta saa lisää ruutuaikaa: yksi tunti ulkoilua vastaa yhtä jaksoa.

Lapsen tehtävä on leikkiä

Anna Sohlberg ei enää tarkkaan muista, mistä luki suosituksen maksimissaan tunnin ruutuajasta. Muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta on löytynyt hyviä vinkkejä.

"Lapsen hommaa on leikkiä. Tietenkin on myös opettavaisia ohjelmia, mutta muuten lapsi ei saa ruutujen katsomisesta oikeastaan mitään."

Perheessä esikoinen saa itse päättää, mihin ruutuaikansa käyttää. Usein valinta on suoratoistopalveluiden kautta katsottavat lasten animaatiosarjat, joita tämä katsoo vanhempien vanhalta kannettavalta tietokoneelta pikkuveljen päiväuniaikaan.

Vanhemmilla on viimeinen sana siihen, mitä laitteilta katsotaan. Esimerkiksi lapsen toiveet katsoa Youtubesta lelupakkausten avausvideoita eivät ole menneet vanhempien seulasta läpi.

"Jos Legolta on vaikka tullut jokin isompi tuotejulkaisu, olemme saattaneet katsoa tällaista videota yhdessä. Usein lapsen ruutuaika on samalla meille vanhemmille aikaa, jolloin voimme tehdä jotain muuta. Siksi videoita ei viitsisi koko ajan katsoa yhdessä."

Tietenkin joskus lapsi testaa rajoja. Esimerkiksi hieman nuhaisena kysyy, saisiko nyt kenties katsoa leluvideoita. Tai jotain sarjaa, josta kaveri on kertonut, mutta jonka ikäraja on liian korkea.

"Vastaukseksi riittää, että meidän perheessämme sitä ei katsota. Olemme selittäneet, että se voi olla liian pelottava ja sen jälkeen voi nähdä pahoja unia. Silloin lapsi on itsekin todennut, ettei halua sarjaa katsoa."


Kellopuhelin tuo vapautta

Esikoiselle hankittiin vastikään kellopuhelin, jota käytetään vain tarpeen tullen. Esimerkiksi leikkipuistossa lapsi voi kellopuhelimen turvin viilettää kavereiden kanssa vapaasti, kun pikkusisarus vie vanhempien huomion.

"Kellopuhelimesta pystyn katsomaan, missä lapsi menee ja vaikka laittamaan suoja-alueen, jonka ylittämisestä tulee hälytys. Tai voin soittaa, että nyt pitää tulla syömään."

Kellopuhelin on käytössä myös silloin, kun lapsi harjoittelee itsenäistä kotona olemista vanhemman kauppareissun ajan. Puhelimeen on tallennettu vain lähipiirin numerot, joten siitä tavoittaa tarvittaessa vanhemmat ja isovanhemmat.

Kellopuhelimenkin käytössä on toistaiseksi melko tiukat säännöt, eli sitä käytetään tarpeeseen, ei huviin.

Kellopuhelimenkin käytössä on toistaiseksi melko tiukat säännöt, eli sitä käytetään tarpeeseen, ei huviin. Jos leikki uhkaa mennä kellopuhelimen räpläämiseksi, kello otetaan pois. Vaikka on siitä riittänyt yllättävää hupiakin.

"Jos sitä ei heti nappaa pois ulkoilun jälkeen, voi tulla mielenkiintoisia pusuhymiöitä ja kuvia, joissa lapsi poseeraa kieli ulkona. Kyllä se tuo välillä aika paljon naurua."

Älypuhelinta lapselle ei ole tulossa vielä moneen vuoteen, vaikka koulu vuoden päästä alkaakin. Alueen vanhempien yhteisessä WhatsApp-ryhmässä on juteltu yhteistuumin siitä, ettei älypuhelinta hankittaisi koulunsa aloittaville.

"Mahdollisimman myöhään", Sohlberg vastaa ja nauraa, kun häneltä kysyy, koska tulevalle koululaiselle hankitaan älypuhelin.

Kellopuhelimenkin käytössä on toistaiseksi melko tiukat säännöt, eli sitä käytetään tarpeeseen, ei huviin.

Tarjoa jotain tilalle

Sohlberg haluaa rakentaa lasten mielikuvitusta ja mielen rikkautta: sitä että he keksivät itse leikkejä.

"Toivon, että he oppivat normaalia kanssakäymistä ja elämäntapoja: miten neuvotellaan ja yleensäkin kommunikoidaan toisten kanssa. Se tuntuu olevan meille aikuisillekin välillä vaikeaa."

Näille perusteille on toivottavasti helpompaa rakentaa ruutusuhdetta myös lasten ollessa isompia, kun rajoja sitten väkisinkin testataan. 

Minkä vinkin hän antaisi muille perheille, jotka tasapainoilevat lasten ruutujen käytön kanssa?

"Kannattaa tehdä niin kuin omalle perheelle sopii. Pohtikaa lapsen kanssa yhteiset säännöt vaikkapa tämän kiinnostuksenkohteiden mukaan."

Vaikka Sohlbergin lapset ovatkin hyviä keksimään tekemistä itsekseen ja välillä on ok olla tylsää, ympäristön pitäisi olla sellainen, että mieleistä tekemistä on, hän vinkkaa.

"Vanhempi voi yrittää tehdä mahdollisimman helpoksi jonkin muun tekemisen kuin ruutujen katsomisen."

Pienten lasten kanssa tähän ei välttämättä tarvita ihmeitä. Sohlberg huomasi vastikään, kuinka lapset ruksivat innoissaan päiväkodista saatuja tehtäväpapereita, joissa etsittiin luonnosta ötököitä, linnunpesiä ja pilviä.

"Ei se välttämättä vaadi kuin paperinpalasen ja kynän."

Leikkiessä tai vaikka askarrellessa tulee vastaan myös pieniä epäonnistumisia ja pettymyksiä. Jos jokin asia ei heti ensimmäisellä kerralla onnistu, seuraavalla kerralla riemu onkin suuri. Minä osaan!

"Ei ruutua katselemalla välttämättä tule samanlaisia oivalluksia."

Elisan vinkit lasten ruutuajan hallintaan

  • Hanki lapselle ensilaitteeksi kellopuhelin tai peruspuhelin ilman avointa nettiyhteyttä. Näin lapsi voi pitää yhteyttä kavereihin myös itsenäisesti. Elisa ei suosittele älypuhelinta alle 9-vuotiaalle.
  • Sovi muiden vanhempien kanssa yhteisesti älypuhelimen hankinnan lykkäämisestä. Tämä estää laitevertailun ja kilpailun lasten kesken.
  • Rakentakaa koko perheelle yhteiset digipelisäännöt, jotka sitovat myös vanhempia.
  • Seuratkaa ja tarvittaessa rajoittakaa lasten älylaitteiden, kuten tablettien käyttöä erillisellä sovelluksella tai laitteen omien toiminnallisuuksien avulla. Katso helpot ohjeet rajoitusten käyttöönottoon.
  • Elisan tietoturvapalvelun avulla voit asettaa rajoituksia lasten netin käyttöön ja estää pääsyn haitallisille sivuille. Samalla pidät koko perheen laitteet turvassa viruksilta ja haittaohjelmilta, suojaat henkilötietosi ja hallinnoit turvallisesti salasanoja.

Lue lisää:

Ruutuajan lautasmalli
Lapsuus on parasta livenä