Opas lapsen ensipuhelimen hankintaan

Muistatko, milloin sinä sait ensimmäisen oman puhelimesi? Oli varmasti hieno tunne, kun sai soitella ja tekstailla kavereille itsenäisesti – matopelin pelaamisesta puhumattakaan! Takuulla vanhempasikin olivat tyytyväisiä, että saivat sinuun yhteyden kodin ulkopuolella. Nykyään puhelimet ovat niin paljon muutakin kuin puhelimia: älylaitteet voivat olla myös kameroita, kukkaroita ja karttoja – ja ne tulevat lasten elämään yhä varhemmin.

Lapsen ensimmäinen puhelin voi herättää paljon kysymyksiä aina laitevalinnasta digihyvinvointiin.
Monille aikuisille älylaitteet ovat osa arkea niin töissä kuin kotona. Lasten kohdalla älykellon tai
-laitteen hankinta tulee puheeksi, kun lapsi on aloittamassa koulun. Monissa perheissä pähkäillään:

      • Milloin lapsen ensimmäinen puhelin hankitaan?
      • Mikä puhelin lapselle hankitaan?

 

Jokainen perhe ja lapsi on erilainen. Lapsen ensimmäisen puhelimen valinta kannattaakin tehdä oman perheen tarpeita ajatellen. Kun yhdessä perheessä lapsen oma puhelin koetaan tärkeäksi jo heti ensimmäisestä luokasta lähtien, toisessa lapselle hankitaan oma puhelin vasta myöhemmin.

Ennen päätöstä älylaitteen hankinnasta lapsen kanssa kannattaa jutella esimerkiksi siitä, mitkä ovat teidän perheenne pelisäännöt digilaitteiden käyttöön ja millaiseen käyttöön laite on tarkoitettu.

Puhelin tai kellopuhelin tuo lapselle turvaa ja huoltajalle mielenrauhaa, kun lapsen elinpiiri laajenee. Ekaluokkalainen ei välttämättä osaa vielä lukea tai kirjoittaa viestejä, mutta puhelun, videopuhelun tai ääniviestin avulla on helppo kertoa kuulumisia päivän tapahtumista.

Lapsen ensimmäisen puhelimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon, että lapsi tarvitsee puhelimen käytön opetteluun vanhempien apua ja opastusta – aivan kuten muissakin uusissa taidoissa koulutielle siirtyessään. Opettelua helpottaa se, jos lapsen puhelimessa on sama käyttöjärjestelmä kuin vanhemmalla.

Netin ja somen käyttö vanhempien huolena

Tilaamamme tutkimuksen* mukaan yhä useampi vanhempi haluaa rajata lapsen netin ja somen käyttöä. Ruutuajan ja verkon vaarojen rajaamiseksi moni perhe harkitseekin kellopuhelinta lapsen ensipuhelimeksi. Jos laitteiden turvallisuus mietityttää, lue täältä asiantuntijamme vinkit turvalliseen puhelimen käyttöön.

Lasten kellopuhelin taklaa vanhempien huolia, jotka liittyvät muun muassa netin sisältöjen haitallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen:

      • Kellopuhelimen välityksellä lapsi on tavoitettavissa, mutta siinä ei ole avointa nettiä.
      • Kellopuhelimeen voi soittaa vain numeroista, jotka siihen on tallennettu.
      • Kellopuhelimissa olevan GPS-paikantimen avulla huoltajat voivat seurata, missä lapsi liikkuu.
      • Kellopuhelimen voi asettaa koulupäivän ajaksi lepotilaan eikä se siten häiritse opiskelua.
      • Kellopuhelimeen ei voi asentaa sovelluksia puhelimen kautta.
      • Kellopuhelimiin voi luoda sovelluksen avulla turva-alueita, joiden ylittämisestä huoltaja saa ilmoituksen omaan puhelimeensa.

 

Tutkimukseen vastanneiden vanhempien näkökulmasta hyödyllisimmät ominaisuudet kellopuhelimissa ovat:

 

      • puhelut ja videopuhelut 75 %
      • lapsen paikannus 73 %
      • avoimen internetin ja sosiaalisen median puuttuminen 61 %

 

Tutkimuksen valossa vanhemmat ovat huolissaan siitä, että millaista sisältöä lapset kohtaavat netissä. Tämä korostui 4–12-vuotiaiden lasten vanhempien vastauksissa, ja heistä jopa 80 % oli huolissaan sisältöjen haitallisuudesta.

”Netin vapaata käyttöä on syytä valvoa, jotta lapset eivät altistu turhaan sopimattomalle sisällölle”, Elisan älykkään elämisen liiketoimintajohtaja Laura Puusaari sanoo.

Somen käyttö onkin lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, vaikka 60 prosentille 4–12-vuotiaista lapsista on asetettu rajat internet- ja some-ajalle.

Elisa tekee läheistä yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa lasten ja nuorten digihyvinvoinnin edistämiseksi. Digihyvinvointiin liittyy läheisesti älylaitteiden fiksu ja turvallinen käyttö. Lue lisää Elisan ja MLL:n yhteistyöstä sekä sen tavoitteista!

Akun ja puhelimen kesto koetuksella

Yksi turvallisuutta lisäävä asia on puhelimen akku, jossa on virtaa. Jos akku on tyhjä, ei tuliterästäkään laitteesta ole hyötyä sillä hetkellä, kun olisi tarpeen saada joku välittömästi kiinni. Lasta kannattaa ohjeistaa lataamaan akku aina, kun se on tyhjenemässä – mielellään jo edellisenä iltana ennen seuraava koulupäivää. Pikalaturilla saa älylaitteisiin nopeasti virtaa, ja myös varavirtalaite on harkitsemisen arvoinen lisäosa, jos lapsi kulkee jo paljon harrastuksiin tai kavereille.

Nykyään puhelimet ovat kuin pieniä tietokoneita, joilla tallennetaan paljon valo- ja videokuvia sekä pelataan pelejä ja katsotaan suoratoistopalveluja. Puhelin kulkee haltijansa mukana monenlaisiin paikkoihin – joskus ollaan pyöräilemässä tai skeittaamassa, toisinaan käydään uimarannalla tai huvipuistossa. Olisi todellinen harmi, jos puhelin tippuisi taskusta ja iskeytyisi näyttö edellä maahan. Niinpä näytön suojaukseen ja pölyn- sekä roiskekestävyyteen kannattaa satsata: panssarilasi ja suojakotelo varjelevat puhelinta pahemmilta kolhuilta.

Jos lapsi on paljon paikoissa, joissa puhelimen särkymiselle on riski, kannattaa harkita Elisa Rinnakkaisliittymä eli multiSIMiä. Se mahdollistaa äly- ja kellopuhelimen yhtäaikaisen käytön samalla numerolla.

Tutustu lapsille sopiviin puhelinmalleihin ja liittymiin Elisan verkkokaupassa.

*Elisan tilaama tutkimus alaikäisten netinkäytöstä ja vanhempien huolista, toukokuu 2023.

Lue myös:

Mikä liittymä lapselle? Näin valitset oikein

Onko lapsi liikaa laitteilla? Ruutuaika haltuun näillä vinkeillä

Lapsen puhelimen tietoturva – Näin varmistat turvallisen puhelimen käytön