Kuvaviestipalvelu Snapchat on monen lapsen ja nuoren päivittäinen keskustelu- ja uutiskanava. Tiedätkö, mitä ja miten lapsesi snäppäilee ja ketä hän siellä seuraa? Kokosimme pikaoppaan vanhemmille.
Teksti: Elina Jäntti
1. Mikä on Snapchat?
Snapchat on ilmainen pikaviestipalvelu, jota käytetään erityisesti kuvien ja lyhyiden videoiden nopeaan ja helppoon jakamiseen. Kuvia ja videoita eli snäppejä (Snap) voi palvelussa muokata reaaliaikaisesti erilaisilla hauskoilla efekteillä ja filttereillä, kuten kasvokuvien päälle lisätävillä animoinneilla, sekä teksteillä ja piirroksilla.
Snapchatia voi käyttää monella tapaa: siellä voi seurailla kavereita tai muita henkilöitä, jakaa erilaista sisältöä heidän kanssaan tai sitä voi halutessaan käyttää myös pelkästään tekstichattailyyn. Kavereita haetaan käyttäjänimen perusteella, puhelimen yhteystiedoista tai etsimällä lähellä olevia tuttuja käyttäjien paikannustietojen perusteella. Monella on käyttäjänimenä lempinimi, toiset ovat palvelussa omalla etu- ja sukunimellään – mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä suositeltavampaa on käyttää lempinimeä.
Yhdysvalloissa kehitetyn palvelun käyttäjäikäraja on 13 vuotta. Ikäraja perustuu Yhdysvaltain lainsäädäntöön, joka kieltää henkilötietojen keräämisen alle 13-vuotiailta.
2. Ketkä sitä käyttävät?
Vuonna 2011 julkaistu Snapchat on ollut maailmalla isossa kasvussa viime vuosina, joskin tänä vuonna kasvu on hidastunut. Viimeisimmän tiedon (2017) mukaan palvelulla on 166 miljoonaa päivittäistä käyttäjää.
Suomessa Snapchatin käyttö on kasvussa erityisesti nuorten keskuudessa. Elisan teettämän Näin Suomi kommunikoi 2017 -tutkimuksen mukaan vuonna 2016 15–17-vuotiaista tytöistä 38 prosenttia ja 31 prosenttia samanikäisistä pojista käytti sitä yli 10 kertaa päivässä. Vuonna 2017 palvelua runsaasti käyttävien osuus on kasvanut: jo 68 prosenttia 15–17-vuotiaista tytöistä ja 48 prosenttia samanikäisistä pojista käyttää Snapchatia yli 10 kertaa päivässä.
eBrandin SoMe ja nuoret 2016 -tutkimuksen mukaan 13–17-vuotiaiden keskuudessa Snapchat on selvästi suositumpi kuin esimerkiksi Facebook.
“Monille nuorille Snapchat on arkinen keskusteluväline ja kommunikoinnin pääkanava, joka on korvannut WhatsAppin ja muut some-palvelut. Käyttöliittymä on nopea ja hauska. Se on myös suunniteltu niin, että harva keski-ikäinen edes tajuaa sitä”, pohtii Elisan tuotemarkkinointipäällikkö Mikko Pukkila.
3. Mikä on Snapchatille ominaista?
Moni ominaisuus erottaa Snapchatin muista some-palveluista. Yksi olennaisimmista on snäppien lyhytikäisyys. Snapchatissa jaetut kuvat ovat toisten käyttäjien nähtävillä korkeintaan 10 sekuntia ja videot ovat korkeintaan 10 sekuntin mittaisia. Ne voi lähettää joko tietyille kavereille tai lisätä Omaan tarinaan (My Story), jolloin päivän aikana otetut pätkät on koottu yhtenäiseksi tarinaksi, joka on kaikkien kaverien nähtävillä 24 tuntia.
Koska kuvat ja videot häviävät määräajan jälkeen, Snapchatissa ne ovat tavallisesti paljon arkisempia ja vähemmän hiottuja kuin esimerkiksi julkaisut Instagramissa tai Youtubessa. Myös vastaanottajan on elettävä hetkessä, koska snäpin katseluaika on rajallinen.
“Snäpit tehdään lennosta, ja niillä on helppo kuvata juuri sen hetkistä mielialaa tai tapahtunutta. Monille nuorille Snapchat on kevyttä, hauskaa ja luovaa tekemistä, omaa ilmaisua ja filttereillä hassuttelua. Yleensä siellä viestitellään entuudestaan tuttujen kavereiden kanssa”, kuvailee Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija Rauna Rahja.
Snapchatissa on myös helppo seurata julkisuuden henkilöiden tai some-tähtien snäppejä, jotka ovat usein arkisia tapahtumia tähden elämästä. Esimerkiksi Antti Tuisku ja tubettajasuosikki Lakko ovat ahkeria snäppääjiä. Myös monet uutismediat, yritykset ja tapahtumat julkaisevat snäppejä.
Palvelussa on monta koukuttavaa, pelillistä ominaisuutta. Käyttäjä saa esimerkiksi aktiivisuudestaan pisteitä (Score), joita ropisee sen mukaan, minkä verran snäppejä on lähettänyt tai muiden tarinoita katsellut. Jos kaverin kanssa pitää yllä viestiketjua yhteen putkeen vaikka 30 päivää, kaverin nimen perään tulee luku 30 ja tulenlieska-emoji (Streak). Ne kaverit, joiden kanssa snäppää eniten, palvelu merkkaa tietynlaisella kaveri-emojilla.
4. Mitä pitäisi muistaa yksityisyyden suhteen?
Snapchatissa on myös tallennusominaisuus (Memories), jonka avulla snäpit voi tallentaa sovelluksen sisällä tai omaan puhelimeen. Toinen käyttäjä voi myös tallentaa kaverin kuvan tai videon. Snäpistä voi ottaa ruutukaappauksen, josta snäpin lähettäjä saa ilmoituksen.
Snapchatin asetuksista voi tarkistaa, kuka voi katsoa käyttäjän snäppejä: ne voi asettaa joko kaikille käyttäjille julkisiksi, vain kavereiden nähtäväksi tai räätälöidä vain tiettyjen käyttäjien nähtäväksi. Mitä suppeampi yleisö, sitä yksityisempänä viestit pysyvät. Myös sitä voi rajata, ketkä voivat lähettää käyttäjälle viestejä.
Jotkut suhtautuvat Snapchatissa jaettavaan sisältöön kevyemmin kuin muuhun some-sisältöön ja julkaisevat palvelussa omia ajatuksiaan tai kuviaan avoimemmin, koska ne kuitenkin häviävät määräajan jälkeen.
Mikko Pukkila muistuttaa, että kaikesta somessa julkaistusta jää kuitenkin aina jokin jälki. Snapchat-sisältöä voi tallentaa myös ilman, että käyttäjä saa siitä tiedon: On esimerkiksi useita muita sovelluksia, joilla toisten käyttäjien snäppejä voi tallentaa.
“Nuoret tekevät myös sitä, että toinen laittaa videon pyörimään ja toinen kuvaa sitä oman puhelimen kameralla, jolloin talletuksesta ei jää mitään jälkeä. Snapchatin kanssa pitäisi pitää samat järjenkäyttösäännöt kuin muissakin palveluissa. Ennen kuvan tai videon julkaisua on hyvä miettiä, kaduttaako jälkikäteen, jos se leviää laajemmalle.”
Kuten muutkin sosiaalisen median palvelut, myös Snapchat uudistuu jatkuvasti. Esimerkiksi ennen juhannusta Snapchatissa otettiin käyttöön Snap Map -ominaisuus, jonka avulla toisen käyttäjän sijainnin voi määritellä jopa muutaman metrin tarkkuudella. Ulkomaiset viranomaiset ovat varoitelleet vanhempia ominaisuudesta.
5. Liittyykö Snapchatiin lieveilmiöitä?
Kuten muissakin sovelluksissa, myös Snapchatissa on mahdollista kuvata muita salaa ja jakaa kuvattua eteenpäin. Tätä tapahtuu jonkin verran esimerkiksi kouluissa. Ilman lupaa kuvaamiseen pätevät kuitenkin samat säännöt kuin muissakin kanavissa.
Murroiässä voi iskeä halu lähetellä rohkeampia kuvia vaikkapa ihastukselle tai seurustelukumppanille. Joskus sitä tapahtuu myös esimerkiksi kaveriporukan painostuksesta. Vaikka ajatus nopeasti katoavan vähäpukeisen tai paljastavan snäpin lähettämisestä vain yhdelle tietylle kaverille houkuttelisi, kuvan ja videon tallennus ja leviäminen on aina mahdollista.
“Erityisesti intiimien kuvien kohdalla pitäisi pitää järki päässä. Kuvat voivat säilyä tosi pitkään ja levitessään kääntyä käyttäjää vastaan vielä vuosien päästä”, Mikko Pukkila sanoo.
“Murrosikään kuuluu omien rajojen kokeilu. Nuorten Snapchat- ja somekäyttäjien kohdalla ei tarvita vain mediakasvatusta, vaan myös seksuaalikasvatusta, jotta nuori osaa hahmottaa omat rajansa ja uskaltaa kunnioittaa niitä myös, vaikka joku painostaisi. Vanhempia kannustan positiiviseen ja avoimeen keskusteluun kaikista nettiasioista, jotta nuori ei jäisi yksin, vaikka jotain häpeällistä sattuisi”, Rauna Rahja muistuttaa.
Rahja kannustaa vanhempia juttelemaan nuoren kanssa somen käytöstä säännöllisesti – samalla tavoin kuin muistakin lapsen harrastuksista. Lapselta voi kysellä, ketä hän seuraa, millaisia snäppejä hän ottaa ja katsoo, tai millaisia uusia päivityksiä palveluun on tullut. Jos alakouluikäinen alkaa käyttää Snapchatia, hänen kanssaan voi harjoitella sitä yhdessä.