Olemmeko valmiita tulevaisuuden työelämään?

Työelämä on muuttumassa vauhdilla. Parasta olisi, jos tulevaisuuden työelämässä osan työajasta voisi käyttää jatkuvaan uuden oppimiseen, sanoo digitaalisen bisneksen mahdollisuuksia tutkiva Heidi Luck. Kysyimme brändiarkkitehti Heidi Luckilta, mitkä trendit ohjaavat työelämää ja yrityksiä juuri nyt. Hänen mukaansa yritysten pitää satsata yhä enemmän elämyksellisyyteen ja aitoihin kohtaamisiin.

Teksti: Aurora Airaskorpi

 

”Ennusteiden mukaan digitalisaatio vaikuttaa yritysten kaikkeen toimintaan. Moni ajattelee sitä itseisarvona: että palvelut ja toiminnot pitäisi vain siirtää digitaalisille alustoille. Digitalisaatiossa ei kuitenkaan ole kyse siitä, että muutetaan lomakkeet sähköisiksi. Kaiken kehityksen pitäisi aina alkaa siitä, että helpotetaan asiakkaan elämää. Ikävintä on, jos esimerkiksi huonosti suunniteltu verkkopalvelu tekee vanhemman asiakaskunnan pankkiasioinnista entistä vaikeampaa.

Digitalisaation myötä työnkuvat tulevat väistämättä muuttumaan. Kun automatisaatio korvaa osan nykyisistä töistä, ihmiset alkavat luonnollisesti etsiä itselleen uudenlaisia töitä.

Tulevaisuuden työelämässä yksi osaamisala ei riitä

Tulevaisuudessa töitä tehdään projekteina ja alanvaihdokset ovat tavallisia. Tämä rikastuttaa työelämää: esimerkiksi pitkään markkinoinnin parissa työskennellyt ihminen voi tuoda uudenlaisen näkemyksen vaikkapa palvelumuotoiluun.

Enää yritys ei voi ajatella menestyvänsä samalla työvoimalla vuosikymmenestä toiseen, vaan yritykset tarvitsevat erilaisia osaajia kehityksensä eri vaiheisiin. Työn ja työntekijöiden hakemista ei voi enää miettiä tietyn ammatin kautta, vaan ihmistä pitää katsoa kokonaisuutena.

Kahvitaukokeskusteluihin pitäisi kannustaa, sillä kohtaamisista syntyy ideoita ja innovaatioita.

Vaikka digitaalisuus hallitsee kehityssuuntaa, kasvokkaista kohtaamista tarvitaan työpaikoille yhä enemmän. On tutkittu, että jopa 93 prosenttia ihmisten välisestä kommunikaatiosta syntyy muista tekijöistä kuin sanojen sisällöstä, eli muun muassa kehonkielestä ja äänensävystä. Pelkkään tekstiin perustuva viestintä jättää usein liikaa tulkinnanvaraa.

Jotta voimme ymmärtää toisiamme paremmin, tarvitsemme kohtaamisia, joissa ihmisen fyysinen olemus pääsee eloon. Kahvitaukokeskusteluista ja kuulumisten vaihtamisesta ei pitäisi pyrkiä työpaikoilla eroon vaan päinvastoin kannustaa niitä, sillä kohtaamisten kautta syntyy ideoita ja innovaatioita.

Työaikaa varattava uuden oppimiseen

Myös työaika pitää miettiä uusiksi. Kaikkein hedelmällisintä olisi, jos ihmisillä olisi aikaa toteuttaa omia ideoitaan työajalla ja tuoda niistä saatu osaaminen yrityksen käyttöön, kuten joissain yrityksissä jo tehdään. Jo ihmisiä palkatessa olisi hyvä miettiä, mitä asioita hän jo osaa ja missä hän haluaisi kehittyä.

Työajan voisi jakaa niin, että esimerkiksi kolmannes ajasta käytetään uuden oppimiseen. Henkilön työaika voi myös jakautua kolmen eri työnantajan kesken, kun itsensätyöllistäminen kasvaa ja moni työskentelee freelancerina.”

luck

Heidi Luck, 45, on Jyväskylän yliopiston Music, Mind and Technology -koulutusohjelmasta valmistunut filosofian maisteri, joka asuu Jyväskylässä.

Luck työskentelee työntekijöitä ja työnantajia kohtauttavassa digitaalisessa PIIK-rekrytointipalvelussa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa muusikkona ja kehittänyt musiikkibisneksessä digitaalisia sovelluksia, jotka pyrkivät lisäämään kohtaamisia ja elämyksiä muusikoiden ja heidän kuuntelijoidensa välille.

Lue myös:

5G-mobiilireititin mahdollisti kuukausien etätyön Lapissa

Mikä on älykaupunki ja asutko sinäkin pian sellaisessa?

Esineiden internetissä voi olla ihan mitä vaan