Elisa Viihteen alkuperäissarja Huone 301 on kahdessa aikatasossa kulkeva psykologinen trilleri, joka kysyy, voiko anteeksiantamatonta saada anteeksi.
Teksti: Laura Pörsti Kuvat: Jouni Hirn ja Tiia Öhman
Komean järvenrantahuvilan pihalla ripustetaan johtoja, pystytetään kameroita ja katetaan pöytää kuvauksia varten. Kahvia ja metvurstileipiä kuluu, ja valmiiksi maskeeratut näyttelijät rupattelevat kuulumisia.
Kun kello hipoo kuutta, radiopuhelimet ympäri tonttia alkavat laulaa.
”Tervetuloa kaikille tämän päivän kuvauksiin”, sanoo apulaisohjaaja Antti Pölläsen ääni.
On elokuinen ilta, mutta tänään kuvataan juhannusateriaa. Tekeillä on Elisa Viihteen uusi alkuperäissarja Huone 301, joka alkaa keskikesän juhlasta 12 vuotta sitten. Kuusiosaisen psykologisen trillerin keskiössä on Kurtin perhe: isä Risto (Antti Virmavirta), hänen vaimonsa Eeva (Kaija Pakarinen) ja kaksi aikuista poikaa vaimoineen (Jussi Vatanen, Andrei Alén, Leena Pöysti ja Kreeta Salminen).
Kaikki on valmiina sarjan 41. kuvauspäivään.
Verisiteen vahvuus koetuksella
Ohjaaja Mikko Kuparinen – Montrealin elokuvafestivaaleilla vuonna 2015 parhaana ohjaajana palkittu – ohjeistaa näyttelijöitä vihreässä takissa, lippalakki päässä. Hän on sarjasta innoissaan.
”Huone 301 on psykologinen trilleri – rikossarja mutta ei poliisisarja. Tällaista ei ole Suomessa ennen tehty”, hän sanoo.
Tarina kulkee kahdessa aikatasossa, nykypäivässä ja ajassa 12 vuotta sitten. Niitä leikataan ristiin joka jaksossa siten, että tapahtumat aukenevat katsojalle vähitellen.
”Tätä ei voi jättää kesken ensimmäisen osan jälkeen”, Kuparinen varoittaa.
Erityisen Huone 301:sta tekee sekin, että sen käsikirjoittaja on britti vaikka henkilöt ovat suomalaisia. Näyttelijänäkin tunnettu Kate Ashfield on aikaisemmin ollut kirjoittamassa brittitelevision Channel 4:lle sarjaa Born to Kill, joka kertoo teinipsykopaatista.
Myös Huone 301:ssa lapset ovat vahvasti tapahtumien osapuolia. Kesken juhannuksenvieton Kurtin perheen nuorin jäsen, puolitoistavuotias, saa surmansa ampuma-aseonnettomuudessa. Syylliseksi todetaan naapurin köyhän pienviljelijäperheen 12-vuotias poika (Viljami Lahti).
”Lapsen tekemä surma on yksi teema tässä, mutta yhtä lailla teemoiksi nousevat syyllisyys ja anteeksianto. Kaikki me olemme tehneet tekoja, jotka toivoisimme tekemättömiksi. Kysymys on, miten kohtaamme menneisyyden ratkaisut”, Mikko Kuparinen toteaa.
12 vuotta traagisen tapahtuman jälkeen osa Kurtin perheestä on lähdössä lomalle Kreikkaan, kun he saavat nimettömän, uhkaavan sävyisen kirjeen. Samaan aikaan perheen lähipiirin ilmestyy kolme nuorta miestä, jotka herättävät kysymyksiä menneisyyden tapahtumista.
Kolmasosa sarjasta on kuvattu Kreikassa, jossa Kurttien unelmaloma muuttuu painajaiseksi.
”Sarja tutkii verisiteen vahvuutta ja kysyy, miten pitkälle perheenjäsenet ovat valmiita menemään toistensa puolesta.”
Puhumattomuuden raskas perintö
Kamerat ja monitorit ovat valmiina. Tuuli yltyy elokuun illassa. Radiopuhelimista kuuluu ”alkupaikat!” ja pian kalahtaa klaffi sen merkiksi, että päivän ensimmäisen kohtauksen ensimmäinen otto on käynnissä.
Nyt pitää pysytellä hiiren hiljaa.
Kamerat seuraavat, kun naapuriperheen poikaa näyttelevä Viljami Lahti kävelee sisälle Kurttien keittiöön, hakee jääkaapista jugurtin ja nappaa sitten laatikosta veitsen, jota hivelee hetken pahaenteisen näköisenä. Poikki!
Sitten hän tekee saman uudestaan. Ja vielä kerran.
Kurtin perheen miniää näyttelevä Kreeta Salminen seuraa kuvausta monitorista untuvatakki päällään. Hänelle on merkitty tänään töitä yhteen asti yöllä.
”Tätä sarjaa on ollut tosi kiva tehdä. Vastanäyttelijäni Andrei Alén on sairaan hauska tyyppi, ja olen nauranut paljon, vaikka sarjan teemat ovat raskaita”, Salminen sanoo.
Kaksi aikatasoa lisäävät työn vaikeustasoa. Salminen esittää nykyajassa vähän yli kolmevitosta Leenaa, tänään kuvattavassa menneessä ajassa taas parikymppistä.
”On pitänyt miettiä, millainen ero on parikymppisessä ja kolmekymppisessä. Tuntuu, että ainakin ryhdillisesti nuorempi Leena on vapautuneempi”, hän sanoo.
Rohkea sarja brittityyliin
Brittikäsikirjoittaja Kate Ashfield on sarjaa kirjoittaessaan tehnyt paljon suomalaisuutta koskevaa taustatyötä, mutta viimeistelyssä on ollut mukana myös suomalainen käsikirjoittajatiimi. Ohjaaja Mikko Kuparinen on halunnut osaltaan huolehtia siitä, että kaikki sarjassa sopii suomalaiseen kulttuuriin, vaikka tarina on universaali.
”Jumppasimme esimerkiksi sitä, miten suomalainen sosiaalitoimi suhtautuu lapseen, jota syytetään rikoksesta. Tapahtumat ovat henkilöiden elämässä niin isoja, että olen halunnut huolehtia faktoista”, Kuparinen sanoo.
Kurtin perheen poikaa Mikkoa näyttelevä Andrei Alén asuu itse Englannissa ja tuntee brittikulttuurin hyvin. Hänestä suomalaistiimi on vienyt sarjan perhedynamiikan hienosti suomalaiseen, suorapuheiseen suuntaan – mutta brittiläisyyskin on hyvällä tavalla mukana.
”Sarjassa ei ole varovaisuutta tai pyrkimystä miellyttää kaikkia, se on minusta brittiä. Tämä on enemmän in your face”, hän kuvaa.
Huone 301 on Elisa Viihteen 17. alkuperäissarja, jonka tuottavat Warner Bros. International Television Production Finland ja englantilainen Wall to Wall Media.
Lue myös:
Suomalaiset alkuperäissarjat työllistävät kulttuurialaa ja ovat merkittävä vientituote
Milo Snellmanista tuli näyttelijä 5-vuotiaana
Vakoojatrilleri Nyrkki kertoo värikkäistä valtataisteluista 50-luvun Suomessa
Kaikki artikkelit