Kolme naista ja kyberturvallisuus

Kyberturvallisuus on edelleen kovin miehisissä käsissä, mutta alalle hakeutuu yhä enemmän naisia. Kolme Elisan kyberturvallisuuden asiantuntijaa ja esihenkilöä kertovat, millaista on työskentely kyberturvallisuuden parissa ja antavat vinkkejä alasta kiinnostuneille naisille.

Päivi Sarja
Päivi Sarja vetää Elisan Service Assurance -yksikköä, jossa työskentelee iso osa Elisan kyberasiantuntijoista

– Kyberturvallisuuden merkitys on päivä päivältä suurempi, ja syväosaajia kaivataan jatkuvasti enemmän, toteaa Päivi Sarja, Elisan Service Assurance -yksikön johtaja.

– Jatkuvuuden ja hallinnan merkitys kybertehtävissä on korostunut. Työskentely kyberturvallisuuden parissa sopiikin uteliaille ihmisille, jotka ovat halukkaita oppimaan joka päivä uutta, Sarja toteaa.

Kolmentoista vuoden ajan Elisalla työskennellyt Sarja on yksi lukuisista naisista, jotka työskentelevät asiantuntijoina ja johtajina Elisan kyberturvakeskuksessa sekä kyberturvapalveluissa. Hän johtaa niin sanottua käytönvarmistuksen yksikköä, joka huolehtii, että palvelut ovat saatavilla vuorokauden ympäri, vikatilanteet korjataan ja niistä tiedotetaan asiakkaille ripeästi.

– Alan vaikuttajien seuraaminen on hyvä alku, ja esimerkiksi Aalto-yliopistossa on tällä hetkellä kyberturvallisuuden koulutusohjelma.

Sarjan opiskeluaikoina kyberturvallisuudesta ei ollut saatavilla kursseja. Samaa toteaa Elisalla Security Analyst -nimikkeen alla työskentelevä Päivi Virtanen.

– Koulutusmahdollisuuksia löytyy tätä nykyä onneksi aivan huikeasti. Olisin ehdottomasti hyödyntänyt tilaisuutta, jos kyberkoulutusta olisi aikanaan ollut tarjolla.

Siinä missä Sarjan tausta on kauppakorkeakoulussa ja muutosjohtamisessa, Virtanen on tullut kybertehtäviin alun perin helpdeskin ja teknisen tuen kautta. Jo yhdeksäntoista vuoden ura Elisalla on vienyt ensin asiakkaiden tietoturvan hoitajaksi ja siitä erilaisiin esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin.

– Kyberturvallisuuden kenttä elää jatkuvasti, ja uusiin ilmiöihin täytyy osata reagoida. Sen vuoksi opiskelemme paljon työn ohella ja osallistumme erilaisiin koulutuksiin. Kymmenen vuoden aikana työ on muuttunut luonteeltaan enemmän ennakoivaksi. Kentän jatkuva seuraaminen on välttämätöntä, Virtanen sanoo.

Päivi Virtanen
Päivi Virtasella on pitkä tausta Elisalla, kybertehtäviin hän siirtyi asiakasrajapinnan tehtävistä.

Kysyminen ja verkostoituminen kannattaa aina

Vuokko Siiskonen, kyberturvapalvelun tuotantopäälliköiden tiimin esihenkilö, on puolestaan tuoreempi elisalainen ja tullut taloon vasta pari vuotta sitten. Siiskosen kuusihenkinen tiimi huolehtii kyberturvakeskuksen eli SOC:in (Security Operations Center) asiakkaiden turvallisuudesta.

Siiskonen antaa omien sanojensa mukaan kyberturvallisuudelle ystävälliset kasvot ja luottokontaktin asiakkaita varten ja vastaa sisäisesti muun muassa kehitystehtävien koordinoimisesta.

– Olen Elisalla ensimmäinen, joka on tässä tehtävässä täysipäiväisesti, joten olen päässyt kehittämään omaa rooliani. Samalla olen pyrkinyt tuomaan SOC:in tarjoamia palveluita suurempaan asemaan Elisan palvelukattauksessa, Siiskonen kertoo.

– Kaikki kolme omaa asiakasorganisaatiotani ovat äärimmäisen mielenkiintoisia ja jokaisella on kriittisiä ympäristöjä suojattavina, joten työ pysyy haastavana.

Siiskonen neuvoo kybertehtävistä kiinnostuneita nuoria – ja erityisesti nuoria naisia – kysymään rohkeasti kysymyksiä, verkostoitumaan ja avaamaan suun, kun mielenkiintoisia tehtäviä on omassa organisaatiossa tarjolla.

– Jos tekninen puoli kiinnostaa, kannattaa hakeutua alan tapahtumiin ja kokeilla verkkokursseja. Sieltä löytyy paljon opettavaisia matalan kynnyksen juttuja.

Vuokko Siiskonen
Vuokko Siiskonen tiimeineen vastaa Elisan yritysasiakkaiden kyberturvallisuudesta.

Harrastuneisuus ei ole pakollista

Kolmesta naisesta ainoastaan yksi on harrastanut IT-alaan liittyviä asioita lapsesta asti. Päivi Virtasen isä osti 1990-luvulla tietokoneen ja tilasi kotiin internet-yhteyden.

– Kavereiden kanssa pelaaminen ja irkkaaminen (Internet Relay Chatin kautta keskusteleminen) oli silloin 16-vuotiaana kova juttu, ja se vei minut opiskelemaan alaa Hämeen ammattikorkeakouluun, Virtanen kertoo.

Päivi Sarja ja Vuokko Siiskonen eivät puolestaan olleet innostuneita tietokoneista tai internetistä nuorempina. Sarjaa kiinnosti opiskellessa muun muassa organisaatiot ja johtaminen siinä missä Siiskonen halusi alun perin poliisiksi.

– Se kertoo siitä, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat aina olleet minulle tärkeitä. IT-alalle päädyin kuitenkin vähän vahingossa, Siiskonen toteaa.

Sarja sanoo, ettei teknisten seikkojen tunteminen ole hänen työssään niin tärkeää, mutta kokonaiskäsitys alan haasteista ja terminologiasta on.

– IT-maailmaan ja kybertehtäviin tutustuminen on ollut luontevaa, vaikka minulla ei ole lainkaan harrastuneisuutta. Roolini mahdollistajana, ihmisten työhyvinvoinnista ja tavoitteiden saavuttamisesta huolehtijana sopii minulle erittäin hyvin.

Kaikki samalla viivalla

Jos työskentely kyberturvallisuuden parissa kiinnostaa, on Sarjalla, Virtasella ja Siiskosella paljon vinkkejä kybertehtäviin hakeutuville naisille erilaisten sertifiointien suorittamisesta bug bounty -ohjelmiin osallistumiseen, blogien ja sosiaalisen median lukemiseen sekä koulutuksiin.

Mutta minkälainen on naisen asema kybertehtävissä, edelleen miesvaltaisella IT-alalla?

– Koko 25-vuotisella työurallani minulla ei ole mitään kokemuksia tai havaintoja sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Esihenkilön näkökulmasta kybertehtävät ovat yksi alue muiden joukossa, Sarja sanoo.

Virtasen kokemus asiasta on hyvin samanlainen, siitäkin huolimatta että hän työskentelee miesvaltaisessa tiimissä.

– Elisalla en ole kokenut minkäänlaista syrjintää tai erilaista kohtelua, ja tiimissämme on ollut hyvä henki silloinkin, kun olen ollut porukan ainoa nainen. Myös johtajana minut otetaan vakavasti, hän sanoo.

Siiskonen on kolmikosta ainoa, jolla on kokemuksia sukupuolisyrjinnästä, mutta nekin ovat ajalta ennen Elisan kybertehtäviä.

– Aiemmin olen joutunut muutaman kerran tikun nokkaan naisena, ja varoitan muita naisia, että koskaan ei tarvitse tehdä töitä jotka eivät kuulu itselle tai alkaa vapaaehtoisesti esimerkiksi mieskollegan sihteeriksi, hän sanoo.

– Elisalla on onneksi helppoa olla töissä naisena, enkä ole kokenut että sukupuolella on mitään merkitystä. Kaikilla on samat edut, samat ehdot ja samat toimintamallit, eikä omaa naiseutta tarvitse miettiä tai alleviivata.

Vaikka kyberala on edelleen miespainotteinen, kehitystä on tapahtunut. Järjestöt, kuten Women4Cyber Finland pyrkivät lisäämään alan tunnettuutta naisten keskuudessa ja edistämään naisten työllistymistä kybertehtäviin yhdessä kumppaniyritysten kanssa. Myös Elisa on Women4Cyber Finland -järjestön virallinen kumppani. 

Vinkkejä kyberturvallisuustyöstä kiinnostuneille naisille – ja muillekin

Asiantuntijoita Twitterissä

Podcasteja

Koulutusta ja tapahtumia

Yhteisöllisiä tietoturvaverkostoja

Muuta mielenkiintoista