Kaisaniemen ala-asteella testataan Hello Ruby -oppimateriaaleja opettamaan koodausta lapsille. Arkielämän esimerkkien avulla 8-vuotiaat ovat perehtyneet algoritmeihin ja ymmärtävät koodauksen periaatteet.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta
Koodamisen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin kieliopin osaaminen. Näin ajattelee Linda Liukas, joka kirjoitti ohjelmoinnista Hello Ruby -lastenkirjan 2015. Nyt kirjasta tehtyä oppimateriaalia testataan kouluissa. Vaikka koodaaminen tuli syksyllä 2016 suomalaisiin kouluihin, opetusmateriaalia on vielä vähän.
”Monet opettajat kertoivat ottaneensa Hello Ruby -kirjan avukseen, kun he opettivat koodausta lapsille koulussa. Opetusmateriaalin puute on ollut suuri”, Linda Liukas kertoo.
Kesällä 2016 Helsingissä toteutettiin Hello Rubyyn pohjautuen Rubyn kesäkoulu alakoululaisille. Siellä kokeiltiin kirjan oppien soveltamista käytännön opetukseen. Kesäkoulu sekä lasten ja opettajien innostus on poikinut oppimateriaalin, joka on nyt testissä muutamassa suomalaisessa koulussa. Kaisaniemen ala-aste on yksi kouluista ja siellä opettaja Satu Rytikankaan luokka 2A.
Koodaaminen opettaa, miten digimaailma toimii
”Ohjelmoinnin periaatteita opettelemalla lapset oppivat ymmärtämään, miten digitaalinen maailma toimii. Kun nämä lapset siirtyvät kolmannelle luokalle, he ymmärtävät, mistä puhutaan, kun puhutaan ohjelmoinnista tai algoritmeista, ehtolauseista ja silmukasta”, vakuuttaa opettaja Satu Rytikangas.
Meneillään on tokaluokkalaisten koodaustunti, jossa puhutaan muun muassa ehtolauseista. Tunnin alussa kerrataan perusteet: 8-vuotiaat vastaavat opettajan kysymyksiin asiantuntevasti.
Monella aikuisellakin menisi sormi suuhun, mutta lapset tietävät, että algoritmi kertoo, mitä ja missä järjestyksessä tehdään. Algoritmissä on alku ja loppu, ja se voi sisältää yksittäisiä käskyjä tai ehtolauseita.
Rubyn iloisen värikkäät oppimateriaalit vievät ehtolauseiden pariin yksinkertaisella karttatehtävällä, jossa on edettävä lähtöpaikasta maaliin esteitä väistellen.
”Pitää olla tarkka, että ehtolause on kirjoitettu oikein, muuten matka ei suju”, Sissi muistaa.
”Jos tiellä on asteroidi, kierrä se. Muuten jatka matkaa”, Nana täydentää ohjeita.
Kirjan sivulle piirtyy vauhdikkaasti nuolia, kun lapset tutkivat, miten he saavat sankarinsa, avaruusolio Blobin etenemään maaliin. Seuraavaksi matka puretaan käskyiksi: Neljä askelta eteenpäin. Käänny oikealle…
Seuraavaksi tehdään oma karttaharjoitus. Joku haluaisi värittää heti esteet, mutta opettaja kannustaa tekemään ensin reissun, jotta vieruskaveri pääsee testaamaan sen toimivuutta. Kaksi pojista hihkuu tehneensä identtiset polut.
Tunti menee hujauksessa, eikä kukaan pitkästy. Kotiläksyksi jää miettiä, miten oman koulumatkan voi purkaa käskyjonoiksi.
”Koodaaminen on kivaa, se on myös ongelmaratkaisua”, Hilda miettii.
”Ohjelmoinnin opiskelusta on hyötyä, jos vaikka haluaa, että joku siivoaa. Ehtolauseilla voi opastaa, että jos maassa on roska, nosta roska roskikseen. Se on siis selkeiden ohjeiden antamista tietyssä tilanteessa”, selittävät Hilda ja Helmi.
Koodauksen oppimateriaalit syntyivät kesäkoulussa
Kaisaniemen ala-asteen 2A on saanut nauttia koodausopeista jo ekaluokkalaisista asti, sillä opettaja Rytikangas on etsinyt aktiivisesti ideoita ohjelmoinnin opettamiseen jo muutamia vuosia.
”Hankimme koululle muun muassa Beebot-robotit, joiden avulla opettelimme sanoja ja lukemista. Ohjelmoimme oppilaiden kanssa mehiläisrobotin kulkemaan niin, että muodostui sanoja tai lauseita. Olikin hienoa päästä mukaan pilottikouluksi Hello Rubyn materiaaleja testaamaan”, Rytikangas sanoo.
Linda Liukas kertoo saaneensa ympäri maailman opettajilta viestejä, joissa nämä kertovat muokanneensa Hello Ruby -kirjaa oppimateriaaliksi.
”Kesäkoulustamme tulikin laboratorio, jossa Rubyn oppeja testattiin ryhmille erilaisten tehtävien pohjalta. Itselläni ei ole opettajan koulutusta, joten Rubyn koulun suunnitteli varhaiskasvatuksen, taidekasvatuksen ja peruskoulun luokanopettajaksi opiskeleva kolmikko. Vain yksi heistä oli koodannut aiemmin, mutta he saivat kolmessa kuukaudessa tehtyä hienon ja toimivan ohjelman”, Linda kehuu.
Oppiminen pitää tehdä hauskaksi ja helpoksi
Rubyn kesäkoulun suunnittelussa mukana olleet luokanopettajaopiskelija Olli Ohls ja taidekasvatuksen opiskelija Ilpo Tiensivu-Rybatzki kertovat ottaneensa tarinan avuksi ilmiöoppimiseen. Kun opetetaan koodausta lapsille, lapset saivat olla asioiden keskiössä. Tarina ja yhdessä tekeminen sitoi kokonaisuutta.
”Tarinallistamalla voidaan tehdä asioita koulussakin helpommiksi ymmärtää. Usein liian teknologiakeskeinen opetus vieraannuttaa elämästä ja asioiden ymmärtämisestä. Halusimme korostaa lasta kuuntelevaa ja lapsen omalle luovuudelle tilaa antavaa ajattelua,” Ilpo sanoo.
”Ympäristöopissa kerrotaan, miten puu rakentuu ja toimii. Koodausopissa kerrotaan, miten ohjelmat saavat laitteet toimimaan”, Olli Ohls tiivistää koodauskoulun ytimen.
”Filosofista puoltakaan unohtamatta”, täydentää Tiensivu-Rybatzki. ”Pitää kysyä Linda Liukkaan tapaan, missä ihmiset ovat hyviä, missä koneet ovat hyviä?”
Elisa oli Rubyn kesäkoulun yhteistyökumppani.
Lue Ruby kesäkoulun (2016) tunnelmista täältä
Lue myös:
Koodauskurssi: Opi helposti koodaamaan
Kaikki artikkelit