Löytyykö sinulta joku näistä kulttipuhelimista?

Nämä yhdeksän puhelinmallia olivat omalta osaltaan muuttamassa kännyköiden maailmaa. Löytyykö kotoasi jokin näistä?

Teksti: Olli-Pekka Komonen Kuvat: Lehtikuva ja istock

1987

Raahattava klassikko: Mobira Cityman 900

Lähestulkoon tiiliskiven kokoinen ja painoinen Cityman 900 on todellinen klassikko. Aikansa mittapuiden mukaan pienikokoinen puhelin saavutti ikonisen aseman viimeistään, kun Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov soitti sellaisella Suomesta Moskovaan. Puhelin tunnettiinkin pitkään lempinimellä Gorba.

Citymanin näytölle mahtui 8 numeroa, ja täydellä akulla sille luvattiin puheaikaa 50 minuuttia. Tekstiviestejä NMT-verkossa toimivasta luurista ei voinut vielä lähettää. Peräti 24 000 markkaa (noin 4 800 €) maksaneesta puhelimesta on tiettävästi maksettu vielä reippaasti toistasataa euroa muutama vuosi sitten.

1994

Kansan kännykkä: Nokia 2110

Nokian ”venttikymppi” oli lukemattomien suomalaisten ensikosketus GSM-tekniikkaan, ja siksi se on piirtynyt monien suomalaisten muistikuviin.

Puhelin julkaistiin vuonna 1994 ja sillä pystyi jo lähettämään tekstiviestejä. Myös kuoret olivat vaihdettavissa. Kaikkiaan mallia meni kaupaksi yli 20 miljoonaa. Puhelimen yksiväriselle näytölle mahtui neljä riviä tekstiä, yhdelle riville puolestaan 13 merkkiä. 2110 lanseerasi maailmalle myös ikimuistoisen Nokia tune -soittoäänen.

Hintaa puhelimella oli sen julkaisun aikoihin 5250 markkaa (noin 1 000 €). Viime aikoina laitteita on liikkunut netin myyntisivustoilla muutamalla kymmenellä eurolla.

1996

Älypuhelinten edelläkävijä: Nokia Communicator

Älypuhelinten esi-isäperheenä voidaan pitää Nokian Communicator -sarjaa. Kyseessä oli eräänlainen minikokoon kannettava tietokone, jonka näytön alta avautui kookas näppäimistö. Värinäyttöä ei tässä vaiheessa ollut kuin haaveissa.

Internetin taskuun tuonut huippulaite vilahti siitä huolimatta esimerkiksi Pyhimys -elokuvassa Val Kilmerin käsissä. Perusperiaatteeltaan samanlaisena pysynyttä Communicatoria päivitettiin tiuhaan tahtiin, viimeinen sarjan edustaja nähtiin 2007 Nokia E90Communicator -mallin muodossa. Puhelinta valmistettiin kuitenkin vielä 2009. Vanhoista mustavalko-communicatoreista saattaa tienata Ebay-verkkohuutokaupassa tänä päivänä vielä parisataa euroa.

2000

Kaiken kestävä legenda: Nokia 3310

Maineeltaan legendaarisin Nokia-puhelin on Nokia 3310. Kompakti puhelin oli vuonna 2000 erityisesti nuorison suosiossa. Tekstiviestien kirjoittamista helpotti ennustava T9-tekstinsyöttö. Sillä oli mahdollista lähettää myös 459 merkkiä pitkiä tekstiviestejä perinteisen 160 merkin viestin sijasta. Tekstiä ruudulle mahtui viisi riviä, ja sen lisäksi 84 x 84 pikselin näyttö kykeni esittämään alkeellisia kuvia, joita puhelimeen pystyi tilaamaan tekstiviesteillä. Puhelimessa oli myös muutamia pelejä, joista kuuluisin on matopeliversio Snake II.

Legendat 3310-mallin kestävyydestä ovat nousseet lähes eeppisiin mittoihin. Internetin kuvagalleriat ovatkin täynnä kuvamuokkauksia, joissa mallin väitetään olevan kestävämpi kuin mikä tahansa sen tielle tuleva este. Puhelinta myytiin huimat 136 miljoonaa kappaletta. Mallia saa tilattua edelleen erilaisista nettikaupoista parinkymmenen euron hintaan.

Nokia-puhelimia lisenssillä nykyisin valmistava HMD Global on julkaissut puhelimesta uusintaversion värinäytöllä ja muilla hitusen modernisoiduilla ominaisuuksilla.

2004

Simpukkapuhelimien suosikki: Samsungin simpukka

Simpukkamallisia puhelimia oli ollut olemassa jo vuodesta 1996, esimerkiksi Motorola StarTac. Uuden vuosituhannen alussa simpukoista tuli hitti myös Suomessa. Nokia ei aluksi uskonut simpukkapuhelimiin lainkaan, joten siksi Samsung nousi suosioon Nokian rinnalle Suomessa. Edulliset ja pikkuruiset Samsungin simpukat päätyivät monen suomalaisen käyttöön.

Se ainoa oikea: Nokia 6210

Yksi arvostetummista ja pitkäikäisimmistä puhelinmalleista Suomessa on ollut Nokian 6210 perillisineen. Yrityskäyttäjille suunnattu solakka laite oli monille se ainoa oikea kännykkä. Jopa artisti Bob Geldof kertoi vielä vuonna 2014 käyttävänsä edelleen 6210:aa.

Alkuperäisellä Nokia 6210 -puhelimella pystyi paitsi soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä, myös pelaamaan muutamia yksinkertaisia pelejä ja jopa käymään internetissä. Surffailu ei tosin ollut kovin sujuvaa 95 x 65 pikselin mustavalkonäytöllä. Bluetooth-yhteydenkin puhelimeen sai, kunhan vaihtoi lisävarusteena olleeseen Bluetooth-akkuun. Viimeisin 6310i -malli enteili jo älypuhelinten tuloa. Siitä löytyi tuki Java-sovelluksille, joita puhelimeen voitiin asentaa tietokoneen avulla.

2002

Kamerakännykkä: Nokia 7650

Vaikka kamera ja puhelin ovat nykyään saumaton yhdistelmä, vielä vuosituhannen alussa tilanne oli toinen. Erikoisia kokeiluja oli tehty jo aiemmin, esimerkiksi Sony Ericssonilla oli malli, johon sai kiinni erillisen kameramodulin.

Toden teolla kameran ja puhelimen yhdisti kuitenkin vasta Nokia 7650. Nykystandardein sen kameran laatu oli kovin vaatimaton, vain 640×480 pikseliä. Tämä tosin sopi yhteen laitteen tallennustilan kanssa. Neljästä megatavusta vapaana oli 3,4 Mt. Loppu oli varattu Nokian epäonniselle Symbian-käyttöjärjestelmälle. Nokkela idea oli kätkeä näppäimistö puhelimen näytön alle, jolloin puhelin napsahti taskuun laittamista varten mukavan kompaktiksi paketiksi.

2007

Kosketusnäyttöjen suunnannäyttäjä: iPhone 3G

Kun Apple esitteli ensimmäisen iPhonensa, se mullisti käsitykset puhelimista lopullisesti. Apple oli harjoitellut puhelimien kanssa jo yhdessä Motorolan kanssa toteutetulla ROKR E1 -puhelimella, joka floppasi 2004. Tablettitietokonetta Apple kokeili 1993. Kolmas yritys osui kultasuoneen.

Lähes kaikki nykyisin käytössä olevat älypuhelimet ovat velkaa iPhonelle ja sen nerokkaalle kosketuskäyttöliittymälle. Kaikessa innovatiivisuudessaan ensimmäisestä iPhonesta kuitenkin puuttui vielä liuta myöhemmin tärkeiksi nousseita ominaisuuksia. Esimerkiksi puhelinten monikäyttöisyyden aivan uudelle tasolle nostanut sovelluskauppa esiteltiin vasta 2008. Kyseisenä vuonna iPhone 3G -malli saapui myös Suomeen mullistamaan mobiilimarkkinoita.

2009

Androidin läpimurto: HTC HERO

Valtaosa maailman älypuhelimista käyttää nykyisin Android-käyttöjärjestelmää. Ensimmäinen kauppoihin asti päässyt Android-puhelin oli HTC Dream, joka julkaistiin syksyllä 2008.

Suomessa Android löi läpi toden teolla HTC Hero -puhelimella. Sen tullessa markkinoille esimerkiksi Samsung oli aivan Android-taipaleensa alussa ja saanut ulos vasta ensimmäisen Galaxyn. Hero oli erikoisesti muotoiltu, sen alareuna kaartui voimakkaasti käyttäjää kohti. Muotoilustaan huolimatta se oli sulava ja intuitiivinen käyttää Androidin päälle rakennetun HTC sense -käyttöliittymän ansiosta. Heroa seurasivat HTC Desire ja lukuisat muut suosituiksi nousseet Android-laitteet.

Kuvat: Kimmo Räisänen (Mobira Cityman 900), Martti Kainulainen (Nokia 2110), Markku Ulander (Nokia 3310), Heikki Saukkomaa (Samsung E330), Kimmo Mäntylä (Nokia 7650), Nokia (Communicator 9000). Copyright: Lehtikuva