Pelaamalla ikääntyväkin voi kehittää tarkkaavaisuutta

Kännykällä ja tietokoneella pelaaminen voi olla hyvinkin kehittävää. Aivotutkija Satu Pakarinen kertoo, miten ikääntyvä voi hyötyä pelaamisesta.

Teksti: Hanna Kangasniemi

Aivotreenistä voi olla hyötyä, vaikka tutkijat ovat jo vuosikymmeniä kiistelleet pelaamisen hyödyistä. Pitää vain valita oikeat pelit ja tavoitteet.

Heikentyykö tarkkaavaisuus ja havaintokyky iän myötä?

”Ihmisen havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti ja päättelykyky eli kognitiiviset taidot voivat rapautua iän myötä. Erityisesti huomiokyky, jota tarvitaan vaikkapa kahden asian samanaikaiseen tekemiseen, alkaa hiljalleen hiipua jo 25 ikävuoden jälkeen.

Muistin eri lajit muuttuvat ikääntyessä eri tahtiin. Kirjatieto tai historiallisten tapahtumien yksityiskohdat, kuten ruokareseptit, unohtuvat helposti, mutta tärkeimmät elämänvaiheet pysyvät mielessä vanhetessakin. Lisäksi liikemuistiin jääneet taidot, kuten pyöräilytaito, säilyvät lopun ikää.

Ikä karsii kykyjä myös päättelyssä ja ongelmanratkaisukyvyissä mutta erot ovat yksilöllisiä. Elämänkokemus sekä hankitut ja treenatut taidot vaikuttavat kykyihin vielä vanhanakin. Peleillä on myös tutkittu, miten ikä vaikuttaa esimerkiksi suunnistuskykyyn.”

Voiko pelaamalla hidastaa kognitiivisten taitojen rapautumista?

”70-luku oli erilaisten muisti- ja tarkkaavaisuuspelien kulta-aikaa. Silloin haluttiin uskoa, että pelaamalla voisi kehittää muistia tai tarkkaavaisuutta. Lopputulos oli silloin, että pelit opettivat lähinnä paremmaksi kyseisen pelin pelaamisessa. Jos pisti palluroita järjestykseen, ei kehittynyt välttämättä neliöiden organisoijana.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että tarkkaavaisuutta voi kehittää pelaamalla. Varsin lupaavia tuloksia on saatu esimerkiksi NeuroRacer-tietokonepelillä, jossa pidetään auto tiellä ja suoritetaan samanaikaisesti erilaisia tehtäviä. Pelillä opittujen tarkkaavaisuuden taitojen on todettu siirtyvän arkielämään. Myös kuuloa on kuntoutettu pelaamisella.

Muisti- ja tarkkavaisuuspelejä voi käyttää myös ennakoivasti. Esimerkiksi kokeilemalla, miten pärjää muistipelissä tai nopeassa reagoinnissa.”

Millaiset pelit ovat hyödyksi ikääntyville?

”Pelien on hyvä olla helposti opittavia ja käyttöliittymien yksinkertaisia. Harva ikääntyvä jaksaa enää perehtyä monimutkaisiin simulaatiopeleihin, joissa pitää opetella ja omaksua paljon uutta. Yleensä parhaita pelejä ovat sellaiset, joilla on jokin vastine fyysisessä maailmassa, kuten sudoku- tai sakkipelit.

Pelien sosiaalisuus tai kilvoitteleminen motivoivat pelaamiseen. Kun tuloksia voi jakaa, se innostaa yhteydenpitoon, lisää jännitystä, ehkäisee tylsistymistä ja palkitsee.

Kognitiivisten taitojen lisäksi liikunnan ja positiivisten tuntemusten ylläpito on tärkeää. Liikuntaan kannustavat pelit (liikkumalla pelattavat konsolipelit ja Pokemon Go -tyyppiset liikkumista vaativat pelit) ja musiikinharrastusta lisäävät pelit ja sovellukset.

Pelaamisessa mielihyvän saavuttaminen on tärkeämpää kuin pelin hyödyllisyys. Kohtuus on kuitenkin hyvä muistaa – vanhemmiten kun impulssikontrolli vähenee ja peleihin voi alkaa koukuttua taas lapsen lailla.

Asiantuntijana Satu Pakarinen, Työterveyslaitoksen erikoistutkija, joka tutkii stressin ja kuormituksen vaikutusta ajattelutoimintaan. Itse hän rentoutuu ja uudistuu uutta opettelemalla ja nukkumalla hyvin.

Lue lisää aiheesta

Digitaalista aivojumppaa sovelluksilla.

Musiikkipalvelu Spotify inspiroi eläkepäivillä.