Yhä useammat vanhemmat rajoittavat lastensa nettisurffailua tai seuraavat lapsensa liikkeitä erilaisten palveluiden avulla. Mutta onko oman lapsen “nettivakoilu” sallittua? Miten lapsen netinkäyttöä voi seurata ja missä kulkee lapsen yksityisyyden raja?
Teksti: Elina Jäntti
Miten lapsen netinkäyttöä voi seurata? Onko vanhemman esimerkiksi sallittua seurata, mitä oma lapsi katsoo netistä?
”Oikeus yksityisyyteen ja luottamukselliseen viestintään on niin lapsen kuin aikuisenkin perusoikeuksia. Nettiselailu, some-viestintä ja esimerkiksi WhatsApp-viestit ovat lapsen yksityisiä asioita.
Alaikäisen lapsen vanhemmalla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen turvallisesta kasvuympäristöstä myös digitaalisessa maailmassa, mikä osittain sallii vanhemmalle lapsen nettielämän tarkemman seuraamisen ja rajoittamisen. Vanhemman on ihan ymmärrettävää esimerkiksi asettaa rajoitteita, jotta lapsi ei pääse aikuisviihdesivustoille.
Huoltajan velvollisuudet voivat tietyissä tilanteissa ohittaa lapsen oikeuden yksityisyyteen. Jos vanhempi esimerkiksi epäilee, että alaikäisen lapsen nettisurffailu tai sometus liittyy kiusaamiseen, hyväksikäyttöön tai alkoholinkäyttöön, hänen voi suojella lasta esimerkiksi seuraamalla hänen liikkeitään, rajoittamalla nettiaikaa tai voi ääritapauksessa lukea viestit, vaikka lapsi ei antaisi lupaa. Ensin olisi kuitenkin hyvä keskustella asiasta lapsen kanssa.”
Saako omaa lasta seurata paikannuspalvelulla, vaikka lapsi ei itse tietäisi asiasta?
“Paikannuspalvelu voi olla hyödyllinen, jos vanhempi esimerkiksi haluaa varmistaa, että alakouluikäinen lapsi osaa kulkea uuden koulu- tai harrastusreitin turvallisesti yksin tai vähän isompikin lapsi pääsee kotiin iltamyöhällä. Se ei ole välttämättä väärin, vaikka lapsi ei itse tietäisi paikannuksesta. Luottamuksen ja yhteisten digimaailman pelisääntöjen rakentamiseksi lapselle olisi kuitenkin hyvä kertoa, että tällainen palvelu on olemassa ja että vanhempi käyttää sitä. Tällöin lapsi voi myös itse tuntea olonsa turvallisemmaksi.
Vaikka salaa seuraaminen ei ole paras tapa puuttua lapsen elämään, se voi olla paikallaan, jos vanhempi epäilee lapsen olevan vaarallisilla teillä ja haluaa varmistaa asian ennen sen ottamista puheeksi.”
Mitä hyötyä lapselle on, että vanhempi seuraa hänen liikkeitään tai rajoittaa hänen netinkäyttöään?
“Lapsen nettielämän seuranta on välittämistä ja rajojen asettamista, jota vanhemman pitääkin tehdä. Samalla tavoin kuin lapselle opetetaan liikennesääntöjä, häntä on opastettava myös “kävelemään” turvallisesti verkossa. Lapsen netin sulkemisen tiettyyn aikaan illalla voi rinnastaa kotiintuloaikaan, josta huolehtiminen on osa vanhemmuutta.
Lapsen kanssa kannattaa käydä läpi erilaisia palveluita ja pohtia, miten niissä ollaan turvallisesti. Keskustelut netin käytön rajoituksista ja erilaisten palveluiden luonteesta opettavat lapselle myös ajanhallintaa ja kasvattavat häntä aktiiviseksi toimijaksi digimaailmassa. ”
Minkä ikäiseltä lapselta pitää kysyä lupa esimerkiksi paikantamiseen?
“Absoluuttisia ikärajoja ei ole. Mitä nuoremmasta lapsesta puhutaan, sitä enemmän vanhemman pitääkin seurata asioita, joiden parissa lapsi netissä aikaansa viettää. 15-vuotiaalla on jo rikosoikeudellinen vastuu, joten sitä voisi pitää suuntaa-antavana ikärajana, jolloin lapsella on jo melko iso oikeus omaan yksityisyyteen ja itsenäiseen netin käyttöön.
Alakouluikäisen lapsen seuraaminen ja rajoittaminen on helpommin perusteltavissa kuin yläkouluikäisen. Paljon vaikuttaa myös lapsen kehitystaso – toinen lapsi voi vaatia enemmän huolenpitoa kuin toinen. Mitä enemmän ikää lapsella on, sitä enemmän hänen oikeutensa yksityisyyteen ja itsenäiseen netin käyttöön kasvaa.”
Asiantuntijana jutussa on tietosuoja-asioihin, yksityisyyteen ja lasten oikeuksiin digitaalisessa mediassa perehtynyt asianajaja Eija Warma Castren Oy:stä.
Lue, miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa fiksusti.
Miten paikantaa lapsi mobiililaitteella?
Elisa Tietoturvan avulla suojaat koko perheen laitteet ja säätelet ruutuaikaa
Kaikki artikkelit