WhatsApp auttaa perheen arjessa, kun yhteydenpito vanhempiin helpottuu. Teinit jakavat luontevasti arkeaan vanhempiensa kanssa WhatsAppissa. Pikaviestimillä perhe pysyy samalla kartalla, vaikka kaikilla olisi omat menonsa.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta
Anne Nilsson istuu kotisohvalla ja selaa vanhoja WhatsApp-viestejään: “Lapsille lähetetyissä WhatsApp-kuvissani on näemmä esiintynyt eniten hoitokoiriamme”, hän huomaa ja kertoo viestivänsä mielellään kuvilla. “Kuvat välittävät hyvin tunteita ja elämyksiä.”
Lastensa Mariel, 17, ja Patrik, 15, Helovirran kanssa Annella on aktiivinen WhatsApp-ryhmä nimeltään Family Guys. Se on ollut heillä vuodesta 2013, jolloin Mariel meni yläasteelle. Silloin se oli vielä uutta. Nykyään WhatsApp-ryhmiä on jo jopa esikouluikäisillä.
“Pikaviestit ovat helpompia kuin tekstiviestit. WhatsAppin ryhmissä viestit tavoittavat kaikki kerralla ja ryhmissä viestiketjut pysyvät siististi koossa ja helposti löydettävissä. Voin esimerkiksi sanoa Patrikille, että tulemme Marielin kanssa kotiin vaikka kahdeksalta ja kysyä samalla, mitä tuoda kaupasta. Näin koko perhe on tasaveroisesti asioista selvillä.”
Myös helppous liittää kuvia ja videoita viesteihin on tehnyt WhatsAppista perheen suosikin viestikanavana. WhatsApp auttaa perheen arjessa monin tavoin. Nilsson-Helovirran perheessä pikaviestit kuvineen sinkoilevatkin käytännössä päivittäin.
“Kaupassa ollessani voin kysyä, onko kotona pastaa ja vastaukseksi lapsi saattaa laittaa tyhjän pastapurkin. Kun Wilmasta on tullut viesti, voin liittää kuvakaappauksen viestiin lapselle ja sanoa, että tästä puhutaan sitten illalla”, Anne kertoo.
“Inhoan imuroimista, mutta kun halusin näyttää äidille, että nyt on imuroitu ja laitoin heti kuvan tilanteesta”, Mariel kertoo.
Jokaisella perheessä on oma tapansa olla yhteydessä: “Patrik vastaa nopeasti mutta on hyvin lyhytsanainen. Marielilla voi vastaaminen kestää, mutta hän voi rupatella viesteissä sitten pitempäänkin ja kommentoida hymiöillä sanomisiani”, Anne sanoo. Vaikka Anne ei koe luontevaksi käyttää ääniviestejä, Marielilta nekin luonnistuvat ja hän suosii eri viestimuotoja monipuolisesti.
WhatsApp-viestit lisäävät turvallisuutta
Kun lapset olivat alakouluikäisiä, Anne Nilsson pyysi heitä aina soittamaan, kun he lähtivät koulusta kotiin. Hän halusi tietää, että jälkikasvu pääsi turvallisesti kotimatkalle. Anne on töissä päiväkodissa, eikä sieltä ehdi soitella omille lapsille milloin vain. Piti odottaa esimerkiksi kahvituntia.
“WhatsApp-viestit ovat tehneet yhteydenpidosta helppoa. Viestin voi lukea tai lähettää jopa kesken työpäivän esimerkiksi vessaan mennessä. Näen myös viestistä, onko se luettu ja mihin aikaan lapsi on viimeksi ollut palvelussa. Se lisää turvallisuutta.”
Pikaviestit auttavat harrastusten organisoimisessa
Nilsson-Helovirran perheessä kaikilla on myös paljon omia WhatsApp-ryhmiä. Patrikilla on lähimpien kavereidensa kanssa ryhmä, jossa jutellaan, sovitaan tapaamisia ja jaetaan kiinnostavia juttuja.
Aktiivisesti partiota harrastavalla Marielilla on jopa kahdeksan erilaista partioharrastukseen liittyvää ryhmää. “Eri tarkoituksiin pitää olla omat kanavansa, ettei asiat mene sekaisin. Yksi kanava voi olla vain tiedon jakoon, toinen lippukunnan johtajille ja kolmas vaikka oman ryhmän lapsille”, Mariel selittää.
“Patrik harrastaa parkouria ja toisinaan iltaharkoista on vanhempien järjestämiä kyytejä kotiin. Niistä on sovittiin aiemmin sähköpostilla, mikä oli tosi hankalaa. Sähköpostiviestistä kun ei edes tule ilmoitusta puhelimeeni. Kun harrastusasiat sovitaan WhatsApp-ryhmässä, asiat sujuvat sukkelammin”, Anne sanoo.
Anne pitää myös aktiivisesti yhteyttä ystäviinsä ja sisaruksiinsa WhatsAppissa. “Joskus saatamme perustaa myös hetkellisiä ryhmiä, jotka toimivat vain tietyn asian järjestämiseksi ja loppuvat sen jälkeen. Hyvä esimerkki oli veljeni ryhmä “sunnuntai”, jossa sovittiin vain yhden sunnuntai-tapaamisen asioita”, Anne kertoo havainnoillistaen hyvin, miten WhatsApp auttaa perheen arjessa ja yhteisten asioiden sopimisessa.
Pikaviestit tuovat uudenlaista läheisyyttä
Pikaviestimien helppous on lisännyt yhteydenpitoa ja asioiden jakamista Nilsson-Helovirran perheessä. Varsinkin kun lapset ovat osan ajasta isänsä kodissa.
Vaikka WhatsAppissa hoidetaan arkisia asioita kuten kauppalistoja ja kotiintuloaikoja, Anne ja lapset kertovat perheen jakavan paljon myös sellaista, josta ei ehkä muuten tulisi niin paljon puhuttua, tai edes tiedettäisi. Annelle puhuminen ja tunteista viestiminen on tärkeää jo työn puolesta ja kotona puhutaankin paljon. Silti tunteistakin voi joskus olla helpompi kertoa pikaviestissä, kun ilmaisumuodot ovat moninaiset.
“WhatsApp on hyvä väline jakaa kokemuksia ja tunteita. Käyn paljon kuuntelemassa musiikkikeikkoja ja lähetän lapsillekin sieltä kuvia, jotka kuvastavat tunnelmaa ja tunnetta, Kuvilla ja viesteillä voi myös hassutella ja hempeillä esimerkiksi silloin, kun olemme erossa”, Anne kuvailee.
WhatsApp auttaa perheen arjessa helpottaen organisointia ja yhteydenpitoa. Perhe ei tietäisi välttämättä niin paljon toistensa harrastuksista ja tekemisistä ilman WhatsAppia. Mariel esimerkiksi on aktiivinen partiolainen ja jakaa perheryhmässä paljon myös paljon partioon liittyviä kuvia
“Saatan lähettää äidille kuvia vaikkapa partioleiriltä, jonka tapahtumista äidillä ei muuten olisi juurikaan tietoa”, Mariel sanoo.
“Sitä on enemmän mukana toistensa arjessa ja kokemuksissa, kun niihin pääsee kiinni kuvien ja videoiden välityksellä”, Anne summaa.
WhatsApp on perheiden suosiossa
Pikaviestimet ovat suosittuja perheiden keskinäisessä kommunikaatiossa: kaksi kolmesta vanhemmasta viestittelee lapsensa kanssa WhatsAppissa vähintään viikoittain ja joka toinen WhatsAppin käyttäjä lähettää kuvaviestin päivittäin. 24 prosenttia 15–17-vuotiaista nuorista lähettää äitinsä ja 12 prosenttia isänsä kanssa pikaviestejä päivittäin.
Ryhmät ovat keskeinen osa WhatsAppin käyttöä. Ylivoimainen enemmistö palvelun käyttäjistä kuuluu johonkin ryhmään. WhatsApp-ryhmien jäsenet löytyvät tavallisimmin perhepiiristä.
Elisan teettämän tutkimuksen mukaan joka viides nuori ei kuitenkaan juttele vanhempiensa kanssa edes kymmentä minuuttia viikossa yhtäjaksoisesti. Vanhemmista etääntyminen moninkertaistaa nuoren riskin tuntea itsensä onnettomaksi. Yhdessä tekeminen suojaa nuorta myös aikuisuuden kynnyksellä.
Lähteet:
Näin Suomi kommunikoi -tutkimus tehtiin toukokuussa 2017. Elisan Prior Konsultoinnilla teettämään kyselytutkimukseen vastasi 1 316 suomalaista 15–75-vuotiaista älypuhelimen käyttäjää.
Pidetään yhtä -tutkimus pureutuu nuorten ajankäyttöön, hyvinvointiin ja sosiaalisen median vaikutuksiin vanhempien ja lasten välisessä kanssakäymisessä. Tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Elisan toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15−17-vuotiaita nuoria ja 708 vuosina 1999−2005 syntyneiden nuorten vanhempia. Tutkimukseen vastanneet vanhemmat eivät olleet tutkimukseen vastanneiden nuorten vanhempia.
Lisää luettavaa aiheesta
Lue lisää WhatsApp-viesteistä perheiden yhteydenpidossa.
Tiedä ainakin tämä lasten ja nuorten WhatsApp-ryhmistä.
Lapsi netissä, muista nämä asiat.
Pidetään yhtä on Elisan yhteiskunnallinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta.
Digitaalisuus on tullut arkeen jäädäkseen, ja sosiaalisen median rooli nuorten elämässä alleviivaa erityisesti murrosiässä sukupolvien välistä eroa. On kuitenkin asioita, joita teknologia ei voi korvata. Nuoret haluavat aikuisilta edelleen ihan tavallisia asioita, kuten olla vaan ja jutella. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä, miten pidämme yhteyttä ja yhtä, kunhan pidämme. Asiantuntijakumppanimme tässä hankkeessa on Aseman Lapset ry.
Kaikki artikkelit