WhatsApp vahvistaa isovanhempien ja lasten yhteydenpitoa

WhatsAppista on tullut perheiden suosima pikaviestin. Pikaviestit yhdistävät sukupolvet, ja tuoreen tutkimuksen mukaan ne ovatkin nykyään luonteva osa isovanhempien ja lastenlasten välistä yhteyttä.

Teksti: Krista Ahola ja Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta

Yhdeksänvuotias Alvar Kokkonen on juuri kuvannut kännykällään pienen videonpätkän kesäkerhon retkestä Kansallismuseoon. Videolla vilahtaa muun muassa kyltti jääkauden tapahtumista. Hän lähettää videon WhatsAppin välityksellä Tampereella asuvalle mummolleen.

”Alvar käyttää WhatsAppia monipuolisemmin kuin minä. Hän tutkii sitä ja löytää koko ajan uusia ominaisuuksia. Hän voi muokata esimerkiksi kuvia ja piirtää niiden päälle, ja lähettää ne sitten perheelle tai kavereilleen”, Alvarin äiti Sanna Aalto kertoo.

Alvar alkoi käyttää WhatsAppia käytännössä heti, kun oli saanut ensimmäisen kosketusnäytöllisen puhelimensa ekaluokkalaisena. Hän osasi lukea ja kirjoittaa jo koulun aloittaessaan.

”Alkuun kirjoitimme Alvarille viestejä hyvin selkeästi. Käytimme sanoja, joita lapsen oli helppo lukea. Alvar harjaantui kuitenkin nopeasti viestien kirjoittamiseen ja lukemiseen”, Sanna muistelee.

Sanna itse kirjoittaa perheen WhatsAppiin eniten viestejä, joilla hän esimerkiksi koordinoi menoja tai sopii lapsen kanssa, milloin pitää tulla pihalta kotiin.

”Alvar puolestaan lähettää minulle viestejä kaikenlaisista aiheista − myös ääniviestejä, kuten että ’lainasin kirjastoautosta uuden kirjan'”.


Perheryhmä syntyi arjen tarpeisiin

Aalto-Kokkosen perheen oma WhatsApp-ryhmä syntyi arjen tarpeisiin. Ryhmän nimen, ”Perhe on paras”, keksi Alvar. Ryhmässä vaihdetaan perheen kesken viestejä käytännön asioista ja lähetellään kaipausviestejä silloin, kun ollaan eri osoitteissa.

”Voin saada ihania rakkausviestejä lapselta joskus kesken työpäivänkin”, Sanna kertoo.

Ryhmät ovat WhatsAppille keskeinen ja suosittu ominaisuus. Elisan Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksen mukaan palvelua käyttävistä suomalaisista jopa 80 prosenttia kuuluu johonkin WhatsApp-ryhmään. Neljä viidestä kuuluu myös vähintään kahteen ryhmään, jotka ovat viikoittain aktiivisia. Eniten ryhmiin kuuluvat tutkimuksen mukaan nuoret.

Sannan perheen muodostaman perheryhmän kaltaiset keskusteluryhmät ovat suomalaisperheille yhä tavallisempi tapa kommunikoida WhatsAppissa keskenään. Sannan perheessä ryhmään kuuluu jäseniä perheen kolmesta eri sukupolvesta. Tutkimuksen mukaan WhatsAppista onkin tullut vakiintunut pikaviestin perheiden ja sukulaisten kesken. Joka seitsemännessä suomalaisperheessä onkin kolme sukupolvea ylittävä ryhmä.

Isoäidit ovat aktiivisia WhatsAppissa

Alvarin ja pikkuveli Voiton isoäiti Riitta Janhunen asuu Tampereella ja on myös aktiivinen WhatsAppin käyttäjä. Sannan mukaan mummoa ei ole tarvinnut houkutella WhatsAppiin, vaan tämä huomasi itse nopeasti, miten näppärästi sillä pitää yhteyttä sukuun. Alvar ja mummo viestittelevätkin paljon myös keskenään, eikä äiti ole tällöin mukana keskusteluissa.

Alvarin pikkuveli Voitto osaa jo käyttää WhatsAppia.

”Alvar lähettää minulle usein vitsikuvia, joita hän on itse muokannut. Hän on esimerkiksi voinut muuttaa itsensä 80-vuotiaaksi ukkeliksi”, Riitta kertoo.

Keväällä mummo puolestaan lähetti Alvarille videon avantouinniltaan. ”Tylsää”, Alvar oli siihen kommentoinut. Poika oli kuulemma nähnyt juuri paljon jännittävämpiä sukeltamisvideoita. Yhteydenpito on usein tällaista kevyttä ja hauskaa viestittelyä, ja joskus kysellään ja kerrotaan ihan tavallisia kuulumisia. Välillä saattaa tulla vaikka kuva Alvarista ja pikkuveli-Voitosta yhdessä.

”Välillä tulee myös vitsejä, joiden sisältö jää mysteeriksi. Usein tärkeämpää kuin se varsinainen sisältö on, että ollaan ylipäänsä yhteydessä”, Riitta Janhunen kertoo.

Sanna saa lasten isoäidiltä kuvaviestejä erityisesti silloin, kun lapset ovat Tampereella mummolassa.

”On mukava nähdä kuvien välityksellä, mitä siellä milloinkin puuhaillaan. Kuvat kertovat siitä, että heillä on mukavaa ja he viihtyvät”, Sanna kertoo.

Perheen ja suvun keskeiset ryhmät korostuvat eniten vanhimmissa ikäryhmissä, mutta alle 26-vuotiaiden ryhmässä perheryhmiin kuulutaan eniten. Alle 40-vuotiaat ovat tavallisimmin samassa WhatsApp-ryhmässä sisarusten ja äidin kanssa, yli 40-vuotiaat käyttäjät omien lastensa kanssa.

WhatsApp ei ole suosittu ainoastaan yhteydenpidossa pieniin lapsiin, vaan myös aikuistuneet lapset pitävät tutkimuksen mukaan aktiivisesti yhteyttä vanhempiinsa WhatsAppilla. Alle nelikymppiset viestivät perheestä eniten äidilleen, vanhempien käyttäjien kohdalla ero pienenee.

Viestittely vahvistaa läheisyyttä

Sanna Aalto uskoo, että pikaviestien käyttö on lähentänyt perheen kolmea sukupolvea.

”Sitä kautta tulee lähetettyä paljon kuvia ja viestejä. Yhteyttä pidetään tiiviimmin, koska WhatsAppilla on niin paljon helpompaa ja monipuolisempaa viestiä kuin perinteisesti soittamalla”, Sanna sanoo.

Isoäidit ovat Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksen mukaan osoittautuneet erityisen aktiivisiksi WhatsAppin käyttäjiksi silloin, kun he pitävät yhteyttä lapsenlapsiinsa. 14 prosenttia heistä viestii jopa päivittäin ja 47 prosenttia vähintään kerran viikossa lapsenlapsiensa kanssa, kun isoisistä viestii viikoittain vain noin neljännes. Tutkimus paljastaa, että tiiviisti viestejä lähettävät isovanhemmat kokevat suhteen lapsenlapsiinsa läheisemmäksi kuin muut. Ilmiö tulee erityisen voimakkaasti esille isoäideillä.

Riitta Janhunen tunnistaa ilmiön. Myös hänen viestittelynsä lapsenlapsen kanssa on usein viikoittaista ja yhteydenpidon kannalta tärkeää. Riitalle itselleen WhatsApp on yksi viestintäväline muiden joukossa, mutta sen etu on nopea ja helppo yhteydenpito.
”Myös sillä on merkitystä, että Alvarin mielestä WhatsAppia on niin hauska käyttää ja hän on siinä niin aktiivinen. Sen takia juuri sitä tulee käytettyä usein yhteydenpitovälineenä meidänkin välillämme, Riitta kertoo.

Elisan Prior Konsultoinnilla teettämä Suomi kommunikoi -tutkimus tehtiin toukokuussa 2017. Kyselytutkimukseen vastasi 1 316 suomalaista 15–75-vuotiaista älypuhelimen käyttäjää.