Langattoman verkon (WLAN/ WiFi) käyttö ja ongelmatilanteet

1. Katso langattoman verkon nimi (SSID*) ja salasana (WLAN/WiFi salausavain/key) modeemin tai reitittimen pohjassa olevasta tarrasta ja ota tiedot itsellesi ylös.
2. Etsi langattoman verkon nimeä vastaava verkko laitteesi (tietokone, puhelin tai tabletti) langattomien yhteyksien luettelosta ja valitse "Yhdistä". Suosittelemme käyttämään 5 GHz:n langatonta verkkoa (katso tästä miksi). Modeemin/reitittimen luoman 5 GHz:n verkon erotat verkon nimessä olevasta päätteestä 5G.
3. Seuraavaksi laitteesi pyytää verkon salasanaa, joka on modeemin/reitittimen tarrassa tai käyttöoppaassa mainittu salasana (yleensä salasana, avain tai key, jonka edessä on lyhenne WEP, WPA tai WPA2**).
4. Kun oikea salasana on syötetty, laitteesi yhdistyy langattomaan lähiverkkoon.

*) SSID eli verkkotunnus on langattoman verkon nimi, jolla verkon löytää tietokoneilla ja mobiililaitteilla.
**) WEP, WPA, WPA2 eli langattoman verkon salaustekniikat. Yleensä asetukset ovat päätelaitteissa valmiina. Jos valitset salaustapaa, suositeltava vaihtoehto on WPA2.

Langaton verkko on yksi tapa yhdistää laitteita Elisan laajakaistaverkkoon. Se ei ole osa Elisan toimittamaa laajakaistayhteyttä, vaan kuuluu asiakkaan omaan sisäverkkoon.

Pienempi 2,4 GHz:n taajuus ruuhkautuu helposti tiheästi asutuilla alueilla tai esimerkiksi kerrostalossa. Laitteet kannattaakin yhdistää ruuhkattomampaan, ja selvästi paremman yhteyden mahdollistavaan, 5 GHz:n langattomaan verkkoon.

5 Ghz langattomalla verkolla saat paremmat nopeudet yhteydellesi, mutta verkon kuuluvuus on heikompi, kuin 2,4 Ghz verkossa. Jos asuntosi on suuri tai käyttöpaikan ja modeemin välillä on useampi este, eikä langaton verkko toimi kunnolla 5 Ghz verkolla, kannattaa kokeilla toimivuutta myös 2,4 Ghz verkossa pidemmän kantaman vuoksi. Lyhyemmillä matkoilla kannattaa aina käyttää 5 Ghz taajuutta.

Valitse modeemille keskeinen paikka langatonta verkkoa käyttäviin laitteisiin nähden. Vältä väliin jääviä seiniä, esteitä ja häiriöitä aiheuttavia laitteita.

Modeemia ei kannata koskaan sijoittaa pöydän tai sängyn alle, vaan mahdollisimman keskeiselle ja avoimelle paikalle.

Myös erilaiset esteet asunnossa voivat heikentää langattoman verkon signaalia. Pahimpia signaalin heikentäjiä ovat mm. metalli ja betoni. Lisäksi esimerkiksi modeemin lähelle sijoitettu digiboksi voi aiheuttaa häiriötä langattomaan verkkoon.

Jos talossasi on useita eri kerroksia tai talosi on iso ja nettiä halutaan käyttää kaikissa sen huoneissa ilman huolta ongelmista, tutustu langatonta verkkoa tukeviin lisälaitteisiin tai tilaa kotiverkkoasiantuntija avuksesi.

Jos modeemi on ollut yhtäjaksoisesti päällä useita viikkoja tai kuukausia, on mahdollista, että modeemi alkaa jumittamaan ja langaton yhteys on tämän vuoksi hidas tai pätkii. Jumittaminen johtuu yleensä modeemin muistin loppumisesta.

Käynnistä modeemi uudelleen ottamalla laitteesta virtajohto irti n. 10 sekunnin ajaksi, kytke johto sen jälkeen takaisin ja käynnistä modeemi uudelleen.

Varmista, että modeemi on sammuksissa tarpeeksi pitkään (muutama sekunti ei riitä), jotta jännite ehtii varmasti poistumaan laitteesta. Jos modeemi on jumissa ja virrat käytetään laitteesta pois ainoastaan pikaisesti, modeemi pysyy jännitteen vuoksi osittain käynnissä eikä jumitus tällöin poistu.

Elisan modeemeissa WLAN-kanava on oletuksena automaattisella, eli modeemi vaihtaa kanavaa koko ajan sille taajuudelle, joka on ruuhkattomin.

Kanavan ruuhkaisuutta voi aiheuttaa mm. naapurissa olevat muut WLAN-modeemit tai -reitittimet. Mikäli langattoman verkon kanavaksi on määritetty esimerkiksi 6 ja naapureiden langattoman verkon kanavaksi on määritetty kanavat 5-7 väliltä, toimivat ne saman taajuusalueen sisällä ja langaton verkko voi ruuhkautua ja netti toimia hitaasti.  

• Kaikki langatonta verkkoa käyttävät laitteet (tietokoneet, tabletit, puhelimet) eivät välttämättä osaa käsitellä automaattista kanavaa oikein, joten ensimmäisenä toimenpiteenä kannattaa kokeilla pakottaa WLAN-kanava jollekin tietylle kanavalle, esim. kanavalle 11, joka on häiriösietoisin johtuen korkeammasta taajuudesta.
• Jos kanava 11 ei poista yhteyden pätkimistä, kokeile järjestelmällisesti seuraavaksi kanavaa 10, sen jälkeen kanavaa 9 jne, itsellesi parhaiten toimivan kanavan löytämiseksi. Yleensä parhaiten toimivia WLAN-kanavia ovat kanavat 1, 6 ja 11.

Ohjeet Kotiboksi-modeemien WLAN-asetusten muuttamiseen löydät modeemien ohjeista.

• Klikkaa käytössäsi olevan modeemin kuvaa ja valitse sen jälkeen laitteen omalta sivulta kohta WLAN-asetukset tai Langattoman verkon asennus.
• Useimpien Elisan Kotiboksi-modeemien asetuksia voit hallita OmaElisan kautta:
  Valitse vasemmalta valikosta Elisa Viihde tai Kiinteä Laajakaista > Langaton verkko > Langattoman verkon kanava ja valitse haluttu kanava. Lopuksi klikkaa Tallenna.

​

Ohjeet muiden modeemien WLAN-asetusten muuttamiseen löydät laitteen mukana tulleesta käyttöoppaasta tai laitevalmistajan sivuilta.

Mikäli WLAN-kanavan vaihtamisesta ei ole apua, kokeile vaihtaa langattoman verkon salaustyyppiä. Elisa Kotiboksi -modeemi on oletuksena WPA2-salauksella. Osa vanhoista laitteista ei välttämättä tue WPA2-salausta, joten ongelmatilanteissa voit kokeilla WPA + WPA2 -salausta. 

WPA- tai WEP-salauksen käyttämistä ei nykypäivänä enää suositella sen heikon suojaustason vuoksi.

Useimpien Elisan Kotiboksi-modeemien asetuksia voit hallita OmaElisan kautta:
Valitse vasemmalta valikosta Elisa Viihde tai Kiinteä Laajakaista > Langaton verkko > Salausmenetelmä (kuva alla) ja valitse Tallenna.

WLAN-yhteyden pätkiminen voi johtua myös siitä, että modeemi ottaa muista laitteista häiriötä. Tämä voi aiheutua esim. siitä, että modeemi on sijoitettu liian lähelle Elisa Viihteen digiboksia tai muuta elektroniikkalaitetta, kuten DVD-soitinta tai kotiteatterivahvistinta. Kokeile tällöin siirtää laitteita kauemmaksi toisistaan ja seuraa, poistuuko häiriö.

Ongelmia WLAN-yhteyteen voi aiheuttaa myös tietokoneen WLAN-sovittimen käytössä olevat liian vanhat ajurit. Windows Update -päivitystoiminnon kautta saattaa asentua useita vuosiakin vanhat ajurit, jolloin WLAN-sovitin ei välttämättä osaa keskustella modeemin kanssa oikein.

Tarkista WLAN-sovittimesi ajurit Windowsin laitehallinnasta ja varmista sen jälkeen WLAN-sovittimesi laitevalmistajan sivuilta, että käytössäsi on varmasti uusimmat WLAN-sovittimellesi tarjolla olevat ajurit. Jos ei ole, lataa uudet ajurit laitevalmistajan sivuilta ja asenna ne käyttöösi. Asiantuntija-apua WLAN-ajureiden asennukseen saat myös Elisa Omagurulta.

Useimmiten pätkivän ja hitaasti toimivan nettiyhteyden aiheuttaa langattoman verkon heikko signaali. Jos kotonasi langattoman verkon kuuluvuus ei riitä jokaiseen huoneeseen hyvin, on siihen helppo ratkaisu. Verkkokaupastamme löytyvät WLAN-vahvistimet vahvistavat verkkoa erittäin paljon. WLAN-vahvistin takaa toimivuuden kaikkialla kodissasi.

WLAN-verkon kuuluvuus (kuinka pitkälle signaali yltää WLAN-modeemista tietokoneelle) riippuu mm. talon rakenteista, huonekaluista, kotijakamosta ym. esteistä. Esim. paksu kivi- tai tiiliseinä saattaa estää signaalin siirtymisen huoneiden välillä.

Langattoman verkon kuuluvuus on sisätiloissa noin 30-50 metriä, mutta edellä mainitut seikat saattavat lyhentää matkaa huomattavasti. Ulkotiloissa kuuluvuus saattaa olla jopa 300 metriä, mikäli maasto on tasainen, eikä matkalla ole esteitä.

Tämän vuoksi langaton reititin/modeemi kannattaa sijoittaa huoneistossa mahdollisimman esteettömälle paikalle signaalin kulkua ajatellen.

WLAN-laitteille on tarkkaan määritetyt standardit, jonka pitäisi taata kaikkien laitteiden yhteensopivuus keskenään, jolloin kaikkien laitteiden pitäisi osata keskustella keskenään asetusten määritysten jälkeen. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan joissakin tilanteissa langaton yhteys ei muodostu kahden eri laitteen välille, vaikka yhteyttä on kokeiltu vaihtelevilla asetuksilla.

Tällaisessa tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin odottaa uusia päivityksiä modeemiin tai tietokoneen ajureihin tai vaihtaa laite toiseen.

Suurimmassa osassa modeemeista langattoman verkon teoreettinen maksiminopeus on 300 Mbit/s. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen luku, joka on saavutettu laboratoriotesteissä, parhaalla mahdollisella pakettikoolla ja yksisuuntaisella liikenteellä. Käytännössä pakettikoko vaihtelee ja liikenne on aina kaksisuuntaista, joten todellinen maksimi on noin 120 Mbit/s.

Lisäksi kun käyttämäsi langattoman verkon alueella on muitakin langattomia verkkoja, ei voida käyttää täyttä kaistanleveyttä, vaan nopeus on korkeintaan 60 Mbit/s. Mikäli käytössäsi on edullisempi tietokone, jossa on vain yhden antennin vastaanotin, saattaakin nopeus olla vain 30 Mbit/s. 30 tai 60 Mbit/s on melko normaali langattoman verkon nopeus kaupunkialueella.