Älylaitesovellusten kehittäjät tuntevat ihmisaivojen toiminnan. Siksi some ei tykitä koko ajan parhaita videoita vaan tarjoaa aivoillemme yllätyksiä, tietää psykologi ja aivoasiantuntija Mona Moisala.
Teksti: Laura Pörsti
Mihin kaikkeen älylaitteiden käyttö vaikuttaa aivoissamme?
”Riippuu siitä, mitä älylaitteella teemme. Somen käyttö aktivoi tunteiden käsittelyyn liittyviä aivoalueita ja sovellukset ylipäätään on kehitetty vetämään puoleensa tarkkaavaisuuttamme. Tietokonepeli voi puolestaan vaikuttaa siihen aivoalueeseen, joka vastaa avaruudellisesta hahmottamiskyvystä.”
Miten aivomme ovat sopeutuneet nykyiseen informaatiotulvaan?
”Aivomme ovat samankaltaiset kuin 10 000 vuotta sitten. Niitä ei ole suunniteltu nykyiseen ympäristöön, joka tarjoaa koko ajan paljon virikkeitä. Puhutaan hyperstimuluksista, jotka perustuvat todellisiin asioihin mutta ovat niistä värikkäämpiä ja nopeampia versioita. Hyvä esimerkki on somekuvat, jotka ovat aina tosielämää vähän näyttävämpiä ja hienompia.
Aivoille on kuluttavaa ottaa koko ajan vastaan paljon tietoa. Ne tarvitsevat vastapainoksi lepoa ärsykevirralta.”
Kun katson somessa lyhytvideoita, mitä aivoissani tapahtuu?
”Aivoissa on monimutkainen mielihyvään liittyvä järjestelmä. Usein puhutaan dopamiinista mielihyvähormonina, mutta oikeasti dopamiini lisää meidän motivaatiota ja kiinnostusta jotakin asiaa kohtaan. Sitä ei erity, jos saamme miellyttäviä kokemuksia ennustettavaan tahtiin. Aivot tottuvat tähän ja tylsistyvät.
Siksi peleissä ja somessa jännittävä sisältö tulee satunnaisesti ja yllättäen. Somekanavien algoritmi hyödyntää tätä: se tarjoaa ensin yhdeksän videota, jotka eivät ole superkiinnostavia, ja sitten kymmenennen, joka onkin tosi hauska ja viraali. Se saa meidät koukuttumaan.”
Mitä seurauksia on sillä, että vietämme useita tunteja päivässä sosiaalisen median parissa?
”Kaikki, mitä teemme, muokkaa aivojamme. Aivot tottuvat nopeatempoiseen viihteeseen, jos niille syötetään sitä koko ajan. Seurauksena on vaikeampi tehdä jotakin pitkäjänteisyyttä vaativaa, kuten lukea kirjaa. Tämä johtuu harjoituksen puutteesta.”
Onko vaikutus erilainen lapsilla ja nuorilla?
”Lasten aivot ovat erityisen muovautuvaiset ja herkät sille, miten niitä käytetään. Keskittymiskyky ei synny itsestään taustalla. Aivoja pitää altistaa keskittymistä vaativille asioille, jotta keskittymiskyky kehittyy täyteen potentiaaliinsa.”
Mitä voi pahimmillaan seurata, jos lapset ja nuoret käyttävät jatkuvasti liikaa älylaitteita?
”Pahimmat uhkakuvat ovat jo toteutuneet: liika älylaitteiden käyttö on aiheuttanut mielenterveysongelmia, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia ja heikentänyt keskittymiskykyä ja oppimistuloksia.
Nyt menemme parempaan suuntaan. Vanhemmat ovat valveutuneita ja pyrkivät lykkäämään lapsen ensimmäisen puhelimen hankkimista. Lisäksi asiaan on puututtu lainsäädännön tasolla. Somelle ajetaan korkeampaa ikärajaa ja Euroopan unionissa on jo säädetty siitä, millaisia mekanismeja yritykset saavat sisällyttää lapsille suunnattuun someen.”
Miten sosiaalista mediaa pitäisi muuttaa, että se olisi aivoillemme hellempi?
”Esimerkiksi TikTokissa tulee nykyään uusi video automaattisesti – puhelimeen ei tarvitse edes koskea. Jos tämä autoplay-toiminto saataisiin kiellettyä alaikäisiltä, sillä voisi olla iso vaikutus. Autoplay vaikeuttaa moninkertaisesti videoiden katsomisen lopettamista.
Käyttäjän pitäisi myös voida valita, onko hänen seuraamassaan sisällössä algoritmi päällä. Jos sen laittaa pois, näkee vaikkapa uusinta eikä mahdollisimman addiktoivaksi räätälöityä sisältöä. Tähän on jo tartuttu Euroopan unionin lainsäädännössä.”
Mikä on ensimmäinen askel parantaa omaa digihyvinvointia?
”Mieti, mikä on sinulle haitallista älylaitteen käyttöä arjessa. Aloita pienestä muutoksesta. Jos vaikka somettaminen iltaisin jättää ylikierroksille, laita puhelin sivuun puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos käsi hakeutuu kännykälle aina tylsänä hetkenä, päätä tietoisesti siedättää aivojasi tylsyydelle ja jätä puhelin kauppajonossa taskuun.
Kun huomaat, että pienestä muutoksesta on tullut rutiini, voit ottaa tavoitteeksi vaikkapa lukea vähän kirjaa ilman kännykkää tai käydä kävelyllä ilman älylaitetta.”
Miten lasten ruutuaikaa saisi vähennettyä tai parannettua?
”Vanhempien oma esimerkki siitä, milloin ja miten älylaitetta käytetään, on vaikuttava. Siihen kiinnittää huomiota jo pikkulapsi, jolla ei vielä ole omia laitteita käytössä.
Pienen lapsen ruutuaikaa on tärkeä rajata. Tämä on aikuisen tehtävä, koska älylaitteiden sisällöt ovat niin koukuttavia, ettei lapsen itsesäätely siihen riitä.
Isompien lasten kanssa kannattaa keskustella siitä, miten somealustat, pelit ja vaikuttajamarkkinointi toimivat ja miksi ne koukuttavat. Voi miettiä yhdessä sitä, millaisia tunteita ne aiheuttavat ja mitkä ovat perheen pelisäännöt älylaitteiden kanssa.
Älylaitteissa on paljon myös hyvää. Tasapainon vain pitää olla kunnossa. Rajaamisen idea on taata, että päivään mahtuu muitakin asioita.”
Lue myös:
Näin saat pidettyä taukoa somesta
Onko lapsi liikaa laitteilla? Ruutuaika haltuun näillä vinkeillä
Kaikki artikkelit