Älypuhelimella jokainen voi tehdä suoraa videolähetystä nettiin. Suomessa lapset ja nuoret ovat ottaneet striimaussovellukset haltuun. Mitä vanhempien pitää tietää striimauksesta?
Teksti: Elina Jäntti Kuva: iStock
Livestriimaus eli suorat videolähetykset netissä ovat yksi vuoden 2016 isoimmin kasvavista ilmiöistä verkossa. Omalla älypuhelimella voi videoida elämäänsä suorana lähetyksenä nettiin tai seurata muiden puuhia livenä hyvin helposti. Nuorten keskuudessa suosituimpia suoratoistopalveluita on tällä hetkellä Periscope, jota on maailmalla ladattu yli 10 miljoonaa kertaa. Periscopessa voi lähettää, katsella ja kommentoida livevideoita eri puolilta maailmaa.
“Suomessa Periscopella on nyt arviolta muutama kymmenen tuhatta käyttäjää, ja suurin osa heistä on alle 30-vuotiaita. Livelähetystä tekee vain murto-osa, muutamasta sadasta pariin tuhanteen käyttäjää. Käyttäjämäärät tulevat kuitenkin nousemaan räjähdysmäisesti”, arvioi mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.
Moni nuori striimaa suositussa Snapchat-sovelluksessa, jossa livevideota voi lähettää rajatummalle seuraajaporukalle. Muita striimaussovelluksia ovat Meerkat ja Bambuser. Myös Youtubessa ja Facebookissa voi nykyään tehdä livelähetystä. Periscopen ja Snapchatin nousua selittää helppo käyttöliittymä älypuhelimissa.
Vanhempien ja opettajien kannattaa tutustua ilmiöön. Tiedä ainakin nämä:
1. Valtaosa käyttäjistä katsoo ja kommentoi, vain pieni osa striimaa itse
Valtaosa nuorista käyttäjistä katselee ja kommentoi muiden tuotoksia. Vain pieni osa tekee itse sisältöjä.
Livevideoiden sisältö eri palveluissa vaihtelee. Periscopessa on tyypillisesti lähetyksiä arjesta: koulusta, harrastuksista tai kotoa. Pelaajien suosimassa Twitch-palvelussa, jossa livestriimausta on tehty jo pitkään, videoidaan omaa nettipelaamista ja jutellaan samalla toisten nettipelaajien kanssa.
2. Striimaukset ovat nähtävillä määräajan
Striimaus on helppoa: kun sovelluksen lataa puhelimeen, oman lähetyksen saa päälle vain muutamalla puhelimen hipaisulla. Kamerana toimii puhelimen selfie-kamera.
Sovellusten asetuksista voi yleensä säätää, näkyvätkö lähetykset vain livenä vai jäävätkö ne näkyviin tietyksi ajaksi. Periscopessa lähetyksiä voi katsella jälkikäteen 24 tuntia, jonka jälkeen videot poistuvat.
Kirjautuessa sovelluksiin määritellään yleensä oma nimi, käyttäjänimi ja valokuva, jotka näkyvät muille käyttäjille. Jos ei halua omaa nimeään näkyviin, kannattaa keksiä nimimerkki.
3. Tutustu striimaukseen ja keskustele lapsen kanssa
Useiden sovellusten, kuten Twitterin omistaman Periscopen, suositusikäraja on 13 vuotta, mutta käytännössä sitä ei valvota. Nuorimpien lasten vanhempien vastuulla on arvioida, mitä sovelluksia lapsi on valmis käyttämään. Vanhemman kannattaa tutustua sovelluksiin lataamalla ne omaan puhelimeen ja katsomalla. Kun avaa vaikkapa Periscopen keskellä päivää, zoomaa Suomen kartalle ja valitsee livelähetyksen, voi nähdä koululaisia kuvaamassa suoraa lähetystä oppitunneilla opettajan tietämättä.
Jos sovellusta ei halua ladata omaan puhelimeen, sen ideaan voi tutustua netissä. Esimerkiksi Periscope-lähetyksiä voi katsella nettiselaimella osoitteessa periscope.tv/couchmode.
“Sovellusta voi myös kokeilla yhdessä lapsen kanssa, kysellä lapselta mikä siinä kiinnostaa, ja sopia säännöt sen käyttöön”, suosittelee asiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Pelastakaa Lapset -järjestöstä.
Jos lapsi striimaa Periscopessa, käytännössä kuka tahansa tuntematon henkilö voi katsoa häntä, viestittää hänelle reaaliajassa ja saada selville hänen sijaintipaikkansa.
4. Opeta lapsi säätämään yksityisyysasetuksia
Periscope-sovellus poikkeaa muista sovelluksista siten, että se näyttää livelähetyksen lähetyspaikan katuosoitteen kartalla. Lähtökohtaisesti kaikki lähetykset näkyvät kaikille käyttäjille. Jos lapsi striimaa Periscopessa, käytännössä kuka tahansa tuntematon henkilö voi katsoa häntä, viestittää hänelle reaaliajassa ja saada selville hänen sijaintipaikkansa.
Lapsen kanssa on hyvä keskustella yksityisyyden suojaamisesta eri sovelluksissa ja auttaa häntä tarvittaessa rajaamaan videoiden seuraajia. Livestriimin voi suunnata vain tietyille seuraajille. Voi myös pohtia, tarvitseeko lapsen vielä striimata. Jos lapsi käyttää sovellusta, ennen julkista lähetystä kannattaa ottaa sovelluksen sijaintitieto pois.
5. Kommentoinnin rajoista on syytä keskustella
Periscopesta on kohuttu pitkälti siksi, että palvelussa kommentointi voi olla hyvin asiatonta ja usein alatyylistä. Jos lähetyksen tekijänä on tyttö, “näytä tissit” tai “open chest” -tyyliset yllyttävät kommentit ovat tavallisia.
“Vanhempien on tärkeää keskustella lasten ja nuorten kanssa siitä, mikä on hyvää käytöstä verkossa. Kaikkiin kommentteihin ja pyyntöihin ei ole pakko suostua. Asiattomat tai häiritsevien kommenttien lähettäjät kannattaa Periscopessa estää klikkaamalla kommentoijan kommenttia”, neuvoo yhteisömanageri Netta Vahteri Pelastakaa Lapset -järjestön Lapset ja digitaalinen media -yksiköstä.
Toisia käyttäjiä voi estää lähettämästä viestejä. Toisin kuin esimerkiksi Youtubessa tai monissa muissa some-sovelluksissa, Periscopessa ei-toivottuja käyttäjiä ei voi ilmiantaa. Nina Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että alakoulukäinen on vielä hyvin nuori vastaanottamaan asiattomia pyyntöjä ja kommentteja.
6. Vilautteluun yllyttäminen voi olla rikos
Avoimet striimauspalvelut mahdollistavat monenlaisen ehdottelun ja viestittelyn. Jos aikuinen alkaa ehdotella tai pyytää alle 16-vuotiasta tekemään seksuaalisia tekoja, teko voi täyttää lain mukaan rikoksen tunnusmerkistön. Myös muut lähetystä seuraavat yli 18-vuotiaat henkilöt voivat ikään kuin vahingossa syyllistyä rikokseen seuratessaan alaikäisen seksuaalista toimintaa verkossa. Alaikäisten lasten vanhempien on syytä olla hyvin tietoisia, kenen kanssa lapsi asioitaan jakaa ja millaiselle joukolle hän striimaa.
“Erityisesti 9−12-vuotiaat ovat ikäryhmä, joilla verkkoon liittyvät riskit korostuvat. Parasta vaikeuksien, ongelmien ja jopa rikosten ennaltaehkäisyä on keskustella oman lapsen kanssa erilaisten verkossa toimivien palveluiden käytöstä, niiden hyvistä ja huonoista puolista sekä riskeistä”, linjaa Nina Vaaranen-Valkonen.
7. Kuvaaminen ei ole aina sallittua
Julkisilla paikoilla saa periaatteessa kuvata, mutta esimerkiksi luokkahuone on yksityisempi tila kuin yleinen katualue ja silloin on asiallista pyytää lupa kuvattavilta. Muiden ihmisten kuvaaminen ilman lupaa vaikkapa nolaamis- tai kunnianloukkaustarkoituksissa on laissa kielletty. Kouluissa on kuvattu toisia ilman lupaa, minkä vuoksi opettajien ammattijärjestö OAJ on ehdottanut, että tunneilla kuvaaminen olisi kiellettävä kokonaan.
8. Lähetys voi jäädä elämään nettiin
Lapselle voi kertoa, että livelähetyksen tekemisessä on käytettävä erityistä harkintaa. Mokat voivat jäädä kiertämään nettiin, sillä ulkopuolinen voi ottaa lähetyksestä kuvakaappauksia tai tallentaa lähetystä esimerkiksi toisen puhelimen avulla. Videot voivat aiheuttaa kiusaamista.
“Livestriimaamisen huomattavin ero videoblogaamiseen on, että tubettaja yleensä katsoo videot ennen julkaisua. Livelähetyksissä taas on riski, että harkintakyky pettää, tulee esimerkiksi kuvattua arkaluontoisia juttuja, eikä lähetystä voi jälkikäteen poistaa”, Tommi Tossavainen muistuttaa.
9. Striimaus voi hälventää ennakkoluuloja
Striimauksessa on myös hyviä puolia. Sen avulla erilaiset ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat esitellä arkeaan ja avata toimintaansa. Sovelluksissa on myös potentiaalia opetustyökaluina. Parhaimmillaan livevideot hälventävät ennakkoluuloja ja avartavat maailmaa.
“Esimerkiksi Periscopen kautta voi keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei muuten olisi mahdollista tutustua. Livestriimaus voi myös vähentää yksinäisyyttä, koska sen kautta nuori voi tutustua uusiin ihmisiin, heidän arkeensa ja vaikkapa löytää uusia kavereita”, muistuttaa Netta Vahteri.
Kaikki artikkelit