Kodin langaton verkko ei toimi, mitä tehdä? Selvitimme ongelmien yleisimmät syyt ja ratkaisut. Kodin langattoman verkon pätkimiseen auttaa usein yksinkertainen toimenpide: vaihdetaan boksin paikkaa. Tässä 4 yleisintä syytä wifi-ongelmiin ja helpot keinot korjata ongelmat. Asiakaspalvelumme sivuilta löydät tarvittaessa lisää ohjeita langattoman verkon ongelmiin.
Teksti: Osku Kannisto
1: Langaton verkkolaite on piilotettu kaappiin
Kodin langattoman verkon ongelmien suurin syy on yleensä langattoman tukiaseman tai laajakaistamodeemin väärä paikka. Laitteet sijoitetaan edelleen matalalle pistokkeiden luo lähelle seiniä – aivan kuten on tehty aiemmin lankaverkon modeemeillakin.
Toimi näin:
Langaton tukiasema tulisi sijoittaa kuten sprinkleri tai palohälytin: keskelle kattoa. Tällöin sen signaalit pystyvät esteettömästi tavoittamaan kaikki puhelimet, tabletit ja tietokoneet samassa huoneessa ja muualla asunnossa.
Kattoasennus on epäkäytännöllistä, mutta ota ainakin langaton lähetin pois kaapista tai alahyllyltä. Sijoita se avohyllyn tai pöydän päälle lähelle oviaukkoa niin, että käytettävillä laitteilla on siihen suora näköyhteys.
Jos tämä ei riittävästi paranna tilannetta, on mahdollista hankkia myös toinen tai jopa useampi langaton tukiasema ja sijoittaa ne mahdollisimman suotuisiin paikkoihin.
2: Käytössä on vanha langaton reititin
Kun käytössä on uusia puhelimia, tabletteja ja muita laitteita, myös kodin langattoman reitittimen tai tukiaseman tulee tukea uusia nopeuksia. Uusien laitteiden kanssa ei kannata enää käyttää vanhoja langattomia verkkoja (802.11b- tai 802.11g -tekniikat). Ne ovat auttamattoman hitaita ja häviävät siirtonopeuksissa nopeille liikkuville laajakaistoille. Lue lisää verkkotekniikoista jutun lopusta.
Langattoman verkon nopeutta voi testata puhelimella, tabletilla ja tietokoneella helposti nopeustesti-palvelulla. Nopeustesti löytyy myös OmaElisa-sovelluksesta. Kannattaa huomioida, että yhteyden nopeutta rajoittaa kotiin valitun laajakaistaliittymän maksiminopeus. Tätä ei ole mahdollista ylittää.
Toimi näin:
Päästä vanha laite suosiolla eläkkeelle ja hanki tilalle vähintään 802.11n-tasoinen reititin. Vielä viisaampaa on hankkia 802.11ac-tekniikalla varustettu langaton reititin, jonka kautta kotiverkko pääsee täyteen nopeuteensa. Pro-käyttäjät ottavat käyttöön järeimmän vaihtoehdon eli 802.11ax. Ero vanhojen verkkojen siirtonopeuteen on moninkertainen. Näillä laitteilla pärjää helposti seuraavat viisi vuotta tai pidempään.
3: Verkolla katettava alue on suuri
Isoissa asunnoissa ja varsinkin monikerroksissa taloissa langaton verkko ei yllä joka puolelle kotia.
Toimi näin:
Paras tapa saada toimiva ja koko kodin kattava langaton verkkoyhteys isompaan tai monikerroksiseen asuntoon on asentaa sinne useita laitteita sisältävä mesh-laitepaketti.
Mesh-paketissa on useampi nettiä laajentava lait, joiden avulla luodaan koko asunnon kattava verkko. Mesh-laitteet ohjaavat kodin laitteet automaattisesti vahvimman signaalin tarjoavalle vahvistimelle. Näin eri laitteita ja toimintoja videoiden katselusta pelaamiseen voidaan käyttää yhtäaikaa kodin joka huoneessa ongelmitta.
Mesh-ratkaisuilla kaikki laitteet toimivat kodin joka nurkassa ja tarvittaessa vaikka terassilla. Myöskään paksut kiviseinät eivät torppaa signaalia.
Kun mesh-vahvistimet muodostavat yhden verkon keskenään, kaikkien vahvistimien ei tarvitse olla yhteydessä modeemiin. Vapaampi sijoittelu ja jopa ketjuttaminen mahdollistaa varman ja kattavan netin kotiin.
4: Naapurin verkot häiritsevät
Kerrostalossa ja tiheään asutuissa taajamissa naapuruston langattomat verkot häiritsevät usein toisiaan. Voikin olla, että kodin langaton verkko ei toimi naapureiden verkkojen vuoksi. Suurin ongelma tulee vastaan tilanteissa, joissa verkot käyttävät samoja kanavia eli taajuuksia.
Tee näin:
Oman verkon kanavia voi muuttaa langattoman reitittimen tai tukiaseman asetuksista, ja tästä voi saada selkeää apua siirtonopeuksiin.
Langattoman verkon asetusten muuttaminen vaatii ymmärrystä langattoman reitittimen asetuksista sekä sopivat ohjelmat analysointia varten. Jos langattoman verkon tarkempi toiminta kiinnostaa eikä asetusten muuttaminen pelota, kannattaa kokeilla seuraavia vinkkejä:
Uudemmat kodin langattomat verkot toimivat 5 gigahertsin taajuusalueella vanhojen verkkojen 2,4 gigahertsin taajuuden sijaan. 5 gigahertsin taajuus mahdollistaa suuremmat tiedonsiirtonopeudet mutta signaalin kantavuus talon rakenteiden läpi on vanhaa 2,4 gigahertsin verkkoa huonompi.
Uusissa langattomissa reitittimissä on mahdollista luoda erikseen 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n verkot omille verkkotunnuksilleen (ssid). Kahdella eri taajuuden verkolla voit kokeilla, miten ne käytännössä toimivat ympäri asuntoa.
Langattomien verkkojen skannaukseen tarvitsee tietokoneelle tai mobiililaitteelle asennettavan ohjelman. Yksi erinomainen skanneri on inSSIDer. Sen avulla saa hyvän yleisnäkymän havaituista langattomista verkoista, niiden voimakkuudet ja käytetyt kanavat. Ohjelmaa soveltuu erinomaisesti myös langattoman verkon toimivuuden testaukseen eri puolilla asuntoa. Ohjelman käyttö on täysin laillista.
Millainen langaton verkko sinulla on?
Langattomat verkot toimivat eri nopeuksilla ja tekniikoilla. Vuosien varrella nopeus ja taajuudet ovat muuttuneet. Alla olevasta listasta voit tarkistaa, millä teoreettisella nopeudella ja taajuudella koteihin tarkoitetut langattomat verkot toimivat. Kannattaa tarkistaa, mitä tekniikkaa käytössäsi oleva langaton reititin käyttää ja päivittää se suosiolla uudempaan, jos sen on 802.11g tai hitaampi. Tekniikka on yleensä mainittu laitteen kyljessä. Tässä eri tekniikat pähkinänkuoressa:
- 802.11 nopeus 1-2 Mbps, taajuus 2,4 GHz (näitä ei käytännössä ole enää käytössä)
- 802.11a nopeus 54 Mbps, taajuus 5 GHz (ei kovin yleinen, vanha)
- 802.11b nopeus 11 Mbps, taajuus 2,4 GHz (ensimmäinen kodeissa yleistynyt versio, nyt jo vanhentunut)
- 802.11g nopeus 11 ja 54 Mbps, taajuus 2,4 GHz (käytössä edelleen, yhteensopiva 802.11b-tekniikan kanssa)
- 802.11n nopeus 54 – 600 Mbps, taajuus 2,4 ja 5 GHz (käytännössä kaikki modernit laitteet tukevat tätä tekniikkaa, haastaa jo perinteisen lankaverkon nopeudellaan)
- 802.11ac nopeus 433 – 3000 Mbps, taajuus 5 GHz (tuki löytyy useimmista uusista puhelimista, pärjää käytännössä nopeallekin lankaverkolle)
- 802.11ax nopeus 9.6 – 12 Gbps, taajuus sekä 2.4 että 5 GHz
Artikkeli on julkaistu alun perin 3.5.2016 ja päivitetty marraskuussa 2023
Millainen verkko sopisi juuri sinun kotiisi parhaiten? Ota siitä selvää täällä.
Lue myös:
Kaikki artikkelit