Vauhdikas vakoojajännäri Nyrkki sijoittuu kylmän sodan aikaan ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Lue, millaisia historian tositarinoita sarjan käsikirjoittajat Kirsti ja Katri Manninen löysivät sarjaa tehdessään.
Teksti: Hanna Kangasniemi
“Äitini Kirsti Manninen on todellinen Kekkosen ajan asiantuntija. Hän on itse elänyt 50-lukua ja tuntee ajan tavat ja tarinat”, kertoo kirjailija-käsikirjoittaja Katri Manninen. Hän on käsikirjoittanut Elisa Viihteen uuden alkuperäissarjan, 10-osaisen vakoojatrilleri Nyrkin, yhdessä äitinsä kanssa.
Nyrkki-sarja pureutuu 50-luvun Suomeen, kylmän sodan kiihkeisiin poliittisen vaikuttamisen aikoihin, jolloin keinoja ei kaihdettu. Sarjan keskiössä ovat paitsi aikakauden vallanpitäjät myös fiktiivinen, suomalaisten vakoojien iskuryhmä Nyrkki, joka puolustaa toimillaan Suomen itsenäisyyttä. Sarjassa nähdään tähtinäyttelijöitä, kuten Hannu-Pekka Björkman, Olavi Uusivirta ja Emmi Parviainen.
“Halusimme tehdä menneisyyteen sijoittuvan jännityssarjan. Kirsti on epookkiasiantuntija, jolla on laaja historiantuntemus. Itse halusin tehdä nimenomaan vakoojatrilleriä. Se lajityyppi tuli hyvin tutuksi äitiyslomalla, kun katsoin muun muassa sellaisia sarjoja kuin Isänmaan puolesta (Homeland), Americans tai Honourable Women”, Manninen kertoo.
Kiihkeää vakoilun ja vaikuttamisen aikaa
Käsikirjoittajat käyttivät taustatyössä paitsi Kirsti Mannisen valtavaa aikalaisasiantuntemusta myös lukuisia lähteitä historiikeista elämäkertoihin, päiväkirjoihin, haastatteluihin, asiakirjoihin ja dokumenttielokuviin.
Sarjan tunnetuimmat sivuhenkilöt kiinnittävät tapahtumat historiaan. Sarja sijoittuu kylmän sodan aikaan, jolloin valmisteilla oli vuoden 1956 presidentinvaalit. Tiukkana kisaparina olivat Urho K. Kekkonen ja K.–A. Fagerholm. CIA ja KGB varmistelivat tahoillaan, että heidän suosikkinsa pääsee valtaan. Aikansa julkkisvaikuttaja Tabe Slioor nähdään myös hahmona sarjassa. Lisäksi muita historiallisia henkilöitä ovat presidentinvaalin lopputulokseen vaikuttanut Hertta Kuusinen ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov.
“Supolla ei voinut olla sarjassa vakoojaa, koska se oli tuohon aikaan pelkän tarkkailijan roolissa. Niinpä loimme salaisen iskuryhmä Nyrkin, jota sarjassa vetää Supon apulaispäällikkö. Aikakausi oli hurjaa, kun CIA tuki Fagerholmin ja KGB Kekkosen kampanjaa. Samaan aikaan KGB:n ja CIA:n agentit saattoivat kuitenkin pelata vaikka tennistä keskenään, koska Helsinki oli pieni ja kaikki tunsivat toisensa”, Katri Manninen kertoo.
Päähenkilöihin inspiraatiota tosielämästä
“Sarjan viisi päähenkilöä ovat kaikki fiktiivisiä henkilöitä, mutta heidän henkilökuvansa pohjautuvat tarkkaan taustatyöhön. Kirsti tietää hyvin, miten tuon ajan keskiluokkainen sodassa käynyt mies eli tai millainen tausta ja koulutus tietyntyyppisillä ihmisillä oli”, Katri Manninen kertoo.
“Päähenkilö Helenan (Emmi Parviainen) hahmon esikuva löytyi dokumenttielokuvasta Karen ja Grigori. Se kertoo nuoresta peitevirassa olleesta KGB:n everstistä, jolle syntyi läheinen suhde amerikansuomalaiseen Kareniin. Karen oli Suomessa Fulbright-jatko-opiskelijana, mutta välitti myös tietoja CIA:lle”, Manninen sanoo.
Alaston lähettiläs sai kuriiripostia humalaisilta
Nyrkin perustajan ja Supon apulaisylipäällikkö Yrjö Ylitalon (Hannu-Pekka Björkman) hahmo myötäilee presidentti Kekkosen taustoja.
“Yrjö on sarjassa kuvattu Kekkosen opiskelukaveriksi. Jääkäri, joka on opiskellut poliittista historiaa muttei mennyt mukaan politiikkaan”, Katri Manninen kertoo.
Myös Yrjön vaimon hahmolle on luotu menneisyys, joka olisi voinut olla mahdollinen oikeastikin. Hänen kerrotaan kuolleen sotilaskotisisarten autossa partisaanien hyökkäyksessä, joka on kappale Suomen historiaa.
Muissakin Ylitalon kohtauksissa on hyödynnetty todellisia tapahtumia. Kuten tilanne, jossa Yrjö Ylitalo on amerikkalaisen suurlähettillän kanssa mökillä saunomassa.
“Mökki oli oikeastikin paikassa, jonne kenenkään ulkopuolisen ei olisi pitänyt löytää. Mutta niinpä vaan paikalle soutaa ruuhella kolme humalaista saamelaista sanansaattajaa kirjeen kanssa ilmoittamaan alastomana saunomalla ryhmälle, että suurlähettiläs Jack K. McFallille olisi kiireellinen tehtävä”, Manninen sanoo ja nauraa.
Heroiini koukutti kotirouvia Töölössä
Sodasta oli vielä kovin vähän aikaa 50-luvun puolivälissä. Se näkyy myös Olavi Suomisen (Sampo Sarkola) hahmossa. Hän on urheilu- ja sotasankari, jonka kokemukset heijastuvat persoonaan.
“Olavin vaimo puolestaan elää sellaista kotirouvan elämää, josta on vaiettu. Äitini Kirstin tuttu oli 15-vuotiaana kampaajaharjoittelijana Töölössä ja näki, miten kotirouvilla oli kyynärtaipeet rikki piikityksestä. Siihen aikaan keskiluokan naisistaki osa oli heroiiniaddikteja”, Manninen kertoo.
Yrjön sisarenpojalla Julius Boijella (Olavi Uusivirta) on sarjassa yläluokkainen tausta. Ja hän edustaa aikansa keikarimaista ikiopiskelijaa.
Aune Lyytinen (Katja Küttner) on sarjassa puolestaan karjalaissyntyinen, noin 45-vuotias tavallinen nainen, joka osaa ja tietää enemmän kuin arvaakaan.
“50-luvulla viisikymppinen nainen oli lähes näkymätön ja pystyi siksi tekemään kaikenlaista vakoojana. Aunessa yhdistyvät monenlaiset tosielämän naiset desanteista venäläisagentteihin”, Manninen sanoo.
Positiivisesti hurja nainen Tabe Slioor
Myös tosielämän henkilöt esitetään värikkäästi Nyrkki-sarjassa.
“Tabe Slioor oli oikeassa elämässä positiivisesti hurja nainen, joka ampui aseilla, ajoi rallia, matkusteli maailmalla, omisti mannekiinikoulun ja kuului Kekkosen lähipiiriin. Hän oli 50-luvun puolivälissä ainoa nainen, joka pääsi ilman miestä baareihin. Jos hän eläisi nyt, hän olisi somen supertähti”, Manninen arvioi.
“Kun aikakauslehti Jallu julkaisi aikoinaan Slioorista muistelmajutun, presidentti Kekkonen järjesti koko painoksen takavarikoinnin. Sen jälkeen Supo toimitti Kekkoselle lehtien oikovedokset etukäteen. Näin varmistettiin, ettei niissä kirjoitettu mitään arkaluontoista. Tämä kertoo Slioorin vaikutusvallasta ja siitä, millaista tietoa hänellä oli.”
“Aikakauden vakoilusta ja vakoilijoista Suomessa on julkisuudessa esillä vain jäävuoren huippu. Kaikki muu on vain erilaisia kilpailevia teorioita syistä ja taustoista. Niitä mekin käytimme sarjan käsikirjoituksessa hyväksemme”, Manninen kertoo.
Nyrkki valittiin ainoana suomalaisena sarjana 10 parhaan sarjan joukkoon tv-alan merkittävän MIPTV-konferenssin draamatapahtumaan Cannesiin huhtikuussa 2019.
Lue myös:
Suomalaiset alkuperäissarjat työllistävät kulttuurialaa ja ovat merkittävä vientituote
Milo Snellmanista tuli näyttelijä 5-vuotiaana
Komediasarja Kalifornian kommandossa esiin murtautuu uusi näyttelijäsukupolvi
Kaikki artikkelit