Sopiva ruutuaika mietityttää jo pienten lasten vanhempia. Moni miettii, onko lapsi liikaa laitteilla ja miten ruutuaikaa voisi yrittää rajoittaa? Näillä vinkeillä lapsi oppii hallitsemaan mobiililaitteilla vietettyä aikaa.
Teksti: Elina Jäntti
“Lasten mediankäyttö on lapsiperheissä yksi eniten kiistoja ja vanhempien huolta herättävä asia. Kiistojen ytimessä on usein juuri laitteilla vietetyn ajan määrä”, kertoo mediakasvatuksen asiantuntija Juuso Repo Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Revon mukaan vanhemmat ovat huolissaan lasten mediankäytön määrästä, koska monen mielestä median parissa vietettyyn aikaan kytkeytyvät lähes kaikki lasten ongelmat: niin liikkumattomuus, ylipaino kuin yksinäisyyskin. Tämä siitäkin huolimatta, että vanhemmat tietävät hyvin myös mediankäytön hyödyt ja ilot.
“On vaikea tutkia, aiheuttaako tietty ruutuaika tulevaisuudessa joitakin seurauksia lapselle, joka on nyt alakouluiässä. Nykyaikaista kasvatusta on, että lapsi oppii käyttämään älylaitteita terveellisesti ja kasvaa mediayhteiskunnan jäseneksi. Pelkkä ruutuajan rajoittaminen ja kontrollointi ei siihen enää riitä”, Repo sanoo.
Hyvä tapa rajata lapsen netinkäyttöä on pohtia yhdessä, kuinka netin ja pelien houkutuksia voisi itse oppia hallitsemaan.
Sopikaa arkeen ruutuvapaita hetkiä
Lapsen kanssa olisi hyvä tehdä yhteisiä sopimuksia ajankohdista, jotka ovat ruutuvapaita. Mitä nuoremman kanssa sopimuksia alkaa hahmotella, sen parempi. Eri perheissä toimivat eri sopimukset. Klassinen esimerkki ovat ruokailut, joihin ei oteta kaveriksi kännyköitä tai tabletteja.
Lapsen riittävän unen laadun turvaamiseksi älylaitteiden käyttö olisi hyvä lopettaa tunti tai kaksi ennen nukkumaanmenoa. Kännykät voi kerätä yöksi vaikkapa keittiön kännyparkkiin ja hankkia tilalle perinteiset herätyskellot.
“Joissakin perheissä on sovittu tietyt pelipäivät viikossa, esimerkiksi peliaika on joka toinen päivä, tai tietyt viikonpäivät, jolloin on muun kuin laitteella olemisen aika. Ruutuhetket voi rytmittää myös päivärutiineihin”, Juuso Repo ehdottaa.
Yhteiset sopimukset usein vähentävät ruutuajoista aiheutuvaa kinaa ja vääntöä. Mikäli vanhempi haluaa sopimuksia noudatettavan, Revon mielestä vanhemman on itsekin pohdittava omaa ruutuaikaansa: Onko lapsi liikaa laitteilla, koska on seurannut vanhemman esimerkkiä?
Valitkaa kotiin ja ympäristöön ruutuvapaita tiloja
Voi tehdä hyvää pohtia, mitkä nurkat kotona ovat sellaisia, missä ei käytetä laitteita.
Esimerkiksi vessa, makuuhuone ja ruokapöytä voivat olla paikkoja, jotka ovat ruutuvapaata tilaa.
“Samalla voi pohtia laitteiden käytön ja niihin liittyvän käyttäytymisen opettelemista arjessa. Voidaanko yhdessä esimerkiksi sopia, että jos on harvinaisia vieraita kylässä tai jos ollaan isovanhemmilla käymässä, sillon ei pelata vaan vaikkapa jutellaan yhdessä?” Juuso Repo sanoo.
Auta lasta tunnistamaan liian ruutuajan riskit
Onko lapsi tavallista ärtyneempi tai väsyneempi pitkän pelituokion jälkeen? Jos pohditte yhdessä, mistä ärtymys tai väsymys tuli, kenties lapsi saattaa oivaltaa liiallisen ruutuajan haitat itsekin. Tai jäikö jotain muuta kivaa väliin sen vuoksi, että uppoutui kuin vahingossa tuijottamaan puhelinta?
Ärtymyksen syy voi olla myös pelien tai sovellusten sisäisessä logiikassa. Kun logiikkaa oppii ymmärtämään, lapsi ja aikuinenkin oivaltavat, mikä niissä koukuttaa – ja oppia joskus vastustamaan koukutuksia.
“Kuulostaa ehkä hurjalta, mutta vanhempi ja lapsi voisivat joskus kokeilla hullua ruutupäivää, jolloin vaikka pelattaisiin yhdessä niin kauan kuin jaksetaan. Sitten katsotaan yhdessä, mitä seurauksia sillä on. Ehkä tällainenkin voisi lisätä ymmärrystä niin pelaamisen iloista kuin harmeistakin”, Juuso Repo sanoo.
Kokeile sovelluksia, jotka rajoittavat ruutuaikaa
Myös sovellusten avulla voi oppia hahmottamaan laitteilla vietettyä aikaa. Osa puhelimista ilmoittaa vaikkapa viikottaisen ruutuajan määrän. Tarjolla on myös palveluita, kuten Elisa Tietoturva, joissa ruutuaikaa laitteilla voi rajoittaa tuntimäärän tai kellonajan mukaan.
Rohkaise rangaistusten sijaan
Joskus liian tiukat säännöt voivat jopa lisätä ongelmia. Jos jatkuvasti hokee lapselle, että tunti peliaikaa on liikaa, kannattaa selvittää itselleen, miksi se on liikaa. Jos käyttää rangaistuksena peliajan menettämistä, pelaamisesta ja sen odottamisesta voi tulla lapselle vielä koukuttavampaa.
Lapsi jumittaa helposti tutuissa peleissä ja sovelluksissa, jos hän ei tiedä, mihin muuhun kännykkää voisi käyttää. Nettirajoitusten sijaan lapsi tarvitsee myös rohkaisua median monipuoliseen käyttöön.
Asiantuntija: Juuso Repo, Mediakasvatuksen asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Turvallisesti ruutuaikaa lapsille
Perheen tietokoneille ja mobiililaitteille kokonaisturvaa tarjoava Elisa Tietoturva mahdollistaa myös lasten netinkäyttöön liittyviä yksilöllisiä säätöjä. Sen avulla voi muun muassaasettaa ruutuajan älylaitteen käytöllä: esimerkiksi päivittäisen kokonaiskäyttöajan tai aikarajat, jolloin laitetta ei ole mahdollista käyttää. Haluttuja aikarajoja saa säätää yksilöllisesti esimerkiksi arkipäiville ja viikonlopuille. Lisäksi voit määrittää ikärajat, jotka estävät lasta pääsemästä tietynlaisille sivustoille niiden sisällön perusteella.
Elisa Tietoturvan ominaisuudet perustuvat F-Securen kehittämään SAFE-palveluun, joka sisältää kaiken tarpeellisen virussuojauksesta selaussuojaukseen kaikilla älylaitteilla ja tietokoneilla. Kaikkien ominaisuuksien hallinta sujuu helposti ja kootusti OmaElisa-sovelluksen kautta.
Lataa OmaElisa-sovellus (Android)
Lue lisää:
Mitä mieltä nuoret ovat itse ruutuajasta?
Kaikki artikkelit