Mediataidot ovat nykyajan kansalaistaitoja. Katso, miten niitä voi opetella yhdessä lapsen kanssa.
Teksti: Elina Jäntti
Lapsi viettää paljon aikaa verkossa, mutta tiedätkö mitä hän siellä tekee ja millaisiin asioihin törmää? Lapsen on hyvä oppia arvioimaan verkossa kohtaamiensa sisältöjen luotettavuutta ja paikkansapitävyyttä, sillä sitä voidaan kutsua jo kansalaistaidoiksi.
Myös muita mediataitoja, kuten tiedonhakua ja viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, kannattaa harjoitella. Mediataitoja tarvitaan sekä omien asioiden hoitamiseen että aktiiviseen yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen.
Muiden taitojen lailla myös mediataidot kehittyvät harjoittelemalla. Vanhempi voi treenata niitä yhdessä lapsen kanssa.
1. Tutustukaa erilaisiin medioihin yhdessä
Tietääkö lapsi, mitä medialla tarkoitetaan? Tai mitkä periaatteet eri sisältöjä sitovat? Siinä missä aikuiselle media voi tarkoittaa sanomalehteä tai radiota, lapselle se voi olla Youtube tai Instagram. Tutkimusten mukaan yläkouluikäisen ensisijainen uutiskanava on sosiaalinen media.
Lasten ja nuorten maailmassa ei välttämättä ole itsestään selvää, että esimerkiksi journalismia sitovat tietyt eettiset periaatteet, jotka eroavat mainossisältöjen tekemisestä.
“On tärkeää, että lapset tulevat tutuksi moniäänisen ja luotettavaan tiedonvälitykseen sitoutuneen median kanssa. Myös perinteisiä välineitä, kuten sanomalehteä, on hyvä pitää arjessa mukana”, sanoo mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien liitosta.
Lasten kiinnostuksen kohteista olisi hyvä olla tietoinen, jotta niistä voi keskustella. Myös aikuiset voivat pyytää lapselta mediasisältöihin liittyviä ohjeita tai neuvoja.
Miten tätä voi opetella?
Päiväkoti- ja alakouluikäisen kanssa voi pohtia netin toimintaa esimerkiksi KAVIn Miten internet toimii -kuvakirjan avulla. Eliaksen verkkoseikkailu -animaatio rohkaisee perheitä käyttämään mediaa yhdessä ja kannustaa lasta kertomaan netissä kohtaamistaan asioista aikuiselle.
2. Keskustelkaa, niin kriittinen medialukutaito kehittyy
Kriittisyys tarkoittaa mediakasvatuksessa uteliaisuutta, riittävää kyseenalaistamista, tapaa ajatella asioita eri näkökulmista ja totuudellisuutta, ei negatiivisuutta tai mediavastaisuutta.
“Kriittisyyteen liittyy aktiivinen asenne. Esimerkiksi epäselvän viestin äärellä pitäisi herätä kysymään, ‘onko tämä totta’”, Hanna Romppainen sanoo.
Lapsia ja nuoria on tärkeää kannustaa uteliaaseen asenteeseen. Kotona on hyvä keskustella erilaisista pinnalla olevista ilmiöistä ja haastaa pohtimaan niitä kriittisesti niin, että lapsi ei ole esimerkiksi huhujen tai somekohujen vietävissä.
Kriittisyyteen voi herätellä pelaamalla, lukemalla tai katsomalla nettivideoita lapsen kanssa yhdessä. Samalla voi pohtia asioita, jotka herättävät mielenkiintoa tai mietityttävät lasta.
Miten tätä voi opetella?
Sanomalehtien Liiton Onko tämä totta -verkkomateriaali haastaa yläkouluikäiset pohtimaan muun muassa faktan ja mielipiteen eroa.
3. Suhteuttakaa viestejä muuhun tietoon
Kun tietää perusasiat median toimintaperiaatteista, on helpompi punnita sitä, mihin voi luottaa ja mihin ei. Pelkkien nettiotsikoiden perusteella ei kannata tehdä päätelmiä maailmasta. Eri lähteistä tulevan tiedon laatua kannattaa pohtia – sillä tavoin oppii lähdekriittisyyttä.
“Lapselle on hyvä muistuttaa, että median kertomia asioita on hyvä suhteuttaa aiempaan tietoon tai vaikkapa koulutunneilla opittuun”, toteaa projektipäällikkö Julia Alajärvi Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista.
Miten tätä voi opetella?
Miten iltapäivälehti syntyy -video kertoo, miten uutisia tehdään. Menitkö klikkiin -materiaali antaa pohdittavaa, ja Klikinsäästäjä-verkkosivusto ja Facebook-yhteisö tai -sovellus ilmiantaa verkon harhaanjohtavat otsikot.
4. Opetelkaa tunnistamaan näkökulmia tekemällä
Median viestit ovat aina jonkun tuottama ja valikoima näkemys todellisuudesta. Siinäkin on eroa, onko viesti yksittäisen ihmisen tekemä blogikirjoitus vai journalistisen uutismedian tekemä taustoittava reportaasi. Erilaisia näkökulmia ja kerrontatapoja oppii tunnistamaan hyvin esimerkiksi itse tekemällä.
“Yhteistä mediapuuhaa lasten ja nuorten kanssa voi olla vaikkapa perheen yhteisen matkan tai tavallisten arjen juttujen taltioiminen kuvina ja videoina ja niiden työstäminen valmiiksi kuvakirjaksi tai videoksi. Kun lapsi tietää, miten mediasisällöt tehdään, hän oppii hahmottamaan rakennelmia niiden taustalla”, Julia Alajärvi sanoo.
Miten tätä voi opetella?
Meidän juttu -verkkolehdessä median toimintaa ja journalismin periaatteita saa harjoitella tekemällä itse juttuja. Journalistin ohjeiden tuntemustaan voi kokeilla Millainen toimittaja olisit? -testillä.
Jos elokuvien tekeminen kiinnostaa perheenjäseniä, KAVIn Elokuvapolku-sivulta löytyy valtavasti tietoa ja tehtäviä elokuvista. Media-ajattelun tueksi sopivilla KineMaster- tai iMovie-sovelluksilla voi puolestaan luoda omia tuotantoja.
5. Pohtikaa kommentoinnin rajoja ja sääntöjä
Mediakeskusteluihin osallistuminen on vuorovaikutustaitojen kannalta tärkeää. Kotona on kuitenkin hyvä pohtia kommentoinnin rajoja ja sääntöjä. Vaikka netissä voi esiintyä anonyymisti, perussääntö on, että netissä ei kommentoida mitään sellaista, mitä ei voisi sanoa toiselle kasvotusten. Herjaavista ja loukkaavista kommenteista voi joutua myös lain mukaan vastuuseen. Liian henkilökohtaisia asioita ei kannata kertoa, jos ei voi olla varma, kenen kanssa keskustelee.
Miten tätä voi opetella?
Pelastakaa lapset -järjestön Tunteiden verkko -videoilla pohditaan omien asioiden julkaisemiseen ja nettikäyttäytymiseen liittyviä aiheita. Myös mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikön YouTube-kanavalta löytyy mediakeskusteluihin liittyviä videoita.
Kaikki artikkelit