Osa lapsista tekee Powerpoint-esitelmiä jo ekalla luokalla, toiset eivät osaa liittää tiedostoa sähköpostiin vielä yläasteellakaan. Sillä, miten tietotekniikkaa osaa hyödyntää, on vaikutusta opiskeluun jo peruskoulussa. Mutta onko lapselle opetettava tietokoneen käyttöä ja kuka sen tekee?
Teksti: Hanna Kangasniemi
Lapset hallitsevat hienosti mobiilipelien ja viestisovellusten käytön, mutta hallitsevatko he tietokoneen peruskäytön?
Usein oppiminen tapahtuu koulussa, sillä ohjelmiin on tarkoitus tutustua osana eri oppitunteja jo ala-asteella. Aina tämä ei toteudu.
”On täysin opettajasta ja oppilaitoksesta kiinni, opetellaanko toimisto-ohjelmien ja tietokoneen käyttöä jo esikoulussa vai tulevatko asiat vastaan vasta yläluokilla”, kertoo teknologiatuetun oppimisen ja opetuksen yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopiston Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksiköstä.
Peruskouluissa tietokonetta käytetään paitsi tiedonhankintaan myös tekstinkäsittelyyn ja taulukkolaskentaan. Opetuksessa käytetään lisäksi esitysgrafiikkaan tarkoitettuja ohjelmia sekä sähköpostia ja verkkolevyä.
Onko lapselle opetettava tietokoneen käyttöä kotona ja miksi vanhemman ylipäätään pitäisi kiinnostua siitä, mitä ohjelmia lapsi osaa käytää?
”Kaikki tietotekninen osaaminen vaikuttaa lasten ja nuorten opiskeluvalmiuksiin, koulutusvalintoihin ja urasuunnitelmiin. Sillä on vaikutusta kykyyn hoitaa omia asioita netissä, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kykyyn hyötyä internetin mahdollisuuksista”, sanoo suunnittelija ja tohtorikoulutettava Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta. Hän tutkii suomalaisnuorten digitaalisten teknologioiden käyttötottumuksia ja digiosaamista.
Kaarakaisen mukaan on kansainvälisesti tunnistettu tosiasia, että digitalisoituneissa yhteiskunnissa laitteiden tai internetin saatavuus ei vaikuta digitaaliseen eriarvoistumiseen niin paljon kuin se, miten hyvin yksilöt osaavat hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia.
Tietokoneen peruskäytön ja toimisto-ohjelmien osaamisen tasolla on vaikutusta opiskeluun jo peruskoulussa. Jos ohjelmien osaamisen tai tietokoneen käytön kanssa on ongelmia, siitä kannattaa puhua opettajan kanssa.
Opetteluun kannattaa valita sellainen aihealue, joka kiinnostaa lasta oli se sitten pelimaailma, blogit tai vlogit.
Mitä vanhemman sitten kannattaisi lapselleen opettaa? Kaarakainen painottaa, että jos lasta haluaa auttaa ohjelmien käytössä, tietotekniikkaan on hyvä tutustua yhdessä. Opetteluun kannattaa valita sellainen aihealue, joka kiinnostaa lasta oli se sitten pelimaailma, blogit tai vlogit.
Jos opeteltavat asiat liittyvät lasta luonnostaan motivoivaan maailmaan, mahdollisesti tylsiltä kuulostava sähköpostiohjelman, tietoturvallisuuden, kansioiden luomisen tai tiedostojen lataamisen opettelu kiinnostaa enemmän. Ohjelmiin kannattaa tutusta silloin, kun lasta itseä kiinnostaa. Iällä ei ole niin suurta merkitystä.
Näin autat koululaisen alkuun tietokoneen käytössä
1. Tietoturvaan tutustuminen
Lataa lapsen kanssa yhdessä sovelluksia tai tietokoneohjelmia ja arvioikaa, mitä voi avata, ladata ja asentaa. Erilaisia laitteita käytettäessä puhukaa virustorjunnasta, salasanoista ja vaikkapa langattomien verkkojen turvallisuudesta.
2. Sisällön tuottaminen ja tiedostojen hallinta
Tehkää esimerkiksi syntymäpäiväkutsu yhdessä tekstinkäsittelyohjelmalla tai powerpointilla. Harjoitelkaa erilaisia muotoiluja teksteihin,kuvien lisäämistä esityksiin ja tiedostojen fiksua nimeämistä. Samalla voi opetella kansioiden luomista ja tiedostojen tallentamista oikeisiin kansioihin. Myös pilvipalveluihin kannattaa tutustua yhdessä ja kokeilla, miten esimerkiksi kuvia tallennetaan pilveen.
3. Verkkoviestintä
Käykää sähköpostin käyttö sekä fiksun käyttäytymisen pelisäännöt yhdessä läpi. Miettikää esimerkiksi, miten WhatsAppissa tai sähköpostissa kirjoittaminen eroavat toisistaan. Luokaa yhdessä lapsen oma sähköpostitili, josta lähetetään esimerkiksi se yhdessä tehty syntymäpäiväkutsu tai vaikka valokuvia isovanhemmille liitteenä.
Vinkkejä antoivat kasvatustieteen tohtori Jari Laru Oulun yliopistosta ja tohtorikoulutettava Meri-Tuulia Kaarakainen Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskuksesta.
Lue myös: