Älykello kannustaa eläkeläisiä terveyden ylläpitoon ja voi pelastaa jopa hengen

Älykellot ja -sormukset kiinnostavat yhä enemmän myös ikääntyviä. Niiden avulla voi seurata ja kohentaa terveyttään. Oikein käytettynä älykello voi pelastaa jopa hengen.

Hanna Kangasniemi

Helsinkiläisessä rantakahvilassa istuvan Ann-Dominique Sundströmin, 66, ranteessa on Apple Watch 5 ja sormessa kolme päivää aiemmin hankittu Ouran älysormus. Mikä laitteissa häntä kiinnostaa, mihin tarpeeseen hän on ne hankkinut ja mitä hän niillä seuraa?

“Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Hankin aikoinaan kännykän heti, kun ne tulivat markkinoille. Mietin jo silloin, mitä muuta niillä voisi tehdä. Kun Elisa Kirja perustettiin 10 vuotta sitten, latasin heti äänikirjoja puhelimeen. Älykellon hankin myös heti, kun niitä sai. Nykyinen kello on jo viides minulla. Lapset ja lapsenlapset ovat saaneet aiemmat kellot”, eläkkeellä oleva Ann Sundström kertoo.

Älykellot helpottavat senioreiden terveyden hallintaa
Ann Sundström on tottunut älylaitteiden käyttäjä ja seuraa terveyttään niiden avulla.

Hän avaa tottuneesti iPhonesta älykellon ja -sormuksen sovellukset ja esittelee niiden toimintaa. Kello ja sormus synkkaavat keräämänsä tiedot yhteen ja Ann hyödyntää niiden ominaisuuksia aktiivisesti terveyden seurantaan, kunnon kohentamiseen mutta myös vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseen.

Sydämen terveys seurannassa älylaitteiden avulla

“Minulla on ollut ongelmia matalan sykkeen ja verenpaineen kanssa, joten seuraan sydämeni toimintaa kellon ja sormuksen avulla. Olen ladannut älykelloon sydämen toiminnasta kertovan Heart Analyzer -sovelluksen. Kello herättää, jos esimerkiksi nukkuessa tulee sydämeen epäsäännöllinen rytmi tai syke menee liian korkeaksi tai matalaksi. Näin se voi jopa ehkäistä vakavamman tapahtuman”, Ann sanoo.

Hän seuraa kellosta myös muun muassa sykevälivaihtelua. 

“Se paljastaa nopeasti, jos on esimerkiksi stressaantuut eikä palaudu kunnolla”, Ann kertoo.

Hän on testannut myös kellon EKG-sovelluksen, jolla saa otettua sydänsähkökäyrän. Siitä näkee muun muassa sinusrytmin, eteisvärinän ja sovellus huomauttaa myös poikkeuksellisen matalasta tai korkeasta sykkeestä. Tuloksen voi lähettää tarvittaessa vaikka omalle lääkärille tai hoitajalle pdf-muodossa. Ammattilaisen tekemää tutkimusta se ei korvaa, mutta voi olla hyvä apu ongelmien tunnistamisessa.

“Kellon tekemä EKG on hyvä apu ja yllättävän tarkka”, Ann kiittelee.

Sydämen toimintaan ja unen laatuun liittyvät markkerit on Annilla ja hänen miehellään muutenkin jatkuvassa seurannassa hengitystiheydestä leposykkeeseen. Oura tuli hankittua, koska sen on havaittu paljastavan alkavan sairauden, kuten korona-viruksen aiheuttaman tilan, kehon lämpötilan muutoksia seuraamalla. 

Älykello soitti ambulanssin paikalle

Älylaitteista voi olla suurta apua ikääntyville ja erityisesti yksin asuville. Ann Sundströmin mielestä älykello lunastaa viimeistään paikkansa, kun se paikantaa eksyneen vanhuksen tai hälyttää ambulanssin paikalle hätätilanteessa. Hänellä on asiasta omakohtaista kokemusta.

“Minulla oli kuumuuden takia liian alhainen syke ja olin kuivunut. Pyörryin ja kaaduin autoni viereen. Koska olin tajuttomassa tilassa, en pystynyt reagiomaan, kun kellon kaatumisentunnistus hälytti ja kysyi, onko kaikki kunnossa. Oltuani muutaman minuutin liikkumatta kello otti yhteyttä hätäkeskukseen, josta hälytettiin ambulanssi paikalle kellon paikannuksen avulla. Sain ensiapua ja tilanne päättyi hyvin. Kello saattaa siis pelastaa jopa hengen”, Ann sanoo.

Kaatumisen­tunnistus tulee Applen älykelloon automaattisesti, jos käyttäjä on 55-vuotias ja antanut tarvittavat oikeudet sovellukselle. Sen voi nuorempikin aktivoida itse omasta kellostaan. Hälytys vaatii toimivan verkon eli joko puhelimen verkon tai kellossa olevan eSimillä olevan oman verkkoyhteyden. Jos kello on soittanut hätäkeskukseen, se ilmoittaa siitä ja kaatuneen sijainnista myös puhelimessa olevalle ICE-henkilölle.

“ICE-henkilö (In Case of Emergency) eli turvahenkilö, johon voi hätätapauksessa ottaa yhteyttä, on hyvä tallentaa kännykkään”, Ann muistuttaa. 

Terveys ja elämänlaatu parantuu älylaitteiden avulla

Olen oppinut älylaitteiden avulla ja itseäni ja arvojani seuraamalla hyvää elämänhallintaa. Nykyään nukkumisrytmini on hyvä ja liikun tarpeeksi. Säännönmukaisuus on tärkeää ja huomaan, että se vaikuttaa positiivisesti omaan vireystilaani. Palautumisindeksi on yksi tärkeimpiä seurattaviani”, Ann Sundström kertoo.

Hän katsoo sovelluksesta viimeisimpiä tietoja ja Oura kertoo unen laadun tasoksi huikeat 98/100. Myös palautumisindeksi on kiitettävällä tasolla.

“Olen alkanut liikkua yhä enemmän, koska kello kannustaa kilvoittelemaan itsensä kanssa. Näen hyvät tulokset ja se palkitsee. Kävelen ja pyöräilen paljon. Aiemmin, ennen koronan tuomia rajoituksia, pyöräilylenkki oli hyvinkin 100 kilometriä päivässä. Nykyisin pyöräily on jäänyt vähemmälle ja olen koettanut korvata sitä kävelyllä. Vaikka minulla on sähköavusteinen pyörä, puolet matkasta on raskasta harjoitusta”, hän kertoo.

Ann Sundström seuraa laitteiden kehitystä ja neuvoo niiden käyttöä myös lähipiirilleen. Hän odottaa jo uusia toimintoja, joita voisi päästä kokeilemaan. 

“Olen opastanut niin nuoria kuin vanhojakin älylaitteiden käytössä. Koronan takia tapaamispaikat, joissa voisi neuvoa, ovat vain vähentyneet”, Ann harmittelee.

Hän kannustaa kaikkia ikääntyviä hankkimaan terveydenseurantaan älylaitteita: “Muistisairille ja yksin kotona asuville vanhuksille paikantava ja kaatumisen tunnistava älykello on todella hyvä.”

Tutustu terveyttä ja unta mittaaviin älylaitteisiin:

Apple Watch Series 5

Oura-älysormus

Lue lisää:

Uni kuntoon mittaamalla