Elisan digikoulu tarjoaa ohjelmointioppia koululaisille

Ohjelmoinnista tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa syksyllä vuonna 2016. Opettajia tuleva muutos mietityttää. Elisan digikoulu tutustutta jo nyt oppilaat ohjelmoinnin kiehtovaan maailmaan.

Teksti ja kuvat Pasi Lehtinen

Kuopiolaisen Aurinkorinteen koulun kuudesluokkalaisten keskuudessa käy odottava kuhina oppilaiden saapuessa ruokatauolta takaisin luokkahuoneeseen. Opettajan pöydälle aseteltu tablettitietokoneiden pino kerää lasten katseet. Alkamassa on ohjelmointiopetusta tarjoava Elisan digikoulu, joka vierailee tänä vuonna kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Luokanopettaja Jaana Savanderin mukaan oppilaat ovat odottaneet innolla digikoulua. Kuopiolaiskoulussa oli useita luokkia, jotka halusivat digikoulun oppilaiksi. Savanderin luokka valikoitui mukaan lopulta hyvän arpaonnen ansiosta.

Älyhaarukka kiinnostaa

Digikoulun opettaja Osku Kannisto antaa 27 oppilaalle alustuksen digitalisaatiosta.

”Mikä on tietokone? Onko puhelin tai tabletti tietokone?”, Kannisto tiedustelee ja kysyy perusteluja sille ainoalle kielteiselle mielipiteelle.

Kannisto kertoo, että kaikkia näitä laitteita yhdistää ohjelmointi. Useampia käsiä nousee Kanniston kysyessä, kenen kodista löytyy enemmän kuin yksi nettiyhteyden omaava laite.

Kannisto näyttää kuvia uunista, jossa on nettiyhteys. Jääkaappiin integroitu internet puolestaan auttaa päivittämään ostoslistaa vaikka kauppareissun aikana.

Osa oppilaista katsoo epäuskoisen näköisinä toisiaan Kanniston kertoessa tietoja älyhammasharjasta ja -haarukasta. Viisi lasta ilmoittaa toiveestaan saada älyhaarukka omaan kotiinsa – sitten joskus tulevaisuudessa.

”Ihanko itse?”

Kannisto esittelee digikoulussa käytettävän Tynker-ohjelman, jonka avulla oppilaat koodaavat itse oman pelin.

”Ihanko itse? Ja oman pelin? lapset äimistelevät.

Vihdoin on aika antaa lapsille tabletit. Jokainen haluaa ottaa oman laitteen, vaikka parityöskentelykin on mahdollista. Opetuksen ja laitteisiin tutustumisen katkaisee välitunti.

”Mitä meillä on ensi tunnilla?”, Kannistolta kysytään.

”Teemme ensimmäisen ohjelman”, tämä vastaa.

”Vau”, oppilaat toteavat kuorossa.

Innostus ohjelmointiin on niin kova, että Savanderin on käskettävä oppilaitaan happihypylle.

”Nyt välkälle”, opettaja ohjeistaa.

”Rikastuttaa opetusta”

Ohjelmointi tulee osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa syksyllä 2016.

”Kyllä se jännittää. Tuntuu haasteelliselta ja jännittävältä, koska siihen ei ole saanut koulutusta, mutta ei toki mahdottomalta asialta. Se, että ohjelmointi on sisällytettynä matematiikan opiskeluun, helpottaa opettamista ja liikkeelle lähdetään hyvin yksinkertaisista asioista”, Savander sanoo.

”Opettajien täydennyskoulutus laahaa perässä digitalisaatioon liittyvissä asioissa. Opettajan on oltava itse aktiivinen ja kokeiltava sekä opeteltava uusi tietoteknisiä asioita. Monet asiat ovat itsellenikin uusia. Ehkä sitä sitten oppii viimeistään yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Digitalisaatio auttaa opetuksessa.

”Opettajat saavat netistä tietoa. Se rikastuttaa opetusta.”

Ehkä eniten Savanderia askarruttavat laitteisiin liittyvät tekniset kysymykset ja haasteet.

”Entä sitten, jos laitteet eivät toimikaan? Onko ensi syksynä kouluilla todella käytössä niin paljon toimivia koneita kuin tarvitaan?”, hän pohtii.

”Todella tykkäsivät tunneista”

Välitunnilta palaavat oppilaat ryntäävät pöytiensä ääreen ja pääsevät aloittamaan oman pelin luomisen Kanniston ohjeiden mukaan.

Valitaan pelin tausta ja hahmot. Ninjat tuntuvat saavan suurimman suosion.

Eturivissä istuvat Samuli Heiskanen ja Kasperi Hirvonen pitävät koodaamista ”helppona”.

Molemmat ovat tottuneita tabletin käyttäjiä.

Pojat vilkuilevat toistensa peliluomuksia ja esittelevät, mitä liikkeitä hahmo tekee ohjelmoinnin seurauksena.

Kolmetuntinen vierähtää lasten mielestä vähän liiankin nopeasti. Osa haluaa ottaa tabletit illaksi kotiin, jotta voivat jatkaa ohjelmointia. Seuraavana päivänä he esittelevät koodaustyönsä lopputuloksen koko luokalle.

Savander viestittää digikoulun jälkeen oppilaiden palautteen.
”Oppilaat todella tykkäsivät tunneista. Sain vaikutelman, että osa olisi halunnut tehdä ohjelmointia enemmänkin. Heidän mielestään tunnit olivat mukavampia kuin olivat osanneet odottaa”, Savander luonnehtii.

Lue myös:

Täytyykö lapselle opettaa tietokoneen käyttöä?

Koodauskurssi: Opi koodaamaan

Ohjelmointi koulussa – mitä se tarkoittaa?