Kuinka Litmanen sen teki? Elämäkerta kertoo menestysreseptin

Miten Jari Litmasesta tuli Suomen menestynein jalkapalloilija? Poimimme Litmasen elämäkerrasta kymmenen reseptiä menestykseen.

Teksti: Virpi Salmi Kuva: Paula Virta

 

1. Tee paljon ja intohimoisesti

Jo kuusivuotiaana Jari Litmanen oli niin innokas jalkapalloilija, että hän pyöräili futisharjoituksiin seitsemän kilometrin matkan edestakaisin kaverinsa kanssa. 14-vuotiaaksi asti Litti harrasti sekä jääkiekkoa että jalkapalloa, eikä niihin käytettyjä tunteja laskettu. Isä-Litmanen joutui usein odottelemaan, että jalkapallohalli pantiin kiinni tai ulkojäältä sammutettiin valot. Vasta sitten Jari suostui lähtemään kotiin.

Litmanen ei koskaan jäänyt treeneistä pois siksi, ettei olisi huvittanut lähteä. Talvisin, jolloin jääkiekkotreenien pakkasraja oli -20 astetta, hän saattoi puhallella pakkasmittariin ja soittaa kaverille, että hei, meillä on pakkasta vain -19 astetta.

 

2. Ole monipuolinen

Vaikka varsinkin urheilussa erikoistuminen on edessä jo varsin varhaisessa vaiheessa – Litmasella 14-vuotiaana – ei kaikkea kannata pelata heti yhden kortin varaan. Kun kokeilee monta asiaa, löytää varmemmin juuri sen itselleen sopivan.

Litti harrasti jääkiekkoa niin pitkään kuin aikataulut suinkin antoivat periksi. Myös kaikenlaisesta muusta urheilusta tuli ainakin maistiaisia.

Kun vuodenvaiheessa televisiosta tuli Keski-Euroopan mäkiviikko, lähetysten jälkeen Litmanen meni kavereineen omalle mäennyppylälle leikkimään mäkihyppääjiä. Jarin rooli oli tietysti olla suuri lahtelainen Jari Puikkonen. Wimbledonin tennisturnauksen jälkeen pojat piirsivät piha-asvalttiin tenniskentän rajat liidulla ja olivat björnborgeja ja ivanlendlejä. Pihapiirin keihäskisojen keihäs tehtiin itse puusta.

 

3. Älä lannistu vastoinkäymisistä

Suomen kaikkien aikojen menestynein jalkapalloilija on tullut tunnetuksi loukkaantumisistaan, joista ensimmäinen sattui Vääksyssä vuonna 1982 Litin ollessa 11-vuotias. Silloin Litmasen “lasinilkka” sai ensimmäisen kolhunsa, eikä oikea nilkka ollut sen jälkeen enää entisensä.

Voisi kuvitella, että heikko nilkka olisi urheilijanuralla melkoinen este, mutta eipä vain ollut. “Kuningas” on sittemmin valittu muun muassa Helsingin Sanomien äänestyksessä “eläväksi kansallisaarteeksi” vuonna 2013.

 

4. Arvosta tukijoukkoja

Koko jalkapalloilijan urani ajan olen kokenut, että perhetaustani ja kasvuympäristöni ovat tukeneet minua, Litti kertoo kirjassaan. Kun ulkopuolelta ja sivullisilta tulee arvostelua, tukijoukko on ydin, joka uskoo tekijään, eikä hetkahda arvostelusta.

Litmasen molemmat vanhemmat olivat urheilijoita, itse asiassa myös jalkapalloilijoita, jotka antoivat poikansa urheilla sydämensä kyllyydestä. Äiti myös opetti, että oli sitten millainen urheilijatähti hyvänsä, omat treeni- ja pelivaatteet täytyy osata pestä.

 

5. Hanki hyvät neuvottelutaidot

Litillä on työväenluokkainen tausta, ja perheessä oli totuttu tekemään paljon töitä. Onnistumisia, kuten liiga- tai maajoukkueeseen pääsyä, ei juuri juhlittu vaan aina muistutettiin, että tästä se työ vasta alkaa.

Aina vaatimattomuus ei kuitenkaan ole ollut paras tapa toimia. Kuten silloin, kun isä-Litmanen neuvotteli pojalleen ensimmäisen “sopimuksen”, johon kuului se, ettei kirjallista sopimusta ollut. Isä myös totesi, ettei pojalle tarvinnut jatkossa maksaa pelaamisesta palkkaa, vaikka sitä oli edelliseltä kesältä jo vähän maksettu. Poika onneksi tajusi pian itse neuvotella paremmin, eikä palkaton jakso jäänyt kovin pitkäksi.

Sen jälkeen Litmasella on uran tärkeissä paikoissa ollut apuna neuvottelemisen asiantuntijoita, vaikka lopulliset päätökset on täytynytkin tehdä itse.

 

6. Ole oma itsesi

Litti on ollut se omituinen tyyppi, joka pelaa jalkapalloa yksin, keskellä talvea, päässään kaksi pipoa ja käsissään kahdet hanskat. Se nuori heppu, joka treenaa ja pelaa miesten kanssa mutta ei lähde baariin eikä kaupungille, koska hänellä ei ole ikää eikä ajokorttia.

Nuori Litmanen ei koskaan oikein kokenut kuuluvansa joukkoon vaan tunsi aina olevansa vähän outo. Mutta hän ei antanut sen häiritä koska teki sitä, mitä eniten halusi. Jotkut pitivät nuoren Litmasen kovaa treenaamista outona – eihän Suomessa oltu jalkapalloammattilaisia, vaan jalkapallo oli harrastus, jonka rinnalle piti hankkia oikea työ.

Muiden kommenteista ei siis kannata välittää.

 

7. Opi parhailta

Litmasen uralla on ollut lukuisia esikuvia, joihin kuuluvat niin argentiinalainen huippukuuluisuus Diego Maradona kuin ensimmäisen SM-kauden joukkuekaveri Markus Törnvallkin. Törnvallin Litti on nimennyt uransa suureksi vaikuttajaksi, vaikka miehet pelasivat yhdessä vain yhden kauden.

Litmanen on aina ollut erityisen kiinnostunut siitä, miten muut lahjakkaat ja taitavat pelaajat toimivat. Hän on seurannut ja analysoinut heitä ja tavatessaan kysynyt suoraan.

Kirjassa Törnvall muistelee, kuinka nuori Litmanen käytti kaikki automatkat treeneihinkin hyödykseen: Hän oli todella utelias, ja kysely alkoi aina heti kun nousi autoon. Ei siinä mistään naisista juteltu, vaan aina jalkapallosta. Jari halusi tietää, miten toimin kentällä erilaisissa tilanteissa.

 

8. Älä kiirehdi

Huipputekijän tie vie väistämättä maailmalle, mutta sinne ei kannata hötkyillä.

Kun lukio oli vielä kesken, Litillä olisi ollut vientiä niin Belgiaan kuin Ruotsiinkin, mutta hän oli päättänyt käydä koulun loppuun ja mennä sen jälkeen armeijaan.

Armeijavuosi oli raskas. Litmanen reissasi Lahden urheilukoulusta Helsinkiin HJK:n harjoituksiin sekä peleihin ympäri maata. Lepo jäi vähiin, ja Litmasesta tuntui, että sekä treenit, pelit että armeija tulivat hoidetuksi puolinaisesti. Vaillinaisen treenaamisen ja keskittymisen takia Litti pelasi vielä vuoden Suomessa Myllykosken Pallossa ja lähti vasta sieltä Ajaxiin Amsterdamiin, tunnetuin seurauksin.

 

9. Älä tee asioita vain rahan takia

Litmanen sanoo kirjassa moneen otteeseen, ettei raha ole koskaan ohjannut hänen valintojaan. Ensimmäistä kertaa rahaa spekuloitiin pääsyyksi, kun Litmanen siirtyi HJK:sta Myllykosken palloon. Siirtymistä pääkaupungista korpiseuraan oli muuten vaikea ymmärtää.

Myllykoskella Litmaselle toki maksettiin hyvin, mutta tärkein oli toimitusjohtaja Heikki Marttisen lupaus auttaa Littiä uralla kaikin tavoin. Ja niin Marttinen auttoikin: hän neuvotteli ensimmäisen sopimuksen Ajaxiin ja oli taustalla mukana kaikissa myöhemmissäkin Litmasen sopimusneuvotteluissa.

 

10. Ole hyväkäytöksinen ja epäitsekäs

Kaikki rakastavat Litmasta – ainakin kaikki kansainvälisen jalkapallomaailman ihmiset. Harvat pärjäävät maailmalla olemalla itsekkäitä ja omahyväisiä.

Litmanen on herrasmies ja ammattilainen. – valmentaja Louis Van Gaal

Nautin Jarin seurasta, sillä hän on ystävällinen ja epäitsekäs. – jalkapalloilija Michael Laudrup

Minulla oli todella vaikeaa Ajaxissa, mutta sitten Jari tuli seuraan ja auttoi minua kentällä ja se ulkopuolella. Minulla oli vaikeuksia sopeutua joukkueeseen ja pelisysteemiin. Jari pelasi alapuolellani ja puhui paljon. Hän auttoi ja antoi neuvoja. Se oli käännekohtani Amsterdamissa. – jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovic.

 

Hän: Jari Litmanen

  • Jari Litmanen (s. 1971) on Suomen menestynein jalkapalloilija, joka ei ole virallisesti lopettanut uraansa. Hän on pelannut viimeksi ammattilaisena HJK:ssa kaudella 2011. Nykyään Litmanen kiertää maailmalla pelaten näytösotteluita muiden jalkapallotähtien kanssa.
  • Litmasella on vaimonsa Ly Jürgensonin kanssa kaksi poikaa Caro (s. 2005) ja Bruno (s. 2007). Perhe asuu Tallinnassa.
  • Litmasen omaelämäkerta Litmanen 10 (Tammi) ilmestyi 10.9.2015

 

Kuninkaan tarina omin sanoin. Jutun sitaatit ovat otteita kirjasta Litmanen 10. Tutustu kirjaan täällä

Lue myös, mitä Litmanen vastasi junnupelaajien kysymyksiin.