Tulevaisuudessa pelien mekaniikkaa ja peleistä saatua dataa käytetään yhä laajemmin palveluissa, opetuksessa, terveydenhuollossa ja mediassa, kertoo pelisuunnittelija ja psykologi Lauri Lukka.
Teksti: Hanna Kangasniemi
Kysyimme Elisa Kulman neuvonantajana toimivalta psykologi ja pelisuunnittelija Lauri Lukalta, mikä on juuri nyt kiinnostavaa hänen alallaan. Lukan mukaan pelien kehitys näyttää tietä sille, millaisia digitaalisia palveluita saamme seuraavaksi:
”Pelit ovat aina olleet kokeiluteknologian alue, jonka innovaatioita otetaan käyttöön myöhemmin muilla aloilla. Pelit toimivat laboratoriona tuoreille teknologioille, kuten tällä hetkellä virtuaalitodellisuudelle, uusille sensoreille ja lisätyn todellisuuden ulottuvuuksille.
Parhaimmillaan pelit rakentavat myös tarinoita yhdessä pelaajan kanssa. Näitä tarinankerronnan mahdollisuuksia tutkitaan yhä aktiivisemmin, ja niiden parista löytyy myös uusia mahdollisuuksia syvällisemmille sovelluksille.
Esimerkiksi Firewatch-pelissä tutkitaan päähenkilön suhdetta 41-vuotiaana dementiaan sairastuneeseen vaimoon. Omakohtaiseen surutyöhön perustuva That Dragon, Cancer puolestaan sukeltaa lapsen menettämisen tuskaan. Tarinallisuus auttaa samastumaan.
Pelien kautta voidaan myös avartaa näkökulmia uusiin maailmoihin ja vaikkapa lisätä suvaitsevaisuutta: pelaaminen kun edellyttää ja kehittää kykyä asettua muiden ihmisten asemaan.
Esimerkiksi palkittu Papers please -peli asettaa pelaajan rajavartijan kenkiin. Pelaajan käsissä on, kuka pääsee fiktiivisen maan rajojen sisään ja kuka taas jää ulkopuolelle. Pelaajaa rajoittavat ohjesäännöt ja aikaraja. Samalla hänen tulee ansaita riittävästi elättääkseen perheensä. Lopuksi pelaaja näkee päätöstensä ja toimiensa seuraukset.
Pelit ovat vuosi vuodelta vaikutusvaltaisempi osa kulttuuriamme.
Psykologisten traumojen hoidon piirissä on tutkittu pelillisiä sovelluksia, joissa hyödynnetään altistusterapian menetelmiä virtuaalitodellisuudessa. Trauman kokenut voi näin kokea trauman aiheuttaneen tilanteen uudelleen turvallisessa ympäristössä.
Myös kunto- tai fysioterapeuttisia harjoitteita voidaan tulevaisuudessa tehdä pelin ohjeistamana, kun ohjainteknologia kehittyy. Sensorien avulla voidaan käyttäjälle antaa yhä tarkempaa palautetta oikeiden liikkeiden tekemiseen ja motivoida häntä jatkamaan palkintojen kautta.
Työnhakijoita puolestaan arvioidaan jo nyt pelillisin menetelmin. Tämä tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa, kun kognitiivisen ja psykologisen toimintakyvyn arviointia automatisoidaan.
Palveluiden kehittämisessä käytetään jatkuvasti pelien elementtejä, ja peleistä kerätystä datasta opitaan, mikä motivoi käyttäjiä toimimaan tietyllä tavalla ja jatkamaan pelaamista. Pelien logiikkaa hyödyntävät esimerkiksi bonusjärjestelmät ja kuntopelit kuten Zombies, Run! Pelit ovat vuosi vuodelta vaikutusvaltaisempi osa kulttuuriamme.
Viihdepeleistä opittu tekeminen tulee siirtymään vähitellen yhä isommaksi osaksi palvelujen, opetuksen ja terveydenhoidon sovelluksia.
Pelien kehitys on ala, jota kannattaa ehdottomasti seurata, jos haluaa ymmärtää, mihin maailma on menossa.”
Lauri Lukka, 29, on psykologi sekä pelisuunnittelun ja -tuotannon maisteriopiskelija, joka asuu Helsingin Lauttasaaressa.
Lukka on työskennellyt psykologina laaja-alaisesti hyvinvoinnin ja mielenterveyden alalla: kouluttajana, psykologina ja konsulttina. Hän on pitkään suunnitellut ja tuottanut liveroolipelejä ja nyt digitaalisia pelejä sekä palveluja. Hän valmistelee parhaillaan pro gradu -työtään pelien käyttäjäkokemuksesta ja siitä, voiko pelin menestyksen ennustaa. Lauri Lukka toimii Elisan Kulman neuvonantajana.
Elisa Kulma etsi viime keväänä Jari Litmasen, Linda Liukkaan ja Jorma Uotisen johdolla neuvonantajia kehittämään tapahtumiaan ja toimintaansa ja auttamaan uuden ja kiinnostavan löytämisessä.
Kaikki artikkelit