Vaikka sosiaalinen media on nuori, osa siellä olleista on jo ehtinyt kuolla. Miten eri palvelut suhtautuvat käyttäjänsä kuolemaan ja voiko kuoleman jälkeistä nettielämää hallita etukäteen?
Teksti: Elina Jäntti
Miten sosiaalisen median palvelut ovat varautuneet tilinhaltijan kuolemaan?
Lähes kaikilla isoilla sosiaalisen median palveluilla on jonkinlainen toimintamalli käyttäjiensä kuoleman varalle: miten palvelun voi jäädyttää, sulkea tai laittaa muistotilaan. Useimmiten palvelut vaativat kuolemasta ilmoittavalta jonkinlaisen todistuksen siitä, että kyseinen käyttäjä on todella kuollut, esimerkiksi vainajan kuolintodistuksen. Harva palvelu luovuttaa tietosuojasyistä käyttäjätunnuksia kenellekään muulle kuin käyttäjälle – edes kuolintapauksissa.
Esimerkiksi Facebookin Help-osion kohdasta “Policies and Reporting” löytyy ohjeita, joissa neuvotaan, kuinka toimia edesmenneen ihmisen tilin kanssa. Facebook voi muuttaa edesmenneen henkilön profiilisivun “muistosivuksi”, poistaa tai jäädyttää tilin, mikäli se saa lähisukulaiselta tai pesänjakajalta varmistuksen käyttäjän kuolemasta. Varmistusta varten Facebook pyytää tietoja edesmenneen henkilön Facebook-tilistä sekä hänen kuolinpäivänsä. Käsittelyä voi nopeuttaa lähettämällä edesmenneen henkilön kuolintodistuksen sekä valtuutuksen lähisukulaisuudesta. Jos kuolintodistusta ei ole, Facebook pyytää muita todisteita lähisukulaisuudesta tai perillisyydestä ja kuolemasta, esimerkiksi valtakirjaa tai testamenttia ja kuolinilmoitusta tai muistokorttia.
Myös esimerkiksi Twitterillä, Instagramilla ja LinkedInillä on vastaavanlaiset käytännöt edesmenneen käyttäjän tilin sulkemiseksi tai muistotilaan saattamiseksi. Jos käytäntöä ei ole, kannattaa olla yhteydessä verkkopalvelun asiakaspalveluun.
Sulkeutuuko palvelu automaattisesti, jos sitä ei käytä pitkään aikaan?
Moni palvelu, esimerkiksi useat blogipalvelut, päättyy automaattisesti, jos käyttäjä ei tietyn aikarajan sisällä käytä palvelua. Tilin sulkemisesta lähtee tavallisesti useampi varoitusviesti ennen kuin tili tuhotaan, minkä jälkeenkin tilin voi tietyn aikarajan sisällä palauttaa.
Kaikkia tilejä ei kuitenkaan automaattisesti lakkauteta, vaikka niitä ei käyttäisi.
Kannattaako kuolleen some-profiili poistaa vai tehdä muistosivu?
Riippuu perillisten tahdosta ja siitäkin, kuinka aktiivinen käyttäjä on ollut somessa. Mitä nuorempi vainaja on, sen yleisempää on tehdä muistosivu. Isoista palveluista Facebook on ainoita, jossa profiilista voi nähdä, että käyttäjä on edesmennyt: muistosivu näyttää päällisin puolin samalta kuin ennenkin, mutta käyttäjän nimen edessä on termi “In memoriam”. Muistosivuksi muutettu profiili ei esimerkiksi näy enää kaveriehdotuksissa tai syntymäpäiväilmoituksissa. Myös Instagram-profiilin voi muuttaa muistosivuksi, mikä tarkoittaa, että tiliä ei voi enää muuttaa, eikä se näy julkisissa hauissa.
Siihenkin on syytä varautua, että kaikissa palveluissa kuolleen käyttäjän tiliä ei voi poistaa, vaan profiili jää “elämään”, vaikka käyttäjää ei enää olisi. Näin on esimerkiksi Snapchatissa. Jos silti haluaa poistaa tilin, kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluun.
Voiko itse vaikuttaa some-tiliensä kohtaloon kuoleman varalta?
Facebookissa voi merkitä itselleen perintöyhteyshenkilön (Legacy Contact) , joka voi hallita tiliä, mikäli tilin haltijalle sattuu jotain. Perintöyhteyshenkilö ei voi esiintyä käyttäjänä tai lukea aiempia yksityisviestejä, Sen sijaan hän voi hallinnoida tiliä, esimerkiksi vastata kaveripyyntöihin tai päivittää profiilikuvan. Muilla tunnetuimmilla palveluilla ei tiettävästi vielä ole vastaavaa käytäntöä.
Yksi vaihtoehto on luoda itselleen epävirallinen digitaalinen testamentti vaikkapa Googlen Inactive Account Manager -palvelun avulla. Sen avulla voi lähettää tietyn käyttämättömyysajan jälkeen yhdelle tai useammalle vastaanottajalle automaattisen sähköpostin, joka voi sisältää vaikkapa käyttämiesi palveluiden salasanat, mikäli ne haluaa luovuttaa, tai mahdollisen jäähyväisviestin. Asetus sisältää kuitenkin riskin: jos tilin käyttö unohtuu, automaattinen jäähyväisviesti voi lähteä vahingossa. Google seuraa käyttäjän aktiivisuutta myös muista toimista, kuten Google-tileihin ja Android-laitteisiin kirjautumisista.
Miten tehdään some- tai digitestamentti?
Jos some-tilien ja digiomaisuuden kohtalo arveluttaa, voi harkita digitaaliseen omaisuuteen liittyvää testamenttia. Jos siitä haluaa virallisen, digitaalisen omaisuuden kuten pilvipalveluissa olevat kuvat tai virtuaalirahat voi kirjata oikeaan, todistajien läsnäollessa tehtävään testamenttiin.
Testamenttiin voi lisätä liitteeksi niiden palveluiden salasanat, jotka omaisille haluaa luovuttaa. Salasanojen luovutuksessa kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa: haluatko paljastaa mahdollista henkilökohtaista kirjeenvaihtoasi edes lähipiirillesi? Testamenttiin voi kirjata, kenen vastuulle digitunnukset jäävät ja mitä niillä saa tehdä.
Tietyissä tapauksissa salasanojen luovutus voi kannattaa erityisesti: esimerkiksi iTunesin ostoksia ei voi siirtää toiselle henkilölle, joten tunnukset luovuttamalla voi luovuttaa ostoksensa perilliselle.
Eri palveluiden salasanat voi saattaa perillisen haltuun myös sellaisen password manager -palvelun avulla, jossa käyttäjän kuolema on huomioitu. Esimerkiksi Dashlane: Password manager app -sovelluksessa on ns. kuolleen miehen kahva, joka lähettää halutut salasanat varmistusviestien jälkeen eteenpäin läheisille, jos käyttäjästä ei kuulu aikoihin mitään.
Jutun asiantuntijoina Viestintäviraston tietoturva-asiantuntija Jesse Alho ja Aalto-yliopistossa digitaalista kuolemaa tutkinut Pii Paappanen, joka toimii nykyään mediasuunnittelijana Dagmarilla.
Kaikki artikkelit