Anja Snellmanin romaaniin pohjautuva Syysprinssi-elokuva on epookkielokuva, jossa Helsingillä on myös iso rooli. Elokuvan näyttelijät poimivat mieluisimmat kuvauspaikkansa elokuvasta. Pääpari Laura Birn ja Lauri Tilkkanen ihastui samaan kauniiseen miljööseen. Olavi Uusivirralle nousi mieleen lapsuusmuistoja.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Paula Virta
1980-luvun alku oli vaihtoehtoliikkeiden aikaa: tuli punk ja uusi aalto, halu romuttaa vanhat asenteet. Helsingissä nuoret taiteilijat tekivät pesäeroa entiseen.
Anja Snellmanin romaaniin Syysprinssi perustuva samanniminen elokuva kertoo noihin intohimoisen vaikuttamisen vuosiin sijoittuvasta kahden kirjailijanalun hullusta rakkaudesta.
Syysprinssi on paitsi avainromaani, jonka taustalla on väljästi kirjailijoiden Anja Snellman (ent. Kauranen) ja Harri Sirola rakkaustarina, myös aikakauden kuva. Se on kuvattu Helsingissä paikoissa, joilla on kulttuurihistoriallista ja henkilöhistoriallista ulottuvuutta, jonka antaa elokuvallekin oman lisäsävynsä.
Elokuvaa kuvattiin muun muassa Tavastialla, Lasipalatsissa, Ylioppilastalolla, Helsingin Yliopistolla, Kapteeninkadulla, Akateemisessa kirjakaupassa, Lapinlahden sairaalassa, Hietaniemen hautausmaalla ja Laulu-Miehissä. Elokuvan näyttelijät paljastavat, mitkä kuvauspaikat ovat heille erityisen tärkeitä.
Tavastia
Paula Vesala (elokuvassa Aino)
”Tavastia on hieno keikkapaikka, joka on kestänyt vuosikymmenestä toiseen samanlaisena. Ei sellaisia ole enää monia. Useat keikkapaikoista, joita olen itsekin kiertänyt, on jo suljettu. Muistoissani on Lestijärven Discoland, Kauhajoen Kasino ja nuorisoseurojen talot.
Olen esiintynyt Tavastialla monen kokoonpanon kanssa ja siksi lava ja takahuone ovat minulle Tavastian tärkeimpiä paikkoja. Sieltä takaovista mentiin aina Semifinalin puolelle rauhoittumaan ja haukkaamaan happea keikan jälkeen. Tavastian takahuoneessa on läsnä vuosikymmenet, vaikka Sig jostain mielijohteesta maalasi aikoinaan seinien vanhat nimmarit peittoon.
On hienoa esiintyä samalla lavalla kuin niin monet sellaiset, joista on vuosien saatossa tullut legendaarisia, kuten nyt vaikkapa Metallica. Siinä on osa aika isoa jatkumoa. Elokuvassa lavalla Juhana esittää rumpujen säestyksellä Punkmanifestin ja soitan kohtauksessa itse sähköviulua.
Syysprinssin tekemiseen valmistauduimme mm. haastattelemalla aikalaisia, kuten Pekka Haavistoa ja Esa Saarista. Stefan Bremerin Helsinki by Night -valokuvista oli tosi suuri apu. Kuvista näkee, että Helsinki oli hyvin erilainen 80-luvulla, itse asiassa aika kolkko ja tyly paikka, jotenkin totalitaristinen, yhden mielipiteen maa. Ne punkkarit, jotka silloin ilmaisivat ajatusmaailmaansa ulkoasullaan, olivat todellisen väkivallan uhkaamia kaduilla. Heitä hakattiin sen vuoksi, mitä he hiuksillaan, meikeillään ja vaatteillaan kertoivat. Monet kuvien henkilöistä ovat kuolleet, mutta yhteistä heille kaikille oli halu muuttaa maailmaa.”
Tiesitkö? Tavastia on yksi Euroopan vanhimmista edelleen toimivista rock-klubeista.
Laulu-miesten juhlasali
Olavi Uusivirta (elokuvassa Tintti)
”Laulu-miesten juhlasali Etu-Töölössä on charmantti paikka. Se on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan ja henkii menneitä aikoja, sellaista 40-lukua tammisine puolipaneeleineen. Samaa tunnelmaa on esimerkiksi vanhan VPK:n talon tilassa, jossa toimii nykyään Pompier-ravintola. Henkilökohtainen muisto Laulumiesten juhlasalista liittyy lapsuuteen, jolloin olin siellä muistaakseni isoäidin muistotilaisuudessa. Paikan ainutlaatuinen tunnelma on jäänyt mieleen sieltä asti.
Syysprinssissä juhlasali on näyttämö kulttuuriklubikohtaukselle, jossa Inka ja Olli pitävät palopuheen ja kritisoivat kotimaista kirjallisuutta jämähtäneisyyden tilasta. Läsnä on vanhan liiton porukkaa ja nuoren polven kyseenalaistajia..
Tällaisiin paikkoihin liitän mielessäni aina myös tupakan savun. Siitä ei ole pitkä aika, kun vielä kaikkialla sai vetää röökiä. Lavastuksessa tämä oli tuotu hyvin esiin, oli ajan henkeen sopivasti lukemattomia Form-röökiaskeja ja tietysti kaljapulloja.
Nykyään kyllä on tullut käytyä enemmän Laulu-miesten yläkerrassa Navy Jerry’s -baarissa, joka on yksi harvoja neljään asti auki olevia paikkoja, joka ei ole yökerho tai disko.”
Tiesitkö? Laulu-Miesten juhlasali on alun perin Laulu-Miehet ry:n kerhotila. Mieskuoron perustivat vuonna 1914 Ylioppilaskunnan laulajien seniorit ja osa Suomen laulun mieslaulajia.
Lapinlahden sairaala
Laura Birn (nuori kirjailijanalku Inka Pajunen) ja Lauri Tilkanen (kirjailija Juhana Mannermaa)
”Näissä kuvauksissa on tullut vastaan paljon hienoja paikkoja mutta mieleenpainuvin on Lapinlahden sairaala. Se on mielettömän kaunis paikka. Tykkään käydä siellä kävelyillä, oleskella rannoilla ja kallioilla. Minulla on siellä oma erityinen koloni, paikka, jossa tykkään istua. Talossa on pieni viehättävä kahvila ja puutarhan Omenapuutalossa olen ollut ihanissa juhlissa ”, Laura Birn kertoo.
”Lapinlahden sairaala on mahtavan hieno ja kaunis paikka. Puutarha on upea ja vaikutuksen tekee erityisesti meren läheisyys. Se on yhtaikaa rauhoittava ja karmiva paikka. Yllättävää on, että niin harva helsinkiläinen tuntee sen. Kuvauspaikkana sitä on kyllä käytetty. Olen itsekin ollut siellä aiemmin, kun kuvasimme Pahan perheen ullakkokohtausta”, Lauri Tilkanen sanoo ja lisää:
”Itselle tuli tärkeäksi myös studioon rakennettu Juhanan huone. Se on boheemi kirjailija-asunto, jossa on paljon tavaraa miekoista jäniksenkäpäliin. Se hallittu kaaos kuvaa mielenmaisemaa, esittämäni henkilön maanis-depressiivistä tilaa.
Tiesitkö? Suomen vanhin mielisairaala Lapinlahden sairaala (1841) on C.L. Engelin suunnittelema. Sairaalassa on ollut lukuisia kuuluisia taiteilijaasiakkaita, kuten Harri Sirola ja Aleksis Kivi.
Helsingin yliopiston Humanistinen tiedekunta
Johannes Holopainen (elokuvassa Olli Järvinen)
”Opiskelin Teatterikorkeakoulussa, joten Helsingin yliopisto ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Poljin ennen kuvauksia tutustumaan yliopiston Humanistisen tiedekuntaan, koska esitän elokuvassa Juhanan parasta ystävää Ollia, 24-vuotiaana väitellyttä tutkijaa, jonka kotikenttä yliopisto on. On tärkeä tutkia esittämälleen hahmolle tärkeitä asioita ja tiloja, se auttaa tutustumaan paremmin tähän. Yliopisto on Ollin mesta.
Humanistisen tiedekunnan vaikuttavissa käytävissä ja veistoksissa on vahva tiedon jatkumon tunnelma. Minusta tila kuvastaa hyvin Ollia, joka on tiedon jättiläinen, paremman ja kriittisen ajattelun edistäjä. Hän uskoo punkin aatteeseen, että asioiden on oltava jatkuvassa liikkeessä, jotta emme jämähdä. Elokuvan loppukohtauksessa ollaan myös yliopistolla ja siinä vaiheessa se on kuin pesä, josta käsin Olli voi jatkaa työtään, vaikka punk-vallankumous tulikin tiensä päähän.”
Tiesitkö? Anja Snellman-Orma (ent. Kauranen) opiskeli Senaatintorin laidalla sijaitsevassa Helsingin yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa muun muassa kotimaista kirjallisuutta ja useita muita aineita.
Kaikki artikkelit