Osallistuuko kokouksiin tulevaisuudessa hologrammihahmoja, ja operoidaanko biologian tunneilla virtuaalisammakoita? Lue, mitä yhdistetty todellisuus ja hologrammit tuovat mukanaan.
Teksti: Hanna Kangasniemi Kuvat: Katarina Kirvesmäki, Paula Virta
Ostaisitko lipun konserttiin, jossa laulaja on paikalla hologrammina? Tämä on jo todellisuutta esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Japanissa. Hologrammikonsertti kisaa autenttisen esityksen kanssa, sillä virtuaaliartistien esityksiä voi olla päivässä useita ja konserttiliput ovat halvempia.
Hologrammiartisteista muistetaan myös kuolemansa jälkeen lavalla nähdyt Tupac ja Michael Jackson. Parhaillaan Elisa Kulmassa Helsingissä voi seurata Mikael Gabrielin hologrammikeikkaa.
Artistien hologrammiesiintymiset ovat vain yksi ilmiö, joka liittyy keinotodellisuuden tekniikoiden kehitykseen. Edessä on mullistus, joka vaikuttaa moneen alaan viihde-elämän lisäksi.
Mitä tapahtuu, kun hologrammitekniikka ja kovaa vauhtia kehittyvä lisätty todellisuus yhdistyvät?
1. Virtuaalitodellisuus + lisätty todellisuus = yhdistetty todellisuus
Kun vielä hetki sitten puhuttiin virtuaalitodellisuudesta (VR) ja lisätystä todellisuudesta (AR), nyt terminologiaan on tullut mukaan mixed reality (MR), niin kutsuttu yhdistetty todellisuus, jota jotkut kutsuvat myös laajennetuksi todellisuudeksi.
Virtuaalitodellisuuslaitteilla sukelletaan keskelle keinotodellisuutta, mutta lisätyssä todellisuudessa todellisen näkymän päälle tulee älypuhelimen tai datalasien läpi katsottuna elementtejä, jotka antavat lisäinformaatiota. Todellisuuden päälle lisätään siis eräänlainen digitaalinen kerros. Esimerkiksi taideteoksesta voisi saada lisätietoja katsoessaan sitä AR-sovelluksella älypuhelimesta. Kaupunkia katsoessa voi kurkistaa, miltä paikka on näyttänyt menneisyydessä. Pokémon Go on ensimmäisiä sovelluksia, joka teki lisätyn todellisuuden laajemmin tunnetuksi.
Yhdistetyssä todellisuudessa virtuaalisia, kolmiulotteisia ja hologrammimaisia elementtejä voi katsoa eri puolilta ja käsitellä osana todellista ympäristöä datalasien läpi katsottuna. Lisätystä todellisuudesta sen erottaa, että nähdyt asiat voivat olla vuorovaikutuksessa todellisen ympäristön kanssa. Esimerkiksi uusia keittiön kaappeja voisi kotona sovitella ja vaihtaa mielensä mukaan laajennetussa todellisuudessa. Lopputulosta voisi tarkastella eri kulmista ja kokeilla vaikka laatikoiden avaamista.
2. Hologrammiteknologia kehittyy vauhdilla
Kolmiulotteista kuvaa todellisuuteen yhdistävät tekniikat kehittyvät nyt nopeasti, koska mukana ovat kaikki alan isot tekijät.
”Microsoftilla on jo laajennetun todellisuuden sovelluksia käyttävät HoloLens-datalasit. Google satsaa laajennetun todellisuuden uusia teknologioita kehittävään Magic Leapiin, joka tuottaa todennäköisesti vielä HoloLensiä laadukkaampaa hologrammikuvan katselukokemusta. Facebookilla on sosiaalisen kanssakäymisen projektinsa virtuaalitodellisuudessa ja se panostaa Oculus Riftiin. Yksi kiinnostavia kehittäjiä on Meta, joka tarjoaa työvälineet lisätyn hologrammitodellisuuden toteuttamiseen ja käyttämiseen”, sanoo VTT:n johtava tutkija Charles Woodward.
Hologrammeista tulee monille mieleen Star Wars -elokuvien R2-D2-droidin projisoima prinsessa Leian kaltainen kolmiulotteinen hahmo, jota pystyi katsomaan ilman lisävälineitä. Ilman datalaseja nähtäviin hologrammihahmoihin on kuitenkin vielä matkaa.
”Itse asiassa aitoja hologrammeja ei voi projisoida ilmaan, vaan tarvitaan vähintään joku sumun tai hienojakoisen pölyn kaltainen väliaine sirottamaan valo halutulla tavalla”, selittää Jukka-Tapani Mäkinen, tekniikan tohtori ja erikoistutkija VTT:ltä.
”Aitoa, lasereilla tuotettua hologrammikuvaa tekee todella harva, ja kolmiulotteiset plasmakuvat ovat vaarallisia, sillä jos laservalo osuisi verkkokalvoon, se polttaisi siihen heti reiän.”
Mäkisen mukaan on kuitenkin olemassa teknologia, jossa usean projektorin avulla valkokankaalle luodaan aidonoloinen 3D-maailma, jonka katsomiseen ei tarvita laseja. Tekniikka on kuitenkin niin kallista, ettei sitä voi odottaa kovin nopeasti kuluttajakäyttöön. Ilman laseja näytöltä katsottavia videohologrammeja tekee saksalainen SeeReal Technologies.
Uusia innovaatioita tulee siis koko ajan. Esimerkiksi kanadalainen Holoflex on ensimmäinen puhelin hologramminäytöllä. Skotlantilainen Holoxica on puolestaan tehnyt näytön, jolla voi näyttää ”kosketeltavia” 3D-hologrammeja. Uusien keksintöjen kuluttajaversioita odotellessa voi jokamiehen hologrammikännykän rakentaa vaikka itse. Ohjeet löytyvät Youtubesta.
3. Yhdistetty todellisuus ensin teollisuuden käyttöön
Ensimmäiseksi yhdistetyn todellisuuden hyötysovellukset tulevat teollisuuden käyttöön. Esimerkiksi teollisuuskonserni ABB:llä on HoloLens-lasien avulla käytettävä huoltosovellus, jossa huoltomies voi kolmiulotteisten mallinnusten avulla nähdä, miltä työvaiheet todellisuudessa näyttävät.
”Kaikki teolliset pörssiyhtiöt satsaavat nyt lisätyn todellisuuden teknologiaan. Siitä on hyötyä erityisesti yrityksille, jotka tekevät paljon huoltotyötä ennalta tuntemattomissa olosuhteissa. Huoltomies hyötyy HoloLensin kaltaisen sovelluksen kolmiulotteisista ohjeista, jotka näyttävät nopeasti, havainnollisesti ja tarkkaan mitä, miten ja missä kohdassa pitää tehdä”, Charles Woodward kertoo.
Hologrammisovellukset helpottavat tulevaisuudessa suunnittelutyötä, opetusta ja teollisuutta. Esimerkiksi opetukseen on jo zSpacen kaltaisten yritysten tuottamia interaktiivisia ohjelmistoja ja laitteita, joiden avulla oppilaat voivat tietokonenäytön ääressä purkaa hologrammimaapallon osiinsa tai leikellä hologrammisammakon biologian tunnilla.
Yhdistetty todellisuus voi muuttaa maailmaa myös tavarattomammaksi. Jos televisiotakin voisi katsoa hologrammina, se olisi enää yksi sovellus muiden joukossa.
4. Virtuaaliset kohtaamiset ovat tulevaisuuttamme
Ajatus kohdata fyysisesti toisaalla olevia ihmisiä virtuaalisesti mutta silti samassa todellisuudessa on kiehtonut ihmisiä vuosikymmeniä. Yhä lähempänä on se visio, jossa voisimme itsemme näköisten avatar-hahmojemme kanssa istua ystävien kanssa vaikka oikean Mount Everestin huipulla yhtä aikaa, vaikka oikeasti olisimme kodeissamme eri puolilla maailmaa.
”Facebook satsaa jo vuorovaikutteisen kanssakäynnin kehittämiseen virtuaalitodellisuudessa”, Woodward kertoo. Mark Zuckerberg onkin sanonut, että virtuaalitodellisuudesta tulee kokonaan uusi foorumi sosiaaliselle kanssakäymiselle.
Virtuaaliseen kanssakäyntiin valmistautuvat myös monet muut kehittäjät, kuten ihmisten kaksoisolennoilta näyttävien avatarien skannaukseen tähtäävä startup Wolfprint3D
Virtuaalisia sosiaalisia kohtaamispaikkoja on ollut jo aiemminkin, kuten Second Life ja Minecraftin kaltaiset pelit. Woodward uskoo kuitenkin, että avatar-tyyppiset tai hologrammi-hahmojen kohtaamiset todellisessa ympäristössä tulevat olemaan arkipäivää tulevaisuudessa. Niitä on mallinnettu jo pitkään maailmalla. Myös esimerkiksi HoloLensilla useampi ihminen voi katsoa yhtä aikaa samaa yhdistettyä todellisuutta.
Mikael Gabriel laulaa koko joulukuun Elisa Kulman hologrammishow’ssa
Mikael Gabriel laulaa koko joulukuun Elisan Kulman jouluikkunassa. Kyseessä on pienelle lavalle projisoitu hologrammimainen illuusio. Show on toteutettu niin kutsutulla Pepper’s Ghost -tekniikalla. Katso kuinka Mikael Gabrielin hologrammikeikka toteutettiin:
Lue myös:
Miten virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus muuttavat arkeamme?
Kaikki artikkelit